Siivosin vaunua kesän reissuja varten ja punnitsin samalla uteliaisuuttani, paljonko mikäkin varuste painaa.

Yllättävän paljon sitä tuleekin pieneltä vaikuttavista asioista. Kun oman vaunun kantavuus on vain 155 kg, niin aika vähän jää loppujen lopuksi varaa eväille ja matkatavaroille ym.

Kaasupullo	22-25 kg
Varapyörä	12 kg
Vuodevaatteet	8 kg
Aurinkopaneeli	5 kg
Sähköpatruuna	4 kg
25 m sähköjohto	5,5 kg
Astiat	5 kg
Lämminvesivaraaja	3 kg
WC:n tavarat	3 kg
Kemssa (tyhjä)	3 kg
Radio	1,2 kg
EA-laukku	1 kg

Näistä tulee jo yli 70 kg. Tähän kun lisää vedet, ~50 kg sekä toisen täyden kaasupullon, niin ollaankin jo kantavuuden rajoilla.

Lisävarusteistakin tulee huomaamatta yllättävän paljon lisäpainoa. Esim tuossa omassa vaunussa lisävarusteiksi laskettavia ovat sähköpatruuna, lämminvesivaraaja, kemssa, tv-antenni, radio, varapyörä ja aurinkopaneeli. Yhteensä n. 30 kg, eli 20% kantavuudesta.

Nykyään omamassaan lasketaan osa tuossa listassa olevista tavaroista, mutta 80-luvulla oli eri säännöt ja tyypikatsastuksessa saatettiin muutenkin kikkailla massoja alemmas, jotta vaunua saatiin vetää pienemmilläkin autoilla. (Esim Solifer Artic 450: Suomessa 680/800 kg, Ruotsissa 750/960 kg)

Mitähän kaikkea laskettiin vaunun omamassaan 80-luvun tyyppikatsastuksiss a?

Juuri tämän vuoksi tuon omankin Pefletin otin vahvistetulla akselilla => kantavuutta on vaunussa 570kg, joten riittänee

Tosin nyt kun kok.massa on 1700kg ja aikaisemmalla veturilla sai nypiä 1800kg, niin senkään puolesta no probs. Vaan menin sitten vaihtamaan veturin huomattavasti keposempaan ja tällä nykyisellä nypitäkään enää kuin 1450kg, niin kummasti sitä jo joutuukin kaikesta huolimatta noita kg nyt laskeskelemaan, mitä on vara ottaa ja mitä ei ettei vetokyky lopu kesken, kantavuudesta kun onkin käytettävissä enää vain 320kg

Tosin en nyt ole varma muistiko suikka lisätä vaunun omamassaan tuota 70kg painavaa akselia, joten sen kun tuosta vielä vähentää ja teräsputkisen 3m leveän etuteltan, akun, parit kaasupullot... Niin ei tuosta loppupelissä ihan hirveitä enää sitä toleranssia jää - ja kun niin kuvittelin moverin sekä aurinkopanelit tuohon joskus asentavani. Tosin onneksi esim. mamman sähköinen invamopo kulkee auton kontissa, niin nekin kymmenet kilot on vaunusta poissa

Tosin nyt kun kok.massa on 1700kg ja aikaisemmalla veturilla sai nypiä 1800kg, niin senkään puolesta no probs. Vaan menin sitten vaihtamaan veturin huomattavasti keposempaan ja tällä nykyisellä nypitäkään enää kuin 1450kg, niin kummasti sitä jo joutuukin kaikesta huolimatta noita kg nyt laskeskelemaan, mitä on vara ottaa ja mitä ei ettei vetokyky lopu kesken, kantavuudesta kun onkin käytettävissä enää vain 320kg

Nyt ei ole tarkoitus niuhottaa eikä aloittaa väittelyä mutta näin mielenkiinnosta niin onko tuon suhteen laki muuttunut? Meinaan ainakin ennen posliinit henkilöautopuolella kyttäsi tuota paperissa olevaa kokonaismassaa eikä sitä todellista painoa eli lain mukaan tuota vaunua et saisi tuolla autolla vetää. Raskaallahan mennään oikeiden painojen mukaan.

Itekkään en rekisterikoiran mukaan saisi sputnikilla tuota omaa vaunua vetää vaikka valmistajan/maahantuojan speksien mukaan saisi.

Nyt ei ole tarkoitus niuhottaa eikä aloittaa väittelyä mutta näin mielenkiinnosta niin onko tuon suhteen laki muuttunut?

En tiedä onko muuttunut vaiko eikö, mutta ajokortin riittävyys katsotaan otteista (juu, mulla on BE) ja veturin kyvyt vaa'alla

Ainoa mutti tuolla otteista katsomisella juuri onkin, tarvitaanko BE jos veturin otteessa sanotaan yhdistelmän maksimiksi alle 3.500kg, vaikkakin kok.massojen suoraan yhteenlaskettu summa olisikin yli 3.500kg. Eli ko. veturilla ei edes saisi tuota kärryä täyteen lastattuna vetää lainkaan, jolloin todellisessa tilanteessa ei BE-vaatimusta edes olisi lainkaan. Omalla kohtaa yhd.suurin massa on 3590kg, joten sen puolesta lähinnä akateeminen nyanssi

En tiedä onko muuttunut vaiko eikö, mutta ajokortin riittävyys katsotaan otteista (juu, mulla on BE) ja veturin kyvyt vaa'alla

Ainoa mutti tuolla otteista katsomisella juuri onkin, tarvitaanko BE jos veturin otteessa sanotaan yhdistelmän maksimiksi alle 3.500kg, vaikkakin kok.massojen suoraan yhteenlaskettu summa olisikin yli 3.500kg. Eli ko. veturilla ei edes saisi tuota kärryä täyteen lastattuna vetää lainkaan, jolloin todellisessa tilanteessa ei BE-vaatimusta edes olisi lainkaan. Omalla kohtaa yhd.suurin massa on 3590kg, joten sen puolesta lähinnä akateeminen nyanssi

Kuten itse sanoit: Ajokortti katsota an otteesta ja vetokyky vaa'alla.

Kuten itse sanoit: Ajokortti katsota an otteesta ja vetokyky vaa'alla.

Juu juu, mutta pointti olikin katsotaanko veturin + vaunun kok.massojen summa vaiko veturin yhdistelmän kok.massa niistä otteista tapauksessa jossa summa on suurempi kuin yhdistelmän sallittu. Tuolla laskentatavalla kun saattaa joskus olla jollekin merkitystä riittääkö se kortti vaiko eikö

Punnitsin oman vaunun toissa kesänä, ennenkun lähdettiin italian turneelle.
Täydessä reissuvarustuksessa, 1,5kk varusteet mukana, jääkaappi tosin tyhjänä.
Kahdella eri vaakalla kävin tampereella, toisessa 1560kg ja toinen 1620kg. Sallittu kokonaismassa 1600kg.
Tuo Dethleffs on kyllä kevyt vaunu vaikka on alde lattialämmityksellä, dometicin kattoilmastointi ja truman moveri vielä lisäpainona.

Juu juu, mutta pointti olikin katsotaanko veturin + vaunun kok.massojen summa vaiko veturin yhdistelmän kok.massa niistä otteista tapauksessa jossa summa on suurempi kuin yhdistelmän sallittu. Tuolla laskentatavalla kun saattaa joskus olla jollekin merkitystä riittääkö se kortti vaiko eikö

Luin tuon useampaan kertaan...

En vain lopultakaan tajua, mitä tuossa sanotaan.
Mitä tarkoittaa suurempi, kuin yhdistelmän sallittu? Elikä papereissa veturin kokonaismassa + PV kokonaismassa on yli 3500 kg ja sallittu 3500 Kg. Sehän nyt tietysti voi olla, koska painon siirtymävara yleensä huomioidaan. Tien päällä katsotaan papereista veturin kokonaismassa + PV kokonaismassa. Sitä tulosta verrataann sitten ajokortin kirjaimiin.

Siivosin vaunua kesän reissuja varten ja punnitsin samalla uteliaisuuttani, paljonko mikäkin varuste painaa.

Yllättävän paljon sitä tuleekin pieneltä vaikuttavista asioista. Kun oman vaunun kantavuus on vain 155 kg, niin aika vähän jää loppujen lopuksi varaa eväille ja matkatavaroille ym.

Itse en ole punninnut tavaroita mutta saman havainnon tehnyt kun 4 viikon reissun jälkeen olen tyhjentänyt vaunun perusteellista siivousta varten.

Edellisessä vaunussa Hobbyssa tuo kantavuus oli 105 kg eli ihan vitsi. Vielä kun lisävarusteina oli ilmastointi ja mover mitkä söivät tuosta jo yli puolet. No akselihan siitä menikin jo muutaman vuoden käytön jälkeen. Tyyppivika noissa vuosimalleissa ja onneksi tehdas laittoi takuuseen.

Nykyisessä Fendtissä omamassa 1448kg ja kokonaispaino 2000kg eli kantavuus 552 kg. Ei tarvitse enää tuota kantavuutta murehtia.

Mikähän järki on noissa usein olemattomissa kantavuuksissa? Haetaanko noilla sitä että yhdistelmä jää alle 3500kg?

Mikähän järki on noissa usein olemattomissa kantavuuksissa? Haetaanko noilla sitä että yhdistelmä jää alle 3500kg?

Sitähän siellä haetaan, riittää kortti ja myös auto.
Harva ostaa kokonaispainoltaa 2 tn vaunun jonka omapaino on alle 1,5 tn jos auton paino on 1,5 tn vaikka sitä lain tyhjänä voisikin vetää.

Tien päällä katsotaan papereista veturin kokonaismassa + PV kokonaismassa. Sitä tulosta verrataann sitten ajokortin kirjaimiin.

Otteesta löytyy veturilta myös "F.3 yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa" Omassa tapauksessani tuossa lukee siis 3590, joten kysymys on omalla kohtaani akateeminen. Mutta tuossa voisi ihan hyvin lukea vaikka 3490, jolloin tuon perässä ei saa ikinä vetää mitään joka vaatisi BE-korttia. No nyt jos tuohon laitatkin vaikka tyhjän traikun perään, jonka kok.massa on vaikka 2000 ja veturissa kok.massa vastaavasti esim samat 2000, niin silloin noiden summahan on jo 4000, vaikka yhä tuossa veturin F3 lukeekin 3490. Yhdistelmä on laillinen traikun ollessa tyhjä, mutta kysymys onkin nyt sitten kortista, katsotaanko sen riittävyys tuossa tapaksessa lukemalla 3490 vaiko 4000

No nyt jos tuohon laitatkin vaikka tyhjän traikun perään, jonka kok.massa on vaikka 2000 ja veturissa kok.massa vastaavasti esim samat 2000, niin silloin noiden summahan on jo 4000, vaikka yhä tuossa veturin F3 lukeekin 3490. Yhdistelmä on laillinen traikun ollessa tyhjä, mutta kysymys onkin nyt sitten kortista, katsotaanko sen riittävyys tuossa tapaksessa lukemalla 3490 vaiko 4000

Ajokortin riittävyyttä verrataan paperimassoihin...

Vetoauton kokonaismassa + perävaunun kokonaismassa papereista yhteensä. Esimerkin tapauksessa yhdistelmän kokonaismassa on 4000 Kg.
Mulla on pakussa 3000 + 2200, eli 5200. Yhdistelmän kokonaismassa saa olla kuitenkin vain 4600. Lastattessa pitää jompikumpi yksikkö jättää vajaaksi.
B-ajoluvalla, jos ajelee, niin 750 Kg kärry saa olla perässä.

Lisää sattumia soppaan - vetoauton kytkentämassa (kansallinen tulkinta, johon on simppeli laskukaava) peustuu johonkin Trafin/virkamiehen tulkintaan, tarkoitetaan sitä pv:n luokittelumassaa, eli sen pyörien kautta maahan välittyvää massaa..

Vetoauton tyyppikilven yhdistelmämassalla (sama kuin F.3 otteessa, jossa tosin perässä voi olla se "auton suurin sallittu kokonaismassa pv-käytössä" laskettuna) huomioidaan pv:n todellinen massa, mistä osa syö vetoauton kantavuutta aisapainolla. Tuo F.3 kohta, mikä löytyy sieltä tyyppikilvestä, on oikeita lukuja kun taas nuo muut ovat laskelmia/päätelmiä/johdannaisia siitä.

On kieltämättä harhaanjohtavaam että ajokorttiasia sitten otetaan näistä johdannaisista "korkeammalla kaavalla". Sen sijaan selvää on se ajokortti (BE) vaatimus, jos perävaunun kok.massa on enempi mitä veturin omamassa.

Sen sijaan selvää on se ajokortti (BE) vaatimus, jos perävaunun kok.massa on enempi mitä veturin omamassa.

Onko se vielä noin...?

Onko se vielä noin...?

Ei. Tämä sääntö on poistettu.