Eipä Suomenmaassa juuri paikkoja ole missä oikeasti tarttee moottorijarrua (lue; ettei menetä käyttöjarruja isoissa laskuissa). Norjan puolella on jo mäkeä, saati Alpeilla, joissa pitää käyttää ja osata se tehdä oikein..
Matkailuautosta kun on kyse, niin homma tärkeämpää mitä pikkuautolla. Varsinki nykyvehkeissä joissa downsizing ollut muotia.. 2.0-2.3 litrainen ei yli 3½tn massaisen edessä kovinpaljoa laita hanttiin. Ite laitan aina ilmastointia apujarruksi vielä (kun pakokaasujarru puuttuu).
Vaihdetta sen mukaan pienemmälle että puree. Usein se on pykälää pienempi mitä ylöstullessa. Rpm rajaa olen pitänyt 3000, sitten pitää leikata jarrulla.. sopivasti ennen neulansilmää. Jarrulla ei pidä yhtään laahata, vaan hetkellisesti isompi hidastus. Yli 3k kiekoilla jarruttava vaikutus alkaa huononemaan.
Varsinki vuoristossa auttaa laskun alussa mahd. pieni alkunopeus - ei siis vauhtipäällä alamäkeen..
Vaihteisto ja vetopyörästöhän siinä lämpenee moottorin sijaan. Etuvetoisessa tosin se kaikki tapahtuu samassa moottoritilassa, toisin kuin takavetoisella. Automaattivehkeissä yleensä kaikki siinä syntyvä lämpö työnnetään lauhduttimeen ja usein myös syyläriin, josta taas moottoritilaan. Moottorissa ei lämmöt sinäänsä tuolloin edes nouse kun ei itse palotapahtumaa ole (uudemmat pietsosähköiset suuttimet). Paineella avautuvat jäävät tyhjäkäynnille.. monen kilometrin moottorijarrutuksen jälkeinen kaasun polkaisu sitten paljastaa koneen terveyden
