Aihe: Moottorijarrutus

Ei nyt heti ole akuuttia tarvetta, mutta oletan että silloin kun tälle oikeasti tarve tulee ei ole oikein aikaa ja mahdollisuutta perehtyä tekniikaan. Eli miten oikeoppisesti moottorijarrutus tulee tehdä? Siis jossain oikeasti pidemmässä ja jyrkemmässä mäessä, mitä Suomesta löytyy.

Kuinka isolla vaihteella kannattaa jarrutella?

Saako kierrokset nousta kuinka korkealle?

Onko riskiä moottorin ylikuumenemisesta?

Vai autetaanko lisäksi vielä niillä tavallisilla jarruilla? Ja jos autetaan niin autetaanko nopeasti ja sitten taas moottroijarrutetaan vai "laahataanko" jarruilla koko ajan tai pidempiä pätkiä?

samalla vaihteella ylös ja alas oli ennen ohje....
nyky turbot vaan vääntää niin hyvin ettei moottorijarrutus pysty samaan... alpeilta lasketellessa sai volvossa käytellä kakkosta...jyrkissä ykköstä....ja välillä nopeahko lisäjarrutus...ei laahaamalla.

Ei se moottori jarrutuksessa lämpene kunnei saa polttoainetta. Ja öljyä taas tulee koska moottoripyörii ja pumppu myäs.

Joten rohkeasti vaan moottorijarruttelem aan...kannattaa käyttää tullessa liikennevaloihinkin ihan tasaisella...säästy y jarrupalat.

samalla vaihteella ylös ja alas oli ennen ohje....
Joten rohkeasti vaan moottorijarruttelem aan...kannattaa käyttää tullessa liikennevaloihinkin ihan tasaisella...säästy y jarrupalat.

Niin kyllä sitä moottorijarruttelua tulee tehtyä normiajossa jatkuvasti mutta sen tarkoitus on vähän eri. Ennakoimalla myöskään kovin järeitä jarrutuksia ei tarvitse. Muistaakseni myös ainakin nkyautoissa moottorijarrutukses sa tosiaan ei kulu lainkaan polttoainetta. kun taas vapaalla ja tyhjäkäynnillä kuluu, näin ainakin autokoulussa opetettiin jo ysärillä.

Eipä Suomenmaassa juuri paikkoja ole missä oikeasti tarttee moottorijarrua (lue; ettei menetä käyttöjarruja isoissa laskuissa). Norjan puolella on jo mäkeä, saati Alpeilla, joissa pitää käyttää ja osata se tehdä oikein..

Matkailuautosta kun on kyse, niin homma tärkeämpää mitä pikkuautolla. Varsinki nykyvehkeissä joissa downsizing ollut muotia.. 2.0-2.3 litrainen ei yli 3½tn massaisen edessä kovinpaljoa laita hanttiin. Ite laitan aina ilmastointia apujarruksi vielä (kun pakokaasujarru puuttuu).
Vaihdetta sen mukaan pienemmälle että puree. Usein se on pykälää pienempi mitä ylöstullessa. Rpm rajaa olen pitänyt 3000, sitten pitää leikata jarrulla.. sopivasti ennen neulansilmää. Jarrulla ei pidä yhtään laahata, vaan hetkellisesti isompi hidastus. Yli 3k kiekoilla jarruttava vaikutus alkaa huononemaan.
Varsinki vuoristossa auttaa laskun alussa mahd. pieni alkunopeus - ei siis vauhtipäällä alamäkeen..

Vaihteisto ja vetopyörästöhän siinä lämpenee moottorin sijaan. Etuvetoisessa tosin se kaikki tapahtuu samassa moottoritilassa, toisin kuin takavetoisella. Automaattivehkeissä yleensä kaikki siinä syntyvä lämpö työnnetään lauhduttimeen ja usein myös syyläriin, josta taas moottoritilaan. Moottorissa ei lämmöt sinäänsä tuolloin edes nouse kun ei itse palotapahtumaa ole (uudemmat pietsosähköiset suuttimet). Paineella avautuvat jäävät tyhjäkäynnille.. monen kilometrin moottorijarrutuksen jälkeinen kaasun polkaisu sitten paljastaa koneen terveyden 

Oman kokemuksen mukaan moottorilla jarrutettaessa sen lämpö laskee.
Olen pitänyt huolen ettei mene ylikierroksille, vanhassa korvakuulolla, nykyisessä kierroslukumittarin mukaan.
Kierrosten uhatessa nousta liian korkeaksi lyhyt tehokas jarrutus ja sitten jarru täysin vapaaksi.
Vanhalla Nalle Sisulla ei edes alpeilla tarvinnut jarrua kun oli iso ahtamaton kone.
Turbo huonontaa jarrutustehoa, pienemmän koneen ja ahtoilman takia.

Missä muuten on Suomen pisin ja jyrkin mäki yleisellä tiellä?

Vanhalla Nalle Sisulla ei edes alpeilla tarvinnut jarrua kun oli iso ahtamaton kone.

JES. 

Oman kokemuksen mukaan moottorilla jarrutettaessa sen lämpö laskee.
Olen pitänyt huolen ettei mene ylikierroksille, vanhassa korvakuulolla, nykyisessä kierroslukumittarin mukaan.
Kierrosten uhatessa nousta liian korkeaksi lyhyt tehokas jarrutus ja sitten jarru täysin vapaaksi.
Vanhalla Nalle Sisulla ei edes alpeilla tarvinnut jarrua kun oli iso ahtamaton kone.
Turbo huonontaa jarrutustehoa, pienemmän koneen ja ahtoilman takia.

Turbossa on matalampi puristussuhde kuin vapaastihengittäväs sä ja siksi myös pienempi moottorijarrutusteh o.
Ei  moottorissa ahtoilmaa  moottorijarrutukses sa ole kun silloin  kaasuläppä on kiinni.

Mietin onko minun vanhassa 2005 Ducatossa kaasuläppää, kun siinä ei ole erg venttiiliä?
En tosin ole tarkkaan tutkinutkaan, edellisessä -89 Ducatossa sitä mielestäni ei ollut.

Yksi Suomen isoimmista mäistä yleisellä tiellä on Kuopiossa Puijon tornille menevä tie.
Sieltä alas tullessa tarvitsee tosiaan moottorijarrutusta ja välillä jalkajarruakin.

puijo tuli viime kesänä kokeiltua matkailuautolla...o li hirvee ruuhka ja täys työ saada auto ympäri siellä mäen päällä....koko mäki oli täynnä pysäköiytyjä autoja alas asti....
ykösellä ja kakkosella jarruteltiin alas....

Korpilahden ja Luhangan välillä on myös muutama jyrkkä mäki (Vaarunvuori?), jossa joutuu jarruttelemaan moottorilla. Inarin lähellä on myös jyrkkä mäki, en muista paikkaa tarkemmin, mutta se päättyi johonkin näköalapaikkaan.

Inarin lähellä on myös jyrkkä mäki, en muista paikkaa tarkemmin, mutta se päättyi johonkin näköalapaikkaan.

Sovintovaara on Inarissa,nousua 20%. Viime kesänä tie oli ainakin puomitettu.

Ennen moottorit oli ajettava sisään ja muistan kun Nortonille tuli ohje Peter Williamsilta vain kunnolla jarrutta mottorilla silloin se saa kunnon voitelun. Kaasuttimet kun ei mene kiinni kuten ruiskut.
Ajat on muuttuneet ja metallit, välykset ja öljyt uudistuneet joten tuo sisäänajovaihe on tavallaan jäänyt pois. Kyllä moottorilla voi nykyäänkin jarruttaa kunnolla, kunhan ei ylikierroksille asti, mikään ei ole estämässä sitä joskin ainakaan Suomessa ei taida joutua moisen ongelman kanssa tekemisiin. Pitää vain muistaa ettei auton oikeita jarruja jätä käyttämättä niin että takajarrutkin osallistuu silloin tällöin. Pysyvät silloin kunnossa.

Missä muuten on Suomen pisin ja jyrkin mäki yleisellä tiellä?

Taitaa olla kaksi eri mäkeä.

Joskus kuullut että Äänekosken Peltomäki olisi isoin jollain mittapuulla maanteistä, ehkä joku rahtareiden v-käyrän kohotus gallup. Hyvä siinä on kuitenkin rekkoja ja karavaanareita ohitella kun puutuvat.

^
Petomäki?
Jyrkkyys ei paha, vaan tappaa rahtikoneet pituudella..
Paripyörä ransu punnersi 140hp koneella 2.1tn venetraikku perässä ketterästi 6:lle ylös. 150hp marsu (Fränk) ei ilmankärryä jaksa 6:lla..

Kasselinmäki paluusuuntaan vie ylinopeudelle Fränkin vaikka kuin moottorijarrua yrittää. Pakko jarrata..
Eipä juuri dieseleissä ole kaasuläppiä. Nekin missä on käytännössä egr:n takia, jolloin sylinteri on "vapaa kierrolla" (läppäkiinni ja egr-vena auki pakokanavaan). Läpän toimintaan ei voi juuri vaikuttaa kun se on sähköinen niissä.

Ylä-Kolin tie suomivuoristotuntua  Alimmilta parkkipaikoilta hotelli/luontokeskus -tasolle jopa 20% pikkupätkä. Tietty lapin puolelta muutaman tunturin päälle vievät tiet.

Toissa kesänä tuli jyystettyä muutama tiukempi. Reilut 5km 23-25% Kehlsteinhaus (Kotkan pesä, Saksa) ja Eisriesenwelt (Euroopan isoin jääluola, Itävalta). Tuollaisia tavan turistipaikkoja. Autolla jos on kokoa melkein kuin bussissa, niin serboissa saa ottaa koko tienleveyden käyttöön..