rekisteriseloste

Tiedote rekisteröitymisestä

Jos et ole saanut vahvistusviestiä rekisteröitymisestä si, tarkista roskapostikansiosi. Tämä erityisesti hotmail ja gmail sähköpostin käyttäjille.

Kirjoittaja Aihe: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon  (Luettu 3154 kertaa)

*****
  • Karavaanari
  • Aiheen aloittaja
  • Viimeksi paikalla: 3.02.2021 kello on 18:57
Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« : 31.01.2021 kello on 00:26 »
Hei, ollaan tässä rupeamassa nukkumaan ensimmäistä talviyötä kolmen kauden vaunussamme. Truma S3002:ssa tuntuu piisaavan potku hyvin, mutta jääkaapin alta tuleva veto häiritsee. Jääkaapin alla on tuloilmaventtiili, mikä on toki keskieuroopan tyyliin todella iso talvikäyttöä ajatellen, mutta lisäksi tuolla on melkein jääkaapin levyinen n. 2cm korkea rako jääkaapin taakse. Sieltähän tulee kylmää varmasti vähintään yhtä paljon kuin tuloilmaventtiilist ä.

Oletteko huomannut jääkaapin ritilöiden talvisuojilla vaikutusta vetoon tai lämmityksen tehontarpeeseen? Sellaisia ei tässä vaunussa ole, mutta eipä nuo paljoa näytä maksavankaan. Toisaalta vaunua ei ole tarkoitus talvisin käyttää muuten kuin pihalla yön-pari talvessa.

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 21:17
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #1 : 31.01.2021 kello on 00:35 »
Jääkaapin tulisi olla tiivis asuinosaan. Mikä vaunu on kyseessä ja kuva kertoo usein enemmän kuin 1000 sanaa

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 22:04
  • Savo
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #2 : 31.01.2021 kello on 08:50 »
Pelkästään jääkaapin käytön kannalta suosittelen suojien ostoa ja paikalleen laittoa. Pari viikkoa sitten kaveri soitti että miksi jääkaappi lämpes pakkasella. Meni nesteet jäähän..

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 15:27
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #3 : 31.01.2021 kello on 11:30 »
jääkaapin takaa tosiaan ei saisi tulla vuotoilmaa vaunuun/autoon sisätiloihin... se voi olla jopa vaarallista

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 17:55
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #4 : 31.01.2021 kello on 11:33 »
Pelkästään jääkaapin käytön kannalta suosittelen suojien ostoa ja paikalleen laittoa. Pari viikkoa sitten kaveri soitti että miksi jääkaappi lämpes pakkasella. Meni nesteet jäähän..

Pari kertaa olen törmännyt tuohon väitteeseen.
Onko ammoniakit karanneet, vai miksi jäätyminen tapahtuisi?

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 17:55
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #5 : 31.01.2021 kello on 11:35 »
jääkaapin takaa tosiaan ei saisi tulla vuotoilmaa vaunuun/autoon sisätiloihin... se voi olla jopa vaarallista

Ennen tuo oli paremminkin sääntö kun poikkeus.
Vaaraa on alkanut esiintyä vasta 2000-luvulla.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:56
  • Autossa on pyörät
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #6 : 31.01.2021 kello on 12:03 »
jääkaapin takaa tosiaan ei saisi tulla vuotoilmaa vaunuun/autoon sisätiloihin... se voi olla jopa vaarallista
Venttiilin vikaantuessa ja liekin sammuessa ilmaa raskaampi nestekaasu valuu sisätiloihin. Sitten Karabiilisti sytyttää tupakin. Turha höpötys loppuu laakista.  ???

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 22:04
  • Savo
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #7 : 31.01.2021 kello on 12:37 »
Pari kertaa olen törmännyt tuohon väitteeseen.
Onko ammoniakit karanneet, vai miksi jäätyminen tapahtuisi?
Jaaha enpä osaa sanoa mikä aiheuttaa mutta näitä on tapahtunut kaveri piirissä parikin tapausta. Kausipaikalla ollessa sulatettiin hiustenkuivaajalla niin rupesi pelamaan. Ja käyttöohjekirja sanoo että alle +8 asteen pitäisi käyttää..

*****
  • Saittisähläri
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 22:10
  • Epsoo
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #8 : 31.01.2021 kello on 12:40 »
Jaaha enpä osaa sanoa mikä aiheuttaa mutta näitä on tapahtunut kaveri piirissä parikin tapausta. Kausipaikalla ollessa sulatettiin hiustenkuivaajalla niin rupesi pelamaan. Ja käyttöohjekirja sanoo että alle +8 asteen pitäisi käyttää..

Ammoniakin jäätymispiste on -78oC Joten siitä ei ole kyse, enemmänkin kyse on siitä ettei kierto toimi jos järjestelmän lämpö on liian alhainen.

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 22:04
  • Savo
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #9 : 31.01.2021 kello on 12:43 »
Ammoniakin jäätymispiste on -78oC Joten siitä ei ole kyse, enemmänkin kyse on siitä ettei kierto toimi jos järjestelmän lämpö on liian alhainen.
Varmaankin juuri näin..

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 22:05
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #10 : 31.01.2021 kello on 13:00 »
Jaaha enpä osaa sanoa mikä aiheuttaa mutta näitä on tapahtunut kaveri piirissä parikin tapausta. Kausipaikalla ollessa sulatettiin hiustenkuivaajalla niin rupesi pelamaan. Ja käyttöohjekirja sanoo että alle +8 asteen pitäisi käyttää..

Alla olevaa tekstiä kun pähkäilee niin pähkinä voi avautua,  .  .  .

Kun korkeassa lämpötilassa ammoniakki ja vesi erottuu toisistaan niin vesi voip olla niin "puhdasta" että se jäätyy ?

Teksti alkaa:

Absorptiokoneisto

Platen – Munters absorptiokoneisto:
Prosessissa on kolmea eri ainetta. Vettä, ammoniakkia ja vetyä.

1. Höyrystin
2. Imeytin
3. Lämmityskierukka
4. Lämmitysvastus
5. Keittosäiliö
6. Ilmalla jäähdytettävä lauhdutin
7. Veden paluuputki
8. Vetykaasun paluuputki
9. Jääkaappi


Imeytin:
Höyrystimen alaosa on yhdistetty putkella laitteeseen, jonka nimi on imeytin. Imeyttimen alaosassa on vettä, jonka lämpötila on noin +20 - +30C. Höyrystimessä oleva ammoniakkihöyry pyrkii halukkaasti imeytymään viileään veteen, jolloin höyry virtaa höyrystimestä imeyttimeen sekoittuen veteen. Höyrymäärän pieniminen höyrystimessä aiheuttaa sen, että osa nestemäisestä ammoniakista höyrystimessä kiehuu muodostaen uutta höyryä ja sitoen samalla lämpöä jäähdytettävästä kohteesta eli jääkaapista.

Ammoniakkipitoisen vesiliuoksen tiheys imeyttimessä kasvaa, jolloin väkevin ts. ammoniakkipitoisin liuos laskeutuu imeyttimen pohjalle ja joutuu sieltä edelleen putkeen joka kiertää lämmitysvastusta tai muuta lämmönlähdettä.

Kun vastus tai liekki lämmittää vesi-ammoniakkiliuosta putkessa, alkaa ammoniakki kiehua erilleen vedestä. Kiehunut ammoniakkihöyry ja kuuma vesi nousevat putkea myöten keittosäiliöön, jota lämmitetään saman vastuksen tai liekin avulla kuin edellä kuvattua putkikierukkaakin. Korkea lämpötila (noin +80C) estää veden ja ammoniakin uudelleen yhtymisen.

Keittosäiliö ja lauhdutin
Höyryn muodossa oleva ammoniakki kerääntyy keittosäiliön yläosaan ja menee säiliön yläosassa olevaa putkea lauhduttimeen, jossa ammoniakkihöyry joutuu kosketuksiin viileämmän putkistopinnan kanssa. Ammoniakkihöyry nesteytyy tälle putken pinnalle. Nestemäinen ammoniakki virtaa edelleen höyrystimeen, josta edellä kuvattu kiertokulku jatkuu.

Keittosäiliön pohjalle jäänyt vesi on vapautunut ammoniakista ja palaa imeyttimeen keittosäiliön yläosassa olevan putken kautta. Vesi ei kuitenkaan pysty korkean lämpötilansa johdosta imemään itseensä uutta ammoniakkihöyryä, ennen kuin sitä on jäähdytetty.

Vetykaasu
Veden jäähdytystä varten koneistossa on täytteenä veden ja ammoniakin lisäksi kolmantena aineena vetykaasua. Vety on neutraali kaasu, joka ei reagoi sen paremmin ammoniakin, kuin vedenkään kanssa, eikä liukene veteen tai nestemäiseen ammoniakkiin.

Vetykaasua on täytteenä höyrystimessä, jossa sen lämpötila on sama kuin höyrystyvän ammoniakin, ts. muutamia asteita +0 C alapuolella. Se lähtee virtaamaan ammoniakkihöyryn mukana höyrystimestä imeyttimeen, mutta ei kuitenkaan liukene veteen kuten ammoniakkihöyry, vaan lähtee nousemaan imeyttimessä ylöspäin. Sen lämpötila on edelleen matala, ja tällöin se ylöspäin noustessaan kohtaa vastakkaiseen suuntaan alaspäin valuvan veden, joka tulee keittosäiliöstä. Tällöin kylmä vetykaasu jäähdyttää veden, joka imeyttimen alaosaan tullessaan onkin jo riittävän alhaisessa lämpötilassa ammoniakin imemistä varten. Vetykaasu nousee imeyttimen yläosasta edelleen putkea pitkin lauhduttimen loppupäähän ja palaa sieltä ammoniakin kanssa höyrystimeen.


Absoptiokoneistossa on siis kolme erillistä kiertopiiriä.
1. ammoniakin kiertopiiri, joka alkaa höyrystimestä ja kulkee imeyttimen, lämmityskierukan, keittosäiliön ja lauhduttimen kautta takaisin höyrystimeen.
2. veden kiertopiiri, joka alkaa imeyttimestä ja kulkee lämmityskierukan ja keittosäiliön kautta takaisin imeyttimeen.
3. vetykaasun kiertopiiri, joka alkaa höyrystimestä ja kiertää imeyttimen ja lauhduttimen loppuosan kautta takaisin höyrystimeen.


Kuinka on mahdollista, että koneiston jossakin osassa ammoniakki saadaan nesteytymään korkeammassa lämpötilassa ja sitä vastaavassa korkeammassa paineessa, kun koneiston toisessa osassa ammoniakki höyrystyy matalammassa lämpötilassa, jota vastaa matalampi paine?
Koneiston eri osathan on yhdistetty toisiinsa avoimien putkien avulla siten, että koko koneistossa vallitsee vakiosuuruinen paine.

Asia selittyy vetykaasun kierron avulla.
Jos oletamme, että nesteytymislämpötil a on vaikkapa +40 C (15,850 ata). Koska lauhduttimessa on yksinomaan ammoniakkia, on lauhduttimessa vallitseva kokonaispaine suuruudeltaan 15,850 ata.

Jos höyrystimessä höyrystymislämpötil a on vaikkapa -10 C (2,966 ata).
Lauhduttimen ja höyrystimen välinen paine-ero on tällöin 12,884 ata:n suuruinen näennäinen paine-ero. Nyt on höyrystimessä olevan vetykaasun paine juuri tämä 12,884 ata:n suuruinen. Tällöin höyrystimessä vallitseva kokonaispaine, joka muodostuu ammoniakin ja vetykaasun osapaineitten summasta, on tarkalleen lauhduttimessa vallitsevan kokonaispaineen suuruinen.

Lämpöopista tunnettu Daltonin laki sanoo, että kaasun kokonaispaine on kaasun seoskomponenttien osapaineiden summa. Tällä tavoin, sekoittamalla ammoniakkiin vetyä, saadaan ammoniakin osapaine alenemaan vetykaasun osapaineen verran. Tästä syystä voimme katsoa vetykaasun toimivan ikään kuin koneiston paisuntaventtiilinä .

Absorptio koneiston etuja
Ei liikkuvia osia
Ei kulumista
Halpa hinta
Äänetön
Toimii ilman sähköä esim. nestekaasulla.

Haittoja
Energian kulutus 8-10 kertaa enemmän kuin kompressori laitteisto.

Absorptio koneiston käyttö saattaa olla taloudellisesti kannattavaa silloin, kun saatavana on halpaa lämpöenergiaa. Esim kaukolämpöverkon paluuvesi esim. kesällä.
Tätähän jo kehä kolmosen eteläpuolella sovelletaan kaukokylmänä, tosin taitaa sielläkin vielä suurin osa vehkeistä olla kompressori prosesseja.







*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 21:47
  • Nuperokuljin, 2h+keittiö. Tonttina Suomi.
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #11 : 31.01.2021 kello on 13:11 »
Ennen tuo oli paremminkin sääntö kun poikkeus.
Vaaraa on alkanut esiintyä vasta 2000-luvulla.

Vielä 2003-mallisessa Burstnerissa  "ei ollut vaaraa" vaikka jääkaapin alta pääsikin myös  raitisilma asuintiloihin.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 17:55
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #12 : 31.01.2021 kello on 13:32 »
Ammoniakin jäätymispiste on -78oC Joten siitä ei ole kyse, enemmänkin kyse on siitä ettei kierto toimi jos järjestelmän lämpö on liian alhainen.

Miksi toinen kaappi 'jäätyy', toinen ei, pakkasessakaan.
Tämäkin asia olisi mielenkiintoinen, vahinko vaan, ettei se täällä selviä.

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 22:09
    • Matkailuvinkkejä
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #13 : 31.01.2021 kello on 13:44 »
Jääkaapin koneisto ei sinänsä jäädy.
Tilanne voi olla kylläkin, ettei liekki/sähkö jaksa kylmässä höyrystää kylmäainetta, jolloin jäähtymisprosessi ei toimi.
Kaappien höyrystämistehoissa on eroja kuten myös asennuksessa, kuinka kylmäilma pääsee sekoittamaan höyrystystä.

*****
  • Karavaanari
  • Aiheen aloittaja
  • Viimeksi paikalla: 3.02.2021 kello on 18:57
Vs: Ritilöiden talvisuojien vaikutus vetoon
« Vastaus #14 : 31.01.2021 kello on 14:06 »
Pelkästään jääkaapin käytön kannalta suosittelen suojien ostoa ja paikalleen laittoa. Pari viikkoa sitten kaveri soitti että miksi jääkaappi lämpes pakkasella. Meni nesteet jäähän..
Vaunu on Sterckeman Starlett PE470 -04. En viitsi pakkasessa ruveta irroittelemaan ritilöitä, mutta ainakin alakautta katsottuna näyttäisi että tila on yhtä. Asiasta saa varmuuden lämpimämmillä keleillä. Hyvin tuolla kyllä tarkeni, S3002 pikku-Trumaa ei kestänyt pitää kakkosta isommalla, muuten hiki virtasi, vaikka ovikin meinaa falskata melko reilusti. Pakkasta oli 10 astetta.

Tuohon ilmanvaihtoon liittyen, hapen riittävyyshän ei ole ongelma missään tilanteessa pakkasilla, koska ilman vaihtuvuus kasvaa lämpötilaeron kasvaessa. Pidin kosteusmittaria yön yli, ja aamulla kosteus oli 35% 19 asteessa, nukkujia oli neljä. Paljoa tuon yli ei kosteutta viitsisi päästää nousemaan, joten sillä perusteella ilmanvaihto on suurin piirtein sopiva myös pakkaskeleille. Miten lie talvivaunujen ilmanotto on toteutettu, onko niissä jaettu tuloilma useampaan pienempään räppänään? Kun lattia lämpeni kunnolla, vedontunnekin väheni hieman. Toisaalta vedontunnetta on tuulisella ilmalla kesälläkin tuossa kohtaa.

 

Sivustoa katsottu kertaa

Ubuntu, täysiverinen käyttöjärjestelmä.

karavaanari.org powered by Debian Linux