Ei se sekaisin mene ei vaan jaksa lähteä käyntiin ns. Painetta vasten.
Ja tästä syystä vaatii sen 5-10 min.

Aina ovat käyntiin lähteneet.... palamatta.

Mietin miten saisi rakennettua akkujen ja seinäsähkön vaihdon mahdollisimman helpoksi.
Vähän vaikea selitellä aihetta, periaatekuva selventäisi mutta ei ole nyt tähän hätään sopivaa versiota.

Nyt haluaisin hupiakuilta inventterin kautta 220V sähkön ryhmäkeskukseen. Yritän rakentaa niin että kun seinäpistoke työnnetään linjurin kylkeen, niin laukeaa akuilta/invertteriltä tuleva syöttö pois automaattisesti.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kontaktori hoitaisi tämän vaihdon. Kuitenkin sen verran outo alue mulle että kyselen enemmän tietäviltä.
Siis niin että kontaktori vaihtaa akku/inventterin 220V ja seinäpistokkeen 220V syötöt automaattisesti.

Kysymys kuuluukin tietäjille:
Minkälaisia kontaktoreja olette käyttäneet. Pitäisi saada siis kontaktori kiinnitettyä ryhmäkeskuksen kiinnityksiin/kiskoon?
Jos löytyisi asennuspiirutus niin sähköasentaja voisi hoitaa asennuksen?

Siihenhän löytyy valmis palikka
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/invertterin-prioriteettikytkin/

Aina ovat käyntiin lähteneet.... palamatta.

Tuurilla ne laivatkin seilaa.
Ei kä sen tarvitse kuin kerran olla lähtemättä niin sitten juttelet vakuutus yhtiön kanssa.

Mutta tuo ei nyt varsinaisesti järjestä tilannetta, jolloin pistorasia tietynpäin se katkaiseekin vain nollan, ja käyttäjä luulee siihen liitettyä laitetta jännitteettömäksi (kytkentäaika pari sekkaa)- sitten kun vetohidastus väännetään maksimiinsa, niin tilanne hieman toinen..

Tyypillisesti intikka ei ole maadoitettu, joten vaikka vaihe olisikin katkaisematta, niin virtapiiriä ei synny tuossakaan tilanteessa.

Kompressori pakastimelle ja jääkapille pitää järjestää myös viive
Mieleellään yli 5min vaikka 10min.

Tuolla saa vaikka kymmenen tunnin viiveen.

Tuurilla ne laivatkin seilaa.
Ei kä sen tarvitse kuin kerran olla lähtemättä niin sitten juttelet vakuutus yhtiön kanssa.

Jos kylmälaite 'ei lähde' käyntiin, käynnistin katkaisee virrat ja käynnistys tapahtuu sitten viiveellä.

Tyypillisesti intikka ei ole maadoitettu, joten vaikka vaihe olisikin katkaisematta, niin virtapiiriä ei synny tuossakaan tilanteessa.
..

Ja kun se pitäisi viedä siitä ruuvista PE-kiskoon (pot. tasaus)... ikävimmissä tapauksessa vesikin voi pahasti jännitteellistä.

Ja kun se pitäisi viedä siitä ruuvista PE-kiskoon (pot. tasaus)... ikävimmissä tapauksessa vesikin voi pahasti jännitteellistä.

Siis pitääkö se inverterin mahdollinen maajohto kytkeä auton runkoon...?

Siis pitääkö se inverterin mahdollinen maajohto kytkeä auton runkoon...?

Kyllä, kuten se pistorasian suojamaaliuskakin on kytketty - sitten jos valtakunnanverkkoon auton liität, on se sitten vielä samassa maapotenttiaalissa mitä muu jakeluverkkokin ryhmäkeskustasolla.

Kyllä, kuten se pistorasian suojamaaliuskakin on kytketty - sitten jos valtakunnanverkkoon auton liität, on se sitten vielä samassa maapotenttiaalissa mitä muu jakeluverkkokin ryhmäkeskustasolla.

Voisiko sen kytkeä akun (-) johtoon...?

Voisiko sen kytkeä akun (-) johtoon...?

Niin siitähän se miinus löytyy vertistä mihin se akusta tulee! Toki jos olet varma että akun miinus on auton rungossa!

Jos kylmälaite 'ei lähde' käyntiin, käynnistin katkaisee virrat ja käynnistys tapahtuu sitten viiveellä.

Niinhän sitä luulis mutta kun aina ei vaan niin käy vaan käämit kerkee lämpeemään liikaa se on lämpösuoja eli klison mikä siellä katkaisee ja kytkee uudelleen mutta kun käämit on jo lämmennyt niiden vastus on noussut niin ei vaan lähde käyntiin.
Mutta sulla sattuu olemaan sellainen kaappi mikä lähtee.
Mutta suurin osa ei lähde sekään ei pelasta vaikka olisi elektroonisella termostaatilla. Siitä on omakohtainen havainto e-lux pakastimen kohdalla.

Niinhän sitä luulis mutta kun aina ei vaan niin käy

Jatkaisin tuohon, että jos ongelma olisi merkittävä, kaikki Suomen kylmälaitteet olisivat palaneet jo pari kertaa.
Kytkimet verkossahan toimivat tyypillisesti niin, että maasulun jälkeen tulee ensin pikajälleenkytkentä .
Jos ei auta, tulee aikajälleenkytkentä .
Siihen väliin sopii sitten kaikenmittaisia 'räpsyjä' pilvin pimein ja kylmälaitteiden on tarkoitus kestää ne.
Danfossilla oli joku vuosi sitten materiaaliongelmä yhden käynnistinsatsin kanssa ja jakoivat pyynnöstä uusia.
Neljäköhän niitä oli pussissa, sai sitten valita sopivan.
Ei ne wanhatkaan yleensä palamaan syttyneet, päästivät vaan pahan hajun ulos.

Siihenhän löytyy valmis palikka
https://www.valtekno.fi/kauppa/tuote/invertterin-prioriteettikytkin/

Tuo on muuten fiksu vekotin, ainut vika on rasian ulkopuolella maa- eli PE-johtojen tehtävä kytkentä, miksi niitä ei ole tehty kytkettäväksi sen sisällä?
Tosin voihan ne kytkeä  yhteen myös siellä sisällä jos on riittävän luotettava ja eristetty liitin

Jatkaisin tuohon, että jos ongelma olisi merkittävä, kaikki Suomen kylmälaitteet olisivat palaneet jo pari kertaa.
Kytkimet verkossahan toimivat tyypillisesti niin, että maasulun jälkeen tulee ensin pikajälleenkytkentä .
Jos ei auta, tulee aikajälleenkytkentä .
Siihen väliin sopii sitten kaikenmittaisia 'räpsyjä' pilvin pimein ja kylmälaitteiden on tarkoitus kestää ne.
Danfossilla oli joku vuosi sitten materiaaliongelmä yhden käynnistinsatsin kanssa ja jakoivat pyynnöstä uusia.
Neljäköhän niitä oli pussissa, sai sitten valita sopivan.
Ei ne wanhatkaan yleensä palamaan syttyneet, päästivät vaan pahan hajun ulos.

Taisivat olla sellaista materiaalia nuo käynnistimet jotka keräsivät sopivissa olosuhteissa kosteutta.
Eikai toi epidemiaksi ole luokiteltu mutta ei siitä yleisesti myös puhutakkaan.
Mutta kun asuu semmoisella alueella missä niitä katkoja on paljon niit näitä ongelmia tulee vastaa.
Tossa vieressä on mökki kylä missä on noin 50kpl mökkejä niin sielä uusitaan vuodessa vähintään 5 kpl jääkaappeja kyseisestä syystä.

Raapustin keskuksen piirikaavion itselleni..


Ehkä voi rivareita optimoida, tai sitten jää laajennusvaraa..