rekisteriseloste

Kirjoittaja Aihe: Netistä bongattua  (Luettu 44465 kertaa)

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 19:31
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #465 : 25.02.2020 kello on 21:19 »
^
Täällä tuo oli esillä https://caravan-lehti.fi/matkailuajoneuvot/caravanboat-vaunussa-voi-majoittua-paitsi-maalla-myos-vesilla/

Vähän hankala olla molempia; veneenä lähinnä lautta vrt saunalautta.

Norjassa olen nähhyt, että leirintäalueella lapsiperhe kömpii trailerilla vedettävään veneeseen (yli 6m) yöksi - miksi ei toimi maalla, jos vesilläkin  :D

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 18:02
  • Autossa on pyörät
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #466 : 3.03.2020 kello on 11:18 »
https://www.hs.fi/nyt/art-2000006426126.html
Paljon makoisampi hesarin sivuilla. Tässä kuitenkin lainaus  ::)
Lainaus

Paskapuhe rehottaa työpaikoilla kenties voimakkaampana kuin koskaan – tuore tutkimus kertoo, mistä sen tunnistaa ja kuinka sitä voi välttää
Mistä puhumme, kun puhumme paskapuheesta? Tunnetun määritelmän mukaan valehtelu ja paskapuhe ovat kaksi eri asiaa.


Yksi monelle tuttu paikka, jossa paskapuhe kukoistaa, on työpaikka.

Helmikuussa Indianan yliopiston Business Horizons -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näin on erityisesti työpaikoilla, joiden tulevaisuus näyttää epävarmalta.

Tutkijoiden Ian McCarthy, Jane McCarthy, David Hannah ja Leyland Pitt mukaan paskapuhe työpaikalla ei tietenkään ole uusi ilmiö. He kuitenkin arvelevat, että nykyisessä modernien viestintä­teknologioiden kyllästämässä ”totuuden jälkeisessä maailmassa” paskapuhe saattaa ilmiönä olla hallitsevampi kuin koskaan aiemmin.

Siksi tutkijat pyrkivät etsimään vastauksia aivan olennaiselta kuulostaviin kysymyksiin, kuten 1) miten paskapuhe ilmenee työpaikoilla, 2) mistä sen tunnistaa ja 3) kuinka sitä voi välttää.

Pikainen kertaus aluksi terminologiasta. Paskapuheella ei tutkimuksessa tarkoiteta mitä hyvänsä paskapuhetta.

”Yksi kulttuurimme näkyvimmistä piirteistä on paskapuheen paljous. Kaikki tietävät tämän.”

Näin alkaa 1986 julkaistu moraalifilosofi Harry G. Frankfurtin essee, joka julkaistiin uudestaan kirjana 2005. Myyntimenestykseen yltäneessä teoksessaan Frankfurt määrittelee kokeilevan ja tutkivan filosofian keinoin, mitä paskapuhe syvimmältä olemukseltaan on.

Suomessa kirjanen ilmestyi Antti Nylénin suomentamana 2006 Paskapuheesta -nimellä. Teos on perustavimpia paskapuheen teoreettisia esityksiä.

Monelle tulee paskapuheesta herkästi mieleen valehtelu. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, joskin Frankfurtin määritelmässä käsitteet sisältävät samankaltaisia piirteitä. Valehtelun ja paskapuheen keskeinen ero on suhtautuminen totuuteen.

Kun ihminen valehtelee, hän pyrkii tietoisesti vääristämään totuutta; toisin sanoen valehtelijalla täytyy olla käsitys, mikä asian todellinen laita on. Valehtelijan täytyy tietää totuus.

Harry G. Frankfurt Kuva: Princeton University Press
Paskanjauhaja sen sijaan ei välitä totuudesta tuon taivaallista. Totuus voi olla niin tai näin, koska paskanpuhuja ei välitä, kuvaavatko hänen sanomansa asiat todellisuutta oikein. Tärkeämpää on se, minkälaisen vaikutelman paskapuhe saa kuulijassa aikaan.

Suomessakin paskapuheen syvintä olemusta pohdittiin viimeksi helmikuussa, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson syytti perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa paskapuheesta.


Mutta takaisin työpaikkojen paskapuhetta koskevaan tutkimukseen!

Kenties helpointa on hahmottaa tosielämään pohjaavan esimerkin kautta, kuinka paskapuhe voi ilmetä työpaikalla ja miten se eroaa valehtelusta. Tutkijat kirjoittavat seuraavaa:

Työpaikan johtaja ilmoittaa, että työpaikalla tapahtuvat strategiset muutokset eivät johda henkilöstön irtisanomisiin.

Tämä on valehtelua siinä tapauksessa, että johtaja tietää muutosten johtavan irtisanomisiin, mutta siitä huolimatta hän kertoo alaisilleen päinvastaista.

Paskapuhetta tämä taas on silloin, jos johtajalla ei tosiasiassa ole aavistustakaan, tuleeko irtisanomisia vai ei. Hän ei siis joko tiedä totuutta tai ei välitä siitä, mutta antaa silti ymmärtää, ettei kukaan saa potkuja.

Toki paskapuhe kukoistaa työpaikalla muissakin tilanteissa: annetuissa lupauksissa, erilaisissa raporteissa, tehtyjen toimien selittämisessä, työpaikkatutkimuksi ssa ja niin edespäin.

Jokainen työyhteisön jäsen syyllistyy toisinaan paskanpuhumiseen, koska muuta vaihtoehtoa ei ole.

”Paskapuhetta ei voi välttää, kun joutuu tilanteen pakosta puhumaan tietämättä mistä puhuu”, Frankfurt kirjoittaa teoksessaan.

Ollaanpa rehellisiä, ilmiö on meille kaikille tuttu.

Jokainen on hieman liioitellut suorituksiaan, selitellyt tekojaan parhain päin, luvannut asioita vasten parempaa tietoaan – ei levittääkseen väärää tietoa vaan keplotellakseen itsensä kuivin nahoin hankalasta tilanteesta.

Toisinaan, sanotaan vaikkapa baarin pöydässä tai muissa sosiaalisissa yhteyksissä, paskapuhe on jopa tarpeellista. Myös työpaikoilla ”sosiaalinen paskapuhe” voi parantaa työilmapiiriä ja kannustaa työntekijöitä parempiin suorituksiin.

Tutkimusten mukaan paskapuhe voi kuitenkin kääntyä työpaikkoja vastaan, mistä syystä sitä on tärkeää suitsia. Tuoreen esimerkin tästä antaa suomalainen väitöskirja.

Mutta kerrotaan ensin, kuinka paskapuheen tunnistaa, kuinka siihen voi suhtautua ja miten sitä voi välttää.

Tutkijoilla on kaikenkattava vastaus: C.R.A.P.-malli. Se tulee sanoista:

1. comprehend (ymmärrä): paskapuhe eroaa valehtelusta, ja tämän eron tunnistaminen on tärkeää.

2. recognize (tunnista): paskapuheen voi tunnistaa logiikan ja lähteiden puutteesta, hämäävästä jargonista sekä puheen hahmottomasta ja epäselvästä luonteesta. Tärkein sääntö on varautua paskapuheeseen, koska sitä kyllä piisaa.

3. act (toimi): Paskapuheeseen voi suhtautua eri tavoilla. Sitä voi paeta, käytännössä vaihtamalla esimerkiksi työpaikkaa, jos työntekijän ja työpaikan arvomaailmat eivät kohtaa.

Toinen vaihtoehto on kohdata paskapuhe. Ihminen voi haastaa paskanjauhajan ja perätä lisäperusteita hämärälle sanahelinälle.

Kolmas vaihtoehto on hyväksy paskapuhe. Tällöin ihminen suhtautuu paskanpuhujaan – tai itseä imartelevaan paskapuheeseen – lojaalisti ja hyväksyy sen, vaikka tunnistaa sen paskapuheeksi.

Viimeinen vaihtoehto on jättää paskapuhe huomiotta. Tutkijoiden mukaan tämä on tyypillistä ”organisaatioissa, joissa paskapuheen virtaa kaikkialla tauotta, ja silloin työntekijän voi olla helpompi jättää paskapuhe huomiotta kuin haastaa tai paeta sitä”.

Käytännössä tällainen suhtautuminen lisää epäluottamusta paskaa puhuviin kollegoihin ja esimiehiin.

4. prevent (ennaltaehkäise): työpaikoilla pitää rohkaista kriittiseen ajatteluun, kitkeä jargon ja tarpeeton kikkailu kaikessa viestinnässä, arvostaa perehtyneisyyttä ja perusteita mielipiteiden sijaan sekä välttää tarpeettomia kokouksia.

Akateemisessa mutta ei haudanvakavassa tutkimuksessa suositellaan, että päättävässä asemassa olevat ihmiset soveltavat C.R.A.P.-mallia välittömästi työpaikoilla.

Paskapuhetta sivuavaa tutkimusta on tehty hiljan myös Suomessa. Tapio Alho tutki Vaasan yliopistossa tuotantotalouden väitöstutkimuksessa an persoonallista ajattelua päättelyssä ja päätöksenteossa.
Alho sai selville, että päätöksentekijät olivat valmiita tekemään täysin merkityksettömiä päätöksiä oman byrokraattisen kunnianhimonsa vuoksi.

Tapio Alho Kuva: Vaasan yliopisto
”Tutkimieni or­gani­saatioiden pää­töksen­tekijät olivat valmiita tekemään hyödyttömiä päätöksiä, kunhan ne nopeuttivat omaa urakehitystä. Nollapäätöksiä oltiin valmiita tekemään myös silloin, kun haluttiin jättää oma sormenjälkensä tai saada nimensä kuuluviin”, Alho sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessaan Alho haastatteli Maanpuolustuskorkea koulun päätöksentekijöitä ja toteutti kyselyn kansainvälisen vientiyrityksen sekä julkishallinnon yksikön päätöksentekijöille .

Byrokraattinen hyödyttömyys on tietyssä mielessä samankaltaista kuin paskapuhe. Frankfurt todistaa tämän määrittelemällä paskapuheen käsitettä Oxford English Dictionary -sanakirjan mukaan.

Brittienglannissa termin bull yksi merkitys on ”hyödyttömät rutiinitoimitukset tai menot”, ja sillä voidaan viitata esimerkiksi byrokratiaan tai ”sotilaalliseen säntillisyyteen”.

Frankfurtin mukaan ”sotilaallinen säntillisyys ja byrokratia eivät oletettavasti edistä armeijan henkilökunnan tai valtiollisten viranhaltijoiden ’todellisia’ päämääriä, vaikka sitä harjoittavatkin nimenomaan tahot ja toimijat, joiden pitäisi olla sitoutunut noiden päämäärien uutteraan ajamiseen”.

Näin ollen paskapuhe ja byrokratia suhtautuvat totuuteen samalla tavoin – välinpitämättömästi . Mielenkiintoista on, että Alho innostui tutkimusaiheesta opettaessaan Maanpuolustuskorkea koulussa vuosina 2004–2011.

Alhon tutkimuksen mukaan yksilöt pyrkivät kaikin keinoin persoonallisen ajattelunsa avulla menestymään vallitsevassa sosiokulttuurisessa ympäristössä, kuten työyhteisössä.
”Tuotetaan päätelmiä työympäristöstä ja hyödynnetään niitä, jotta voidaan ajaa omaa etua. Lobataan ja manipuloidaan”, Alho sanoo tiedotteessa.

Päätöksentekijät saattavat myös tehdä yleisesti hyväksyttyjä päätöksiä pitääkseen työyhteisön tyytyväisenä.

”Hymistellään ja mukautetaan omaa päätöksentekoa, jotta ei rikota hyväksyttyjä normeja.”

Toisin sanoen jauhetaan paskaa.

 

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 18:17
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #467 : 3.03.2020 kello on 17:55 »


No vähän naurahdin  :D

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 18:53
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #468 : 3.03.2020 kello on 17:59 »
Oikeassa olet Thumb

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 19:27
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #469 : 3.03.2020 kello on 20:52 »

No vähän naurahdin  :D

Missä se vitsi oli?   ::)

*****
  • Karavaanari
  • Viimeksi paikalla:eilen kello 18:19
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #470 : 3.03.2020 kello on 23:44 »


No vähän naurahdin  :D

 :laugh: Thumb

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 19:31
  • viva la France
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #471 : 4.03.2020 kello on 10:42 »
Stuttgardissa oli VW friikeille vekottimia  ;)
https://www.promobil.de/kaufberatung/vw-t2-t3-bulli-retro-classics-2020/

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 19:31
  • viva la France
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #472 : 26.03.2020 kello on 12:37 »
Niille jotka on joskus ajaneet fullerilla, löytyy polsteri seinälle, pitäskö tilata ?

https://www.ateefad.com/trucker-fuller-transmissions-1802?checkout=cart

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 19:27
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #473 : 26.03.2020 kello on 13:21 »
Ihmetelty taliaivoja.
Isä ja kax kouluikästä: Ei oo koulua, voi lähteä Lappiin....    :o  >:D

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 14:08
  • "Where days drop as softly as fruit from trees"
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #474 : 26.03.2020 kello on 13:51 »
Niille jotka on joskus ajaneet fullerilla, löytyy polsteri seinälle, pitäskö tilata ?

https://www.ateefad.com/trucker-fuller-transmissions-1802?checkout=cart

On komeita!

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 19:29
Vs: Netistä bongattua
« Vastaus #475 : 26.03.2020 kello on 14:20 »
Niille jotka on joskus ajaneet fullerilla, löytyy polsteri seinälle, pitäskö tilata ?

https://www.ateefad.com/trucker-fuller-transmissions-1802?checkout=cart
Mulla on tällainen kaavio T-paitaan painettuna...




 

Sivustoa katsottu kertaa

Ubuntu, täysiverinen käyttöjärjestelmä.

karavaanari.org powered by Debian Linux