Aihe: Trumatic onko lämmin?

Sanoisin kummallisia, joita monikaan ei tunnista.

Kyllä mää ainakin. Muista en tiedä sanoa.

...

Pieni vertailu lämmönsiirtokyvyssä lämmitimeltä verkkoon (ilma tai vesi); combipannun puhaltimella 273m3/h (täysillä 4 lähtöä) voi siis siirtää tuollaisen 329 kJ/h. Vastaavasti Alden 12V pumpulla vesi liikkuu 6 - 15 l/min, eli 1572-3780 KJ/h. Lämmön siirrossa on siis iso ero, vaikka puolet Alden lämmöistä tulisi takaisin pannulle johtumatta, konvektoitumatta, säteilemättä..

....

Tuossa tulit nyt laskeneeksi siirrettävän tehon yhden asteen lämpötilaerolla ja tulokseksi tuli siis n. 91 W ja 436 - 1050 W, wattihan on J/s. Eli puuttuu se lämpötilaero, mitä ilman tuo ei kerro vielä oikein mitään.

Kyllä mää ainakin. Muista en tiedä sanoa.

Älä muuta virka, itsellä eka a-auto. Sitä ennen vaunuja. Ei tässäkään palele mutta se Alden lämmön tasaisuus. Äänettömyys , vaivattomuus. CC :llä lämmöt päälle etukäteen.
Vesikiertoinen lattialämmitys. Oli se 

Tuossa tulit nyt laskeneeksi siirrettävän tehon yhden asteen lämpötilaerolla ja tulokseksi tuli siis n. 91 W ja 436 - 1050 W, wattihan on J/s. Eli puuttuu se lämpötilaero, mitä ilman tuo ei kerro vielä oikein mitään.

Jos oletetaan, että olosuhteet ovat molemmilla lämmitystavoilla samat, tiputtelen yhtälöistä "vakioita" pois. Puhtaasti kuinka paljon enemmän ilmaa tarvitaan litroissa saman tilan lämmittämiseen vrt jos se lämpö tuodaan vesilitrassa. Mukana ko. laitteiden siirtokyky per tunti.
Ja käytetty ilman ominaislämpökapasit eettia @+20C. Trumassa liki vakiopaineella ilma aika paljon harvempaa esim. +80C, eikä siten kuutio ilmaa paina 1.204kg vaan vähemmän.. siksiköhän lie ilman vauhti pitkässä kanavassa ehtyy kun jäähtyessää ilma "supistuu", vauhti tippuu..

Ihan mielenkiinnosta pyörittelen numeroita, ettei vain p*erstuntumalla mennä. 

Vastaavasti olisi mielenkiintoista tietää patteriverkoston teho. Yksi tieto on tuo ripapatterin luovuttama teho 400W/m https://leisurelines.net/alde-convector-radiator-400-mm-22mm-od-connection-803-p.asp
Kun se perustuu konvektioon pääosin, niin miten lämpötilaero vaikuttaa.. entäs pelkkä 22m putki.

Kyllä mää ainakin. Muista en tiedä sanoa.

Vai liekö vaan usko vahva?
Kun toisessa lämmittimessä on huonoa se, että lämpöä johtuu koko matkalle, toisessa se onkin hyvä asia. 
Lisäksi lämmitin kuulemma haisee, liekö sitten rikki?
Ja koirien ja lämmittimen välistä yhteyttä en ymmärrä, lienkö itse rikki?

Turhaa jankkaamista.
Niinkuin tämäkin.

Edelleenkin pidän vesikiertoisen lämmityksen suurimpana etuna autossa sen, että vaihtimen kautta pystyy lämmittämään kopin ajon aikana ja koneen paikallaan.
Käyttö ratkaisee kuitenkin kumpi parempi, molemmilla etunsa.

..
Ja koirien ja lämmittimen välistä yhteyttä en ymmärrä, lienkö itse rikki?

Turhaa jankkaamista.
Niinkuin tämäkin.

Et varmaan halua asiasta avautua, mutta kuinka C tai Combipannussa on hoidettu imuilman suodatus?
Koiraperheessä mm. kattoilmastoinnin imusuodattimet saa putsata monesti vuoteen (liekö kukaan muu moisia huomioinut)

Kaminassa ja E-sarjassa ei mitenkään suodateta, ellei itse rakenna.. pakoputki (tuplaputki) 3002:ssa kattohormilla kuumeee vain kovilla pakkasilla tolkuttomasti. En tiedä onko valmista moista suunnitellut käytettävän yli -20C. Samoin 12h täysillä saa asennusympäristön kyllä kuumaksi, vaan niin taitaa kombillakin käydä. Huonepöly käy jonkun prosessin läpi.. 

Jos 287 kuutiota menee nyrkin kokoisesta reiästä tunnissa, luulis siinä imua olevan. Minä olen kaminan sisustaa, ritilöitä, teb-puhaltimen ripoja siivonnut useasti kun törkyä niihin kertyy. Kanaviston pahviputkea en koskaan ole rassannut.
Vastaavasti ripapattereihin kyllä kertyy nöyhtää, karvoja ja pölyä - niidenkin siivottavuus on tarpeen.

Jos oletetaan, että olosuhteet ovat molemmilla lämmitystavoilla samat, tiputtelen yhtälöistä "vakioita" pois. Puhtaasti kuinka paljon enemmän ilmaa tarvitaan litroissa saman tilan lämmittämiseen vrt jos se lämpö tuodaan vesilitrassa. Mukana ko. laitteiden siirtokyky per tunti.
Ja käytetty ilman ominaislämpökapasit eettia @+20C. Trumassa liki vakiopaineella ilma aika paljon harvempaa esim. +80C, eikä siten kuutio ilmaa paina 1.204kg vaan vähemmän.. siksiköhän lie ilman vauhti pitkässä kanavassa ehtyy kun jäähtyessää ilma "supistuu", vauhti tippuu..

Ihan mielenkiinnosta pyörittelen numeroita, ettei vain p*erstuntumalla mennä. 

Vastaavasti olisi mielenkiintoista tietää patteriverkoston teho. Yksi tieto on tuo ripapatterin luovuttama teho 400W/m https://leisurelines.net/alde-convector-radiator-400-mm-22mm-od-connection-803-p.asp
Kun se perustuu konvektioon pääosin, niin miten lämpötilaero vaikuttaa.. entäs pelkkä 22m putki.

Tippuu se ilman nopeus sen jäähtymisenkin aiheuttaman tilavuuden muutoksenkin takia, mutta pääosin varmaan kuitenkin kanavan painehäviöiden takia. Sitähän voi testata pelkällä puhaluksella ja sitten vertaa puhallukseen, kun lämmitys päällä.

Ilmaa toki tarvitaan paljon enemmän lämmön siirtämiseen, mutta onhan noissa semmoinen ero, että ilmakiertoisessa systeemissä se lämpötilaero on sisätilan ja puhalluslämmön ero ja vesikiertoisessa sitten paluulämpö on paljon korkeampi. Jos ei olisi, niin vikassa patterissa ei juuri tehoa olisi enää..

Eipä ollut ilmoitettu tuossa 400 W/m patterissa mitään lämpötilaa eikä lämpötilaeroa, millä se teho saavutetaan. Tehohan on tuossakin tapauksessa suoraan verrannollinen lämpötilaeroon, sekä konvektion, että säteilyn osalta.

Hienoja keskusteluja, mutta onko tarkoitus lämmittää asunto-osan ilmaa vaiko vettä? 

Hienoja keskusteluja, mutta onko tarkoitus lämmittää asunto-osan ilmaa vaiko vettä? 

Hyvä kysymys! Loppupelissä ei kumpaakaan, ovat väliaineita lämmönsiirrossa.   

Lämpimyyden tunne tulee siitä, että kaikki pinnat/rakenteet ovat huoneenlämpöisiä (tai enempi). Siksi oven avaaminen hetkellisesti ei tuota kummoista hukkaa. Samaa puhui aikoinaan jääkaapin myyjä (2 ovea vai 1 iso); ei se kaappi lämpene vaikka koko ilmamäärä vaihtuu, jos siellä on tarpeeksi tavaraa hyllyillä.. ilman lämpökapas. vs tuotteiden - massa ratkaisee.

Hyvä kysymys! Loppupelissä ei kumpaakaan, ovat väliaineita lämmönsiirrossa.   

Lämpimyyden tunne tulee siitä, että kaikki pinnat/rakenteet ovat huoneenlämpöisiä (tai enempi). Siksi oven avaaminen hetkellisesti ei tuota kummoista hukkaa. Samaa puhui aikoinaan jääkaapin myyjä (2 ovea vai 1 iso); ei se kaappi lämpene vaikka koko ilmamäärä vaihtuu, jos siellä on tarpeeksi tavaraa hyllyillä.. ilman lämpökapas. vs tuotteiden - massa ratkaisee.

Lopullinen tarkoitus on ilman lämmittäminen. Ilmahan vesipattereiden ympärillä kiertää ja sitä lämmitetään. Lämmin ilma lämmittää rakenteeet ja kun rakenteet ovat lämpimät, ne lämmittävät kylmenneen ilman. Veden tarkoitus on olla ainoastaan lämmityksen väliaineena. Ilmalämmityksessä ei väliainetta ole koska siinä lämmitetään ilmaa joka lämmitettynä siirretään sisätilaan.
Rakenteiden lämpimyys lisää mukavuutta. Onhan mukavampaa olla pakkasella eristetyssä kopissa kuin vastaavassa peltikopissa. Tämän huomaa siitä että jotkut vetävät verhot ikkunoihin kun ikkunat "hohkaavat kylmää".

Kattokaapa hyvikseen kuinka vähällä virrankulutuksella alde pärjää trumatikille. Alle ampperin vie pumppu ja lämmityselektroniik ka...

Truumassa se puhallin imasee sähköä

Kattokaapa hyvikseen kuinka vähällä virrankulutuksella alde pärjää trumatikille. Alle ampperin vie pumppu ja lämmityselektroniik ka...

Truumassa se puhallin imasee sähköä

Maximissaan 1,3 Ampeeria.

Paras olisi, kun vertaillaan Alden eri malleja ja Truman eri malleja omissa topiceissaan.

Kattokaapa hyvikseen kuinka vähällä virrankulutuksella alde pärjää trumatikille. Alle ampperin vie pumppu ja lämmityselektroniik ka...

Truumassa se puhallin imasee sähköä

Tuolta innokkaimmille tieto löytyy..

http://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=39

Virranotto 12 V:lla
Lämmitys + lämminvesivaraaja
Combi 4 E: Lyhyen aikaa enint. 5,6 A
 (keskimääräinen virranotto n. 1,1 A)
Combi 6 E: Lyhyen aikaa enint. 5,6 A
 (keskimääräinen virranotto n. 1,3 A)
Lämminvesivaraajan kuumentuminen enint. 0,4 A
Lepovirta noin 0,001 A
Lämmityselementti – FrostControl (valinnainen): enint. 0,4 A

http://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=34

Virrankulutus 12 V
Lämmitin + varaaja
C 3402: 0,2 – 2,4 A
C 6002: 0,2 – 5,6 A
varaajan lämmitys: 0,4 A
lepovirta: 0,001 A

http://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=41

Combi diesel 6:
Virranotto 12 V:lla
Lämmitys + lämminvesivaraaja 1,8 – 7 A (normaalikäytössä
välillä ”pois” ja ”pienin teho” vähemmän kuin 1,8 A)
lämminvesivaraajan lämmitys ilman lämmityskäyttöä
enint. 1,8 A
Lepovirta noin 0,001 A
Lämmityselementti – FrostControl (valinnainen): enint. 0,4 A

http://www.atstuonti.fi/kayttoohjeet.html?ATS_GET_FILE=1&file_id=19

Alde 3010:
12 V DC
Virrankulutus: 1 amp (maksimi)