Aihe: Sähköpatruunoista

Hei arvon tietäjät.

Ajattelin tulla täältä kysymään apua lämmitysjärjestelmä äni. Olen lisäämässä ko. järjestelmään kennopuhallinta (https://www.heater.fi/fi/lammittimet/venelammittimet/kennopuhallin-veneeseen/kalori-silencio-fai-1-7kw-12v-hyttilammitin.html) ja pohtimassa miten tämä pitää tehdä oikein.

Lämpöpatruunassa on letku sisääntulevalle nesteelle ja letku ulosmenevälle nesteelle, mutta molempia on kaksi. Kuten tässä kuvassa:
https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fkaravaanari.org%2Fkuvat%2F1526845432.jpg&imgrefurl=https%3A%2F%2Fkaravaanari.org%2Findex.php%3Ftopic%3D20957.0&docid=-RlyztOt6Yuw8M&tbnid=lapUgpgdtv3uyM%3A&vet=10ahUKEwikyuzj4_PmAhVFiYsKHbbzCi8QMwhFKAUwBQ..i&w=1440&h=1080&safe=off&bih=896&biw=1212&q=s%C3%A4hk%C3%B6patruuna&ved=0ahUKEwikyuzj4_PmAhVFiYsKHbbzCi8QMwhFKAUwBQ&iact=mrc&uact=8#h=1080&imgdii=eEu3bl9CfiPvRM:&vet=10ahUKEwikyuzj4_PmAhVFiYsKHbbzCi8QMwhFKAUwBQ..i&w=1440

Minulla on samassa kierrossa myös diesel lämmitin ja tietysti paisuntasäiliö. Pattereita on useampi.

Kysymys kuuluu voinko laittaa kennopuhaltimen näihin vapaana oleviin tulpattuihin päihin vai pitääkö kennopuhallin asentaa letkut katkaisemalla johonkin väliin?

Ongelmana minulla on, että letkut on 19 mm sisähalkaisijalla ja kennopuhallin 16 mm. Onko järkevää laittaa väliin "suppeammalla" putkella olevaa puhallinta ylipäätään, vai onko tällä asialla mitään merkitystä väliä?

Jos laitat siihen s-patruunan toisiin lähtöihin, eli rinnan, koko muun patterriverkon (15m kierros) kierto huononee dramaattisesti. Vähempi paine häviö ohuemmassa pillissä parin metrin lenkillä palauttaa äkkiä lämpöistä vettä tuloon (varsinkin jos kalorilämmitin on vain 1.7kW), ja patruunan sisäinen termari käskee vastukset jäähylle..
Olisko säätöhana hyväksi siihen - sen kun saisi kytkettyä lämmönsäätöön..
https://www.ikh.fi/fi/lammityslaitteen-hana-crx12200
Tuossa 4.3kW paketissa taitaa olla mukana
https://www.ikh.fi/fi/lammityslaite-12v-etupaneelilla-3-nop--crx12003

Vaikka laittasit kalorin haaraan oman kiertovesipumpun (keskipako), pääsee siitä läpi partuunan pumpun puskemana.

Sarjaan, eli nykyverkon väliin laittamalla, se kyllä kuristaa verkko (liikaa?).

Jos laitat siihen s-patruunan toisiin lähtöihin, eli rinnan, koko muun patterriverkon (15m kierros) kierto huononee dramaattisesti. Vähempi paine häviö ohuemmassa pillissä parin metrin lenkillä palauttaa äkkiä lämpöistä vettä tuloon (varsinkin jos kalorilämmitin on vain 1.7kW), ja patruunan sisäinen termari käskee vastukset jäähylle..

Vaikka laittasit kalorin haaraan oman kiertovesipumpun (keskipako), pääsee siitä läpi partuunan pumpun puskemana.

höpöjä puhut--- mietippä kaikki tilanteet uusiksi ja kato vaikka primuksen lämminvesivaraaja kytkentä...
uskoisin toimivan rinnalla ihan hyvin ainoastaan sähköpatruunan pumpulla toimiessa kenno saa ehkä enempi kuin patteri verkosto mutt ei sekään kylmäksi jää.

Oon nähnyt useata s-patruunan kytkentää Primuksen pannun kanssa sarjassa, rinnan ja hybridi, jossa kesä- eli lyhyt kierto sulkuhanalla (kuivauspatteria+1 ripa). En tiedä mikä niistä on se oikea.

Vaan kun aloittaja ei kirjoittanut sanaa Primus, uskoisin ettei ole koko pannua vaan joku dsl-vehe. Edelleen ilman säädettävää vesiventtilä laittas 15m ja 2m patterilinjaa rinnan - varmasti oikaisee sieltä mistä helpoiten pumpun imupuolelle pääsee..

ei vesi tiedä lämpeääkö se priimuksessa kaasulla vai jossain muualla dieselillä , olennaista on se kun käytetetlään muuta kuin  sähköä ja  lämmöntarve on suurimmillaan niin koko vesimäärä liikkuu patteriverkoston kautta ja osa nyös kennon kautta, kun sähkö lisäksi niin kennon kierto lisääntyy kuin myös patterikierto ... uskoisin jottei erillistä sulkua tarvita rittää kytkin omko puhallin päällä vai pois.

Oon nähnyt useata s-patruunan kytkentää Primuksen pannun kanssa sarjassa, rinnan ja hybridi, jossa kesä- eli lyhyt kierto sulkuhanalla (kuivauspatteria+1 ripa). En tiedä mikä niistä on se oikea.

Vaan kun aloittaja ei kirjoittanut sanaa Primus, uskoisin ettei ole koko pannua vaan joku dsl-vehe. Edelleen ilman säädettävää vesiventtilä laittas 15m ja 2m patterilinjaa rinnan - varmasti oikaisee sieltä mistä helpoiten pumpun imupuolelle pääsee..

Tuo varsin totta... vesi ja ilma ovat laiskoja ja menevät juuri sieltä mistä helpoiten pääsee.

Eli jos vaikka tuumanen putki 15m ja rinnalla toinen tuumanen 2m putki niin jotta vesi kiertäis myös hyvin tuolla 15m putkessa niin 2m putki vaatinee supistimen....tai poistovesi termostaatin

Tuo varsin totta... vesi ja ilma ovat laiskoja ja menevät juuri sieltä mistä helpoiten pääsee.

Eli jos vaikka tuumanen putki 15m ja rinnalla toinen tuumanen 2m putki niin jotta vesi kiertäis myös hyvin tuolla 15m putkessa niin 2m putki vaatinee supistimen....tai poistovesi termostaatin

Niin varmaan jos putkien päät olisivat auki.
Mutta suljetussa ei sen 15m tuumasen vastus ole yhtään isompi kuin 2 metrisen.

sähkö tekniikkaa tuntevat voi miettiä KOFFin lakeja.. toimii vesivirralla samoin kuin sähkövirralla... jos jostain pääsee vähän helpommalla niin ei toinen lopu kuin seinään.. ja systeemissähän on kennon puolelle jo luonnostaan supistus putki koosta johtuen...
jos noita mun mielipiteen vastustajia uskoo niin esim vanha solikka ei lämmitä jos siinä on lämmin vesi varaaja

Ihan en vielä päässyt vastausten perusteella kärryille parhaasta asennustavasta. Tuo kuristusventtiili on hyvä idea.

Minkälainen määrä noissa lämmityksissä tuota vettä oikein liikkuu (EBERI DIESEL LÄMMITIN)? Onko vedenvirtaus niin suuri, että jos osa letkuista on 19 mm sisämitalta ja sitten siellä välissä pikku pätkä 16 mm letkua, niin se ahistaa koko kiertoa? Käsitykseni mukaan tuota 16 mm letkua käytetään yleisesti.

Tietämättä systeemissänne kulkevan nesteen tilavuusvirtaa ja nopeutta sen tarkemmin ja sitä onko virtaus laminaarinen vai turbulenttinen...ni in homma menee karkeesti silleen että....

Jos systeemissänne virtaus 1m/sekuntti ja putki 16mm niin läpi pääsee 12.06l/min ja jos 19mm putki niin 17.01l/min.

Jos virtausnopeus 0.5m/sekuntti niin 16mm putkesta 6l/min ja 19mm putkesta 8.5l/min

Eli vaikka putkien kokoero on suht pieni niin virtaama määrässä on iso ero, varsinkin jos nopeus isompi.