En löytänyt asiasiasta omaa ketjua, niinpä aloitan.
   Toivon että kerrotte omia mittauksianne, vain ainoastaan matkakulkimista.
 

lisäyksenä sen verran, että kosteusmittauksiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Seiniä pitäis purkaa, jotta varmasti tiedettäis mitä siellä on. Kun mitataan vain seinän pinnasta, tulos ei kerro kuin vanerin kosteuden, ei eristeiden.
Ja jos se vaneri on jo kostea, se näkee ilman mittariakin.
edit: eli itse pidän noita mittauksia suht turhina, samaan lopputulokseen pääsee kunnolla tutkimalla omin silminkin.

   Vajaa 10 v. sitten kun tiivistin Spriteä, olin jättänyt saranat tiivistämättä. Ovenpielessä näytti pehmeeltä, en kuitenkaan piikkimittarilla raaskinnut tutkia, vaan hankin pallomittarin.



  Sillä tutkimalla kosteus oli levinnyt lähelle tiskiallasta, piikkimittarilla varmistin asian.
  Tuo pallomittari on siitä vaikea, kun se välillä näyttää kosteaa, kuitenkin kun kiertää alueen niin on kuivaa. Ulkopuolellakin on ehjä pelti, joten ei voi olla märkää. Myös kaikki nurkat näyttää märkää, kun se laskee yhteen esim. seinän ja katon kosteuden. Jos vähänkin on metallia, se näyttää kosteaa.  Etsin jostain kohdan mikä pitäisi olla kuiva, sitä käytän normaalina kosteutena, koska 0 kosteuteen ei päästä.
  Eilen pistin laudanpätkän lämpimään veteen, tänään pallo näytti 18-63% kosteutta eri kohdista mitaten. Suunnilleen samaa näytti myös 6 mm. pinnoitetun vaneerin läpi mitattuna.
   

Kyllä pallo veden löytää. Esim jos laittaa paksun pöytälevyn alle vesilasin, lukemat pomppaa. Mutta ongelma on juuri tuo materiaalien erot. Eli likimain kaikki poikkeamat seinässä tai lattiassa aiheuttaa muutoksia lukemiin. Lisäksi kun pallon vie lattiaa pitkin sivuseinän viereen, nostaa sivuseinän materiaali lukemia, ja kun sen liuttaa siinä seinän vierellä päin etuseinää. Lukemat nousee taas. Vaikka kaikki olisi kuivaa.
Pallo on hyvä, mutta vaikea tulkittava, etenkin ohuessa rakenteessa, joka sisältää kaikenlaista.

   

Mutta joo, mittaajan pitää todella tuntea rakenne. Carthagoa kun mittoo, niin näyttää aika kovia lukemia seinät ja katot, kun on alumiini heti verhoilun takana. Lattiassakin näkyy kaikki lattian alla oleva, esim. vanerinen pystytuki tekee piikin.

   

Se että vaneri on kovaa(vielä) niin ei kerro onko allaoleva eriste märkää. Kosteusmittari kertoo kun tökkäät sen vanerista läpi eristeeseen.
Omissa solifer projekteissa on vuotoa ollut etu ja taka ylä nurkissa,enemmän yläänsä oven puoleisella seinällä.

Tiedän tapauksen jossa kosteusmitattiin huoltoliikkentoimes ta m-vaunu joka oli seissut syksyllä muutamanviikon käyttämättä. Mittauksessa todettiin kohonnutta lukemaa verrokeihin verrattuna joita oli lämmitetty pari päivää. Sitten parin päivän lämmityksen jälkeen lukemat mittauksessa oli normaalit, eli kylmää vaunua ei ilmeisesti kannata mitata pitakosteuden tai muun syyn takia.

Ilmankosteus vaunun sisällä kulkee välillä lähes 1:1 ulkoilman kanssa, jos ei vaunua lämmitetä. Silloin tottakai pintamateriaalit imeen kosteutta itseensä ja näkyy myös mittarissa. Itse käytän kosteuden poistajia ympäri vuoden. Ei tarvita mitään analyysejä asiasta. Maalaisjärki riittää näissäkin asioissa aika pitkälle.

Tuo pallomittari on siitä vaikea, kun se välillä näyttää kosteaa, kuitenkin kun kiertää alueen niin on kuivaa.

Pallon näyttämään vaikuttaa niin moni muukin asia, materiaaleista lähtien jokainen muuttuja muuttaa mittauslukemaa. Seinän sisällä menevä johto tai jossain kohtaa se eriste-styroxi ei olekaan ihan tiiviisti laminoitunut ja välissä onkin 0.1mm rako ja jälleen pallomittarin lukema muuttui. Jopa mittapään kulma siihen mitattavaan alustaan nähden vaikuttaa mittaustulokseen

nuo on sellasia mutu mittareita.
Talon mittauksessa näet onko käyty viikon aikana suihkussa vai ei.

Kunnon tulos syntyy kun porataan reikä laatan läpi ja tungetaan sinne vaisalan pitkä anturi ja annetaan hetki tasaantua.
Imastaan imurilla purut itetehdyllä letkulla jossa suodatin välissä. Kaadetaan purut ulos ja tutkitaan värit ja hajut.

Noita mutu mittareita on ainakin kahta sorttia...
myyjän mittareita ja ostajan mittareita 

Talon mittauksessa näet onko käyty viikon aikana suihkussa vai ei.

Jossa ainakin meidän emännällä on ex. isännöitsijä-hommista kotoisin tuollainen Gannin pallopää -mittari, jolla on sitten toki tullut itsekin mittailtua mm. näitä omia retkuleitakin. Ja kuten sanoin, tuota mittaria pitää osata myös tulkita eikä pelkästään katsoa niitä näytön numeroita absoluuttisena faktana

^ ^ Asiaan kiitos.

Pallon näyttämään vaikuttaa niin moni muukin asia, materiaaleista lähtien jokainen muuttuja muuttaa mittauslukemaa. Seinän sisällä menevä johto tai jossain kohtaa se eriste-styroxi ei olekaan ihan tiiviisti laminoitunut ja välissä onkin 0.1mm rako ja jälleen pallomittarin lukema muuttui. Jopa mittapään kulma siihen mitattavaan alustaan nähden vaikuttaa mittaustulokseen

   Nämä juuri tekee sen että hiukan kädettömäksi itsensä tuntee. En tosin turhaa avausta ole tehnyt. Mielestäni piikkimittari on helpompi, jolla varmistin ennen avausta.
   Tein tässä kokeita:
   Kastelin 4 mm. vaneerin vedellä, pallo näytti kuivaa, paitsi tunnin päästä, kosteaa.
   Metallinen palo-ovi on pallon mielestä 100% märkä. Laitoin pallon 12 mm. kuivaan vaneeriin kiinni, vein kohti palo-ovea, 2-3 cm. päässä lukemat alkoi lisääntyä, kiinni ollessa n. 60-70%.
  Tästä kuvittelisin ettei rako seinävaneerin ja eristeen välissä vaikuta juuri mitään?
  Se onko pallon pää vai kylki kohteeseen vaikuttaa vain vähän. Se mihin kohtaan vuosia sisällä olutta koevaneeriani pallon pistää, vaikuttaa 10-15% näyttämään.
  Ihmettelen kun tuo Spriten ohut 7/8" eriste ei sekoita enempää mittaria?

Bilteman pallopää mittarin käyttöohjeessa lukee, että alle 20mm ainevahvuutta mitattaessa, ei mittaustulos ei ole tarkka.

Siis ikävä totuus noista pallopää yms pintakosteusmittare ista on että monet niillä mittailijat eivät tiedä mitä ovat tekemässä.
Tuollaisella mittarilla ei saa mitattua kohteen kosteutta vaan kosteuseroja. Eli jos halutaa joku järkevä tulos niin on saatava vertailumittaustulo s saman materiaalin kohdasta joka on varmasti kuiva, vasta sitten voidaan alkaa tutkia missä olisi kosteutta. Mittari ei anna järkevää kosteusarvoa, ainoastaan vertailudataa sähkönjohtavuudesta . Johon yksikin tapetin alla oleva naula tms voi vaikuttaa.

Mut sehän riittää, jos on omasta mielestään oikiassa. 

Edellisessä vaunussa (LMC) ei mittareita tarvittu. 

Siis ikävä totuus noista pallopää yms pintakosteusmittare ista on että monet niillä mittailijat eivät tiedä mitä ovat tekemässä.

Valitettavan totta Kiinteistöäkin jotain suihkutilaa kun käytiin mittailemassa, niin ensin haettiin siitä tilasta ns. varmasti kuiva paikka, Gannilla useampi mittauspiste josta saatiin se about haarukka missä lukemien tulisi olla jos on kuiva. Ja vasta sitten alettiin mittaamaan sitä varsinaista kohdetta, suihkunurkkausta, lattiakaivon ympärystää tms. Tosin tuo lattiakaivokin sitten antoi liian läheltä mitattuna mitä sattui, koska sen kaivon oma rakenne ja siellä mahd. oleva hajulukko sekoitti jälleen mittaukset = mitään absoluuttista totuuttahan ei noilla ammattilaisen mittareillakaan saada vaikka kuinka olisi kokenut ja asiansa osaava mittaajakin kyseessä, vaan useimmiten noilla haetaankin vain niitä viitearvoja, onko paikka riittävän kuivaa esim. eristetöiden aloittamiseen tms. Ja vähän sama se on näissä retkuleessakin, erilaista pientä kosteutta kun niissä on aina ja joka ikisessä, mutta ettei ole liian kosteaa esim. mikrobikasvuston tai rak.vaurion muodostumiselle

Jos kuljinta mitatessa, mittari näyttää kosteutta, revittekö rakenteen auki...      ...Tuskin.

omaa Mautoa kun kävin arvioittamassa liikkeessä vaihtoarvoa varten niin ostaja kierteli läpi auton tuollasella pallo ja piikkimittarilla tökkien jokapuolelta ja totes lopuksi pettyneeltä kuulostaen että "tämähän on kuiva, monesti löytyy jostain joku kostea kohta".

Jos kuljinta mitatessa, mittari näyttää kosteutta, revittekö rakenteen auki...      ...Tuskin.

  Sehän ei ole tarkoituskaan, tarkoitus on löytää vuodot pienenä ja tukkia ne.
  Olen vakaasti siinä uskossa. Jos tuota Spriteä olisi 30v. sitten mittailtu, ja tilkitty vuodot, ei ikinä olisi tarvinnut seiniä availla.
  Olen kyllä myös sitä mieltä, jos se olisi paremmin suunniteltu, ja huolellisemmin tehty, ei ikinä seiniä olisi tarvinnut availla.
  Ennen Biilteeman mittareita mittailin ammattikäyttöön tarkoitetulla mittarilla. siinä oli kaksi D muotoon taivutettua leveää "pakkausvannetta" joilla painettiin seinään.
  Se oli mulle vielä vaikeampi tulkita, tosin turhaa avausta en oo millään mitaten tehnyt, en onneksi tiedä että onko jotain jäänyt avaamatta.
  Noille rakennusjutuille joku voisi avata oman ketjun?