rekisteriseloste

Kirjoittaja Aihe: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.  (Luettu 82416 kertaa)

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Aiheen aloittaja
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:52
  • Nuperokuljin, 2h+keittiö. Tonttina Suomi.
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #60 : 10.11.2019 kello on 21:34 »
Sitten sarja sattumia ja tapahtumia taxiuralta. Ensimmäiseksi tämä sopii hyvin, kun muualla oli keskustelua akusta ja sen kiinnityksestä.

Sain asiakkaan Karhupuiston tolpalta matkalle linja-autoasemalle. Ajoin Porthaninkatua alaspäin. Joltakin linjalta joku yritti vasemmalta tunkea eteen. Nopeuteni oli n.50-55. Jarrut pohjaan. Jostakin syystä Volvon etupenkin selkänojan kiinnitys petti kun asiakas nojautui jarrutuksen johdosta sitä vasten. Sen jälkeen asiakas tuli edellen eteenpäin pää edellä kuin se kuuluisa leppäkeihäs suoraan tuulilasiin. Tuulilasi halkesi yläreunasta.

Asiakkaan turvallisuuden ja mahdollisen oikeusturvan takia tilasin ambulanssin ja poliisin paikalle. Ambulanssi vei asiakkaan sairaalaan tarkistettavaksi vastutelustaan huolimatta. Sitte aloimme poliisin kanssa selvittää asiaa. Hankalaksi sen teki se, että autot eivät olleet osuneet. Se, mihin minä vetosin oli, että jos ajamani auto ei olisi pysähtynytkään ennen toista autoa, se olisi niistänyt nenän  väistämisvelvollise lta autolta.

Aikanaan selvitin isännälle mitä oli tapahtunut. Sen koommin en kuullut asiasta mitään. En edes kuka maksoi tuulilasin.

Tämän tapauksen jälkeen on turvavyö mennyt huomattavasti hanakammin kiinni jos sellainen autossa oli. Turvavyöt tulivat pakollisiksi etupenkille vuonna -71 ja -75 käyttö pakolliseksi etuistuimilla ilman rangaistuspelkoa.

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:58
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #61 : 10.11.2019 kello on 21:52 »
Sitten sarja sattumia ja tapahtumia taxiuralta. Ensimmäiseksi tämä sopii hyvin, kun muualla oli keskustelua akusta ja sen kiinnityksestä.

Sain asiakkaan Karhupuiston tolpalta matkalle linja-autoasemalle. Ajoin Porthaninkatua alaspäin. Joltakin linjalta joku yritti vasemmalta tunkea eteen. Nopeuteni oli n.50-55. Jarrut pohjaan. Jostakin syystä Volvon etupenkin selkänojan kiinnitys petti kun asiakas nojautui jarrutuksen johdosta sitä vasten. Sen jälkeen asiakas tuli edellen eteenpäin pää edellä kuin se kuuluisa leppäkeihäs suoraan tuulilasiin. Tuulilasi halkesi yläreunasta.

Asiakkaan turvallisuuden ja mahdollisen oikeusturvan takia tilasin ambulanssin ja poliisin paikalle. Ambulanssi vei asiakkaan sairaalaan tarkistettavaksi vastutelustaan huolimatta. Sitte aloimme poliisin kanssa selvittää asiaa. Hankalaksi sen teki se, että autot eivät olleet osuneet. Se, mihin minä vetosin oli, että jos ajamani auto ei olisi pysähtynytkään ennen toista autoa, se olisi niistänyt nenän  väistämisvelvollise lta autolta.

Aikanaan selvitin isännälle mitä oli tapahtunut. Sen koommin en kuullut asiasta mitään. En edes kuka maksoi tuulilasin.

Tämän tapauksen jälkeen on turvavyö mennyt huomattavasti hanakammin kiinni jos sellainen autossa oli. Turvavyöt tulivat pakollisiksi etupenkille vuonna -71 ja -75 käyttö pakolliseksi etuistuimilla ilman rangaistuspelkoa.
   joskus  80 luvulla käyttöpakko  takapenkillä. vaikka naurattaa   nykyinen turvallisuus hysteeria,  ei se ole vanhaan hyvään aikaa mennyt ihan kohdalleen.

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 16:22
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #62 : 11.11.2019 kello on 10:34 »

Ajoin Porthaninkatua alaspäin. Nopeuteni oli n.50-55.




Melko ajattelematonta kaahaamista, jos kapeaa Porthaninkatua ajaa 50...55 km/h ?

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla: 5.01.2022 kello on 12:17
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #63 : 11.11.2019 kello on 16:42 »


Melko ajattelematonta kaahaamista, jos kapeaa Porthaninkatua ajaa 50...55 km/h ?
Kyllä tääläkin kaahataan yöllä taksissa. Ja nopeudet paljon suurempia..

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 21:22
  • viva la France
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #64 : 11.11.2019 kello on 17:17 »
Melko ajattelematonta kaahaamista, jos kapeaa Porthaninkatua ajaa 50...55 km/h ?
Ja vuosi oli jolloin kaahattiin Helsingissä ?

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Aiheen aloittaja
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:52
  • Nuperokuljin, 2h+keittiö. Tonttina Suomi.
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #65 : 11.11.2019 kello on 17:34 »


Melko ajattelematonta kaahaamista, jos kapeaa Porthaninkatua ajaa 50...55 km/h ?

Tapahtui 70-luvun alussa yöllä n.12-1 välisenä aikana.

Onneksi "rikos"  lienee vanhentunut?
« Viimeksi muokattu: 11.11.2019 kello on 18:08 »

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Aiheen aloittaja
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:52
  • Nuperokuljin, 2h+keittiö. Tonttina Suomi.
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #66 : 18.11.2019 kello on 22:59 »
Kun tuolla muussa keskustelussa mainittiin kaasuauto, niin juolahti mieleeni  tapauksia ajalta ennen kuin minulla oli korttia.

Kuten siellä mainitsin, niin VR:lla oli Ovelta ovelle kuljetuksessa (muistaakseni) Sisun tekemiä Nallesisuja, jotka kulkivat nestekaasulla. Niissä ei ollut kiinteää kaasusäiliötä, vaan molemmilla puolilla lavan alla oli 33kg:n pullo. Eikä silloin ollut pullon vaihtajia.

Koimme kuskien kanssa mielenkiintoisia hetkiä, kun Mannerheimintien ja Arkadian kadun risteyksessä ratikkakiskojen kohdalla loppui kaasu. Vaikka ohjaamossa oli kummallekin pullolle oma hanansa, niin ilmeisesti kuskeille oli opetettu, että varalla ollut pullokin pidetään kiinni. Sen takia pullon vaihto tapahtui:
1. Kuski sulki tyhjän pullon ohjaamossa.
2. Minä suljin tyhjän pullon.
3. Menin toiselle puolell ja avasin täyden pullon.
4. Menin hyttiin ja kuski avasi täyden pullon hanan.
Ruuhka-aikana tämä oli sangen "mielenkiintoinen" toimenpide. Näitä tietenkin sattui silloin tällöin keskellä ruuhkaa, monesti myös jossain sivummalla, jossa ei ollut juurikaan häiriötä muille.

Päivän päätteeksi kuskin tehtäviin kuului vaihtaa trukilla uusi pullo tyhjenneen tilalle.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:59
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #67 : 19.11.2019 kello on 06:58 »
Kun tuolla muussa keskustelussa mainittiin kaasuauto, niin juolahti mieleeni  tapauksia ajalta ennen kuin minulla oli korttia.

Kuten siellä mainitsin, niin VR:lla oli Ovelta ovelle kuljetuksessa (muistaakseni) Sisun tekemiä Nallesisuja, jotka kulkivat nestekaasulla. Niissä ei ollut kiinteää kaasusäiliötä, vaan molemmilla puolilla lavan alla oli 33kg:n pullo. Eikä silloin ollut pullon vaihtajia.

Koimme kuskien kanssa mielenkiintoisia hetkiä, kun Mannerheimintien ja Arkadian kadun risteyksessä ratikkakiskojen kohdalla loppui kaasu. Vaikka ohjaamossa oli kummallekin pullolle oma hanansa, niin ilmeisesti kuskeille oli opetettu, että varalla ollut pullokin pidetään kiinni. Sen takia pullon vaihto tapahtui:
1. Kuski sulki tyhjän pullon ohjaamossa.
2. Minä suljin tyhjän pullon.
3. Menin toiselle puolell ja avasin täyden pullon.
4. Menin hyttiin ja kuski avasi täyden pullon hanan.
Ruuhka-aikana tämä oli sangen "mielenkiintoinen" toimenpide. Näitä tietenkin sattui silloin tällöin keskellä ruuhkaa, monesti myös jossain sivummalla, jossa ei ollut juurikaan häiriötä muille.

Päivän päätteeksi kuskin tehtäviin kuului vaihtaa trukilla uusi pullo tyhjenneen tilalle.
Mulla ne pullot oli lavalla pystyssä...

Bensa Petterin etuosassa oli 3+3 33 kg:n moottorikaasupulloj a. Siinäkin piti lavalle kiivetä pullopatterin vaihtoon, kun veto loppui. Bensaa ei käytetty.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Aiheen aloittaja
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:52
  • Nuperokuljin, 2h+keittiö. Tonttina Suomi.
Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
« Vastaus #68 : 28.11.2019 kello on 22:31 »
Vaikka aiemmin oli läheltä pitänyt tilanne, niin sattui minulle pari oikeatakin kolaria. Olin syyllinen seuraavassa tapahtumassa. Piti päästä rampista kehä ykköselle. Edessäni oli vanhemman miehen ohjaama henkilöauto odottamassa pääsyä. Pysähdyin sen taakse. Katsoin vasemmalle sieltä tulijoita. Ja tulihan sieltä kuorma-auto. Mutta sen perässä ei ollut ketään. Aloin hiljalleen kiihdyttää päästäkseni  kuormurin perään. Vaan eipä tämä edellä ajanut ollutkaan samalla aaltopituudella kanssani, vaan odotti paikallaan kuorma-auton ohitusta. No kolahtihan se sitten. Vauriot eivät olleet onneksi suuria.  Perään ajettuun ei muistaakseni tullut mitään. Minun ajamasta autosta särkyi vain ajovalon lasi.

Enpä ollut siitä muuten paljon moksiskaan, mutta henkiset vauriot minulle olivat suuremmat kuin aineelliset autolle. Olin nimittäin ymmärtänyt, että matkustajat olivat vakuutusalan ihmisiä. Osa suomalaisia ja heidän ruåtsalaisia vieraitaan. Ja olivat matkalla autovahinkokeskukse en.

Tämä onkin ollut koko autoilu-urani  ainoa aiheuttamani kolari. Toivottavasti jääkin ainoaksi.

  • Vieras
  • Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
    « Vastaus #69 : 29.11.2019 kello on 07:21 »
    ^ Minulla melkein samanlainen tapahtuma, mutta toisinpäin.
    Hämeentiellä juuri kortin saaneena pysähdyin suojatien
    Eteen pysähtyneen auton viereen, mutta takana tullut ei ollu ajatuksessa mukana.
    Auto lyheni takapäästä vähän, mutta ei muita vahinkoja.

    *****
    • Kaikkien kaveri Sr.
    • Viimeksi paikalla:tänään kello 12:15
    Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
    « Vastaus #70 : 29.11.2019 kello on 07:38 »
    ^ Minulla melkein samanlainen tapahtuma, mutta toisinpäin.
    Hämeentiellä juuri kortin saaneena pysähdyin suojatien
    Eteen pysähtyneen auton viereen, mutta takana tullut ei ollu ajatuksessa mukana.
    Auto lyheni takapäästä vähän, mutta ei muita vahinkoja.

    Toivottavasti tapa on säilynyt pidempäänkin, vaikka taidot on kehittyny  ;D

    *****
    • Kaikkien Kaveri
    • Viimeksi paikalla:tänään kello 19:08
    Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
    « Vastaus #71 : 29.11.2019 kello on 08:36 »
    ^ Minulla melkein samanlainen tapahtuma, mutta toisinpäin.
    Hämeentiellä juuri kortin saaneena pysähdyin suojatien
    Eteen pysähtyneen auton viereen, mutta takana tullut ei ollu ajatuksessa mukana.
    Auto lyheni takapäästä vähän, mutta ei muita vahinkoja.
    Sama homma mut sattui jo autokoulussa 60 luvul vanha mamma lähti ylittämään katua suojatiellä minä pysähdyn niin kuin oli opetettu mut vanha setä töräytti perään , joulu ope sanoi et mummo niin Kauka et ei ole tarvinnu päästää sanoin et mitä oot opettanu ei puhunu enää mitään vaan käski ajaa takas lähtö paikkaan.

    *****
    • Kaikkien kaveri Sr.
    • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:18
    • Lempäälä
    Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
    « Vastaus #72 : 6.12.2019 kello on 22:14 »

       Oli -70 luvun alkua, kun tulimme Mynämäeltä ysitietä, Nuutajärven liittymän kohdalla.
       Kyydissä oli tuo nainen, joka meille myöhemmin vaununkin osti,sekä äitini.
       Sanoin äidilleni: Oiskohan isä silloin sota-aikaan uskonut että pojalla on 120 vauhtia vielä tässä mäen päällä? Hän nimittäin suunnilleen tästä kohden ajoi Nuutajärven kartanon maitoja ym. tavaroita puukaasuautolla. Mäki oli silloin jyrkkä nykyiseen verrattuna, eikä serpentiiniäkään paljoa ollut. Isä muisteli joskus eläissään: Että tuntejakin välillä meni siinä mäessä, sopivaa kaasua kehitellessä. Ei ne pilkkeetkään aina olleet niitä parhaita. Mäkipensaa oli ajoittain, jota apumies Matti kaatoi, lokarin päällä maaten imuaukolle, se helpotti tilannetta. Sikäli kun oikein ymmärsin, kaasua tuli senverran kun tuli, moottori kävi niillä kerroksilla mitä kaasun tulo edellytti. Jos olisi vaihteita ollut nykymalliin, olisi kierroksiin ollut sopiva vaihde? Ymmärtääkseni niitä oli 3-4 silloin?
      Renkaan paikkauksia jos oli vain kaksi, silloin päivä meni hyvin. Käsipumpulla tietenkin pumpattiin tuolloin.

    *****
    • Kalustoon kuuluva
    • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:43
    Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
    « Vastaus #73 : 6.12.2019 kello on 22:28 »
      Renkaan paikkauksia jos oli vain kaksi, silloin päivä meni hyvin. Käsipumpulla tietenkin pumpattiin tuolloin.

    Minäkin muistan, kun harva se viikko oli hevosenkenkänaula renkaassa.
    Oli totista hommaa vääntää rättirengas vanteelta, niin ettei tullut vielä lisää reikiä.
    Sitten siihen paistettiin paikka ja taas kaikki takas sydän pamppaillen.

    *****
    • Kalustoon kuuluva
    • Aiheen aloittaja
    • Viimeksi paikalla:tänään kello 20:52
    • Nuperokuljin, 2h+keittiö. Tonttina Suomi.
    Vs: Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
    « Vastaus #74 : 13.12.2019 kello on 22:34 »
    Edellä tuli ilmi pari, joiden perään oli ajettu. Semmoinen sattui minullekin. Ajoin Mannerheimintietä keskustasta poispäin. Jostain syystä, jota en muista, vaihdoin n. Kansallismuseon kohdalla vasemmalle kaistalle. Siinä oli ihan tilava väli autojonossa. Hieman ennen Hesperiankatua jostain syystä letka pysähtyi äkisti.  Aloin jarruttaa voimakkaasti. Laskin mielessäni, että minä pysähdyn ajoissa. Katsoin peiliin huomatakseni, että perässätulija ei todennäköisesti pysähdy kolauttamatta. Salaman nopeasti tajusin, että voin yrittää pelastaa takanatulijan. Aika oli kuitenkin sen verran tiukalla, että en ehtinyt todeta mahdollista takaa tulevaa raitiovaunua, joten en hellittänyt jarruja ja väistänyt kiskoille. Niinpä sitten kolahtikin.


    Eipä muuta kuin jalkakäytävälle selvittämään asiaa. Poliisitkin osuivat kohdalle kuulemaan kun perässä ajanut myönsi syyllisyytensä. Vaan asia ei jäänytkään tähän. Jonkun ajan kuluttua sain haasteen käräjäoikeuteen. Kyselin isännältä pitäisikö hankkia oikeusapua, kun en ole koskaan ollut käräjillä. Hän sanoi, että kyllä selviät ihan itsekin.

    Koitti käräjäoikeuspäivä. Siellä (viimeistään) selvisi, että peräänajaja oli muuttanut mielensä ja väitti minun kiilanneen hänen eteen ja kolari johtui siitä. Olisikohan "hyvät ystävät" tai työtoverit käännyttäneet hänen mielensä.  Kerroin siellä tuon, mitä kirjoitin edellä. Perään ajanut siellä sitten tuomittiin sakkoihin ja minulle pieni korvaus kun jouduin olemaan pois töistä ja matkustamaan oikeuteen. Vielä hänen piti rimpuilla ja yrittää olemaan maksamatta korvausta. Ehdin jo ostaa tarvittavat paperit saadakseni hakemuksen vireille ennen kuin hän maksoi.