Ajattelin tällaisen otsikon alle kirjoitella otsikon mukaisia sattumia ja tapahtumia. Ja toki  tähän saa  muutkin laittaa vastaavia. Suorastaan  toivon sitä.
Ja tästä se alkaa:

50-luvulla, kun isä oli saanut hankittua ensimmäisen auton, käytetyn vihreän Mossen, oli pojalle, siis minulle, aika puuduttavia joka viikonloppuiset matkat mökille. Matka kesti reilut pari tuntia. Mutta kun maisemat olivat tulleet tutuiksi, niin piti keksiä jotain viihdykettä. No siihen tarvittiin ruutuvihko ja kynä. Aloin kirjaamaan rekkareita vihkoon. En muista oliko niillä joku järjestys tai jotain vaan piti saada paperille. Mutta noin se matka meni.

Noita rekkareita tuli itsekin kirjattua vihkoon...

Toinen rekkariharrastus oli bongata rekkarinumerot järjestyksessä. Siis ensin 1, sitten 2 jne. Entisaikaan oli yleensä kolme kirjainta ja pari numeroa.
Läänintunnukset olivat myös mielenkiintoisia. Täällä Etelässä L alkuiset rekkarit oli harvinaista herkkua, joskin niistä hieman irvailtiin.

Isäukelin varsinainen käyttöauto oli -50 luvulla piikkinokka skoda. No, mökkiä ei ollut mutta leipää oli. Kesällä käytiin Joensuussa. Matka oli pitkä sen aikaisia sorateitä pitkin, melkein päivä siinä meni. Skoda oli takavetoinen, joten takana kardaanin kohdalla oli kohouma. Kiipesin sen päälle seisomaan, pidellen etuistuinten selkänojien metalliputki kaarista kiinni. Kahta puolen takana istui sisko ja veli jotakin lueskellen. Kardaanikotelon päällä seisten näin ulos ja matka meni rattoisasti. Rekkarin luku ei kiinnostanut, vaihtuva maalaismaisema kylläkin.

Toinen muistuma mökkireissuista.

Olisikohan ollut parina kesänä kun monena sunnuntaina mökiltä palatessa, saimme kiinni amerikan raudan, joka ajeli arviolta 20-25 kilometriä tunnissa hitaammin kuin isä. Vaan eipä sitä koskaan tarvinnut ohittaa. Kun Mossemme oli ohitusetäisyydellä "laivasta", niin silloin pöllähti pakoputkesta, eikä kauaa kestänyt kun se hävisi taivaanrantaan. Ei kuitenkaan kestänyt kauaakaan, kun se taas oli edessä ja sama toistui. Tämä saattoi toistua yhdestä jopa kolmeen kertaan Lahden ja Helsingin välillä. En muista missä se tapahtui, kun näimme sen kuskin autosta ulkona. Oli aika pieni mies. Taisi isolla autolla kompensoida pienuuttaan??

Kuorma-autoilija Elijaksella oli Plymouth 70-luvun alussa.  Kerran oltiin hänen kyydissä tulossa Isän työmaalta. Saavutti matkalla polliisiauton. Plymouthissa kesärenkaat alla ja liukas talvikeli. Elijas polkaisi kaasua kommentilla "minähän en paskalakkien perässä ajale" ja luisteli edelle. No tiellä pysyttiin ja kotiin päästiin.

Toyota Crownin etupenkiltä oli hyvä seurata liikennettä - meitä lapsia harmitti, kun lava-autoon tuli ensin 110 rajoitusmerkki perseeseen ja Isä ei voinutkaan ajaa enää kaikkien eelle.

Ajotapavalmennusta lapsille 70-luvun alun tyyliin

Muistan kun joskus 50 luvun lopulla mentiin enon kanssa pikkumossella Korppoosta Ahvenanmaalle jäätietä pitkin, oli jännät paikat pikkupojalla, ja takaskin päästiin. Ite oon autoilun aloittanut 52 mallisella goube letukalla oli ylpee ajella .

Jossakin vaiheessa huomasin, että lähdin purkamaan historiaa väärästä kohdasta. Mökkimatkoja tehty vaikka autoa ei vielä ole hankittu. No, nyt auton hankinnan kiemurat.

Mökkimatka ennen omaa autoa, meni seuraavasti. Ensin puoli tuntia rautatieasemalle. Sitten n. kaksi tuntia junassa. Parikymmentä minuuttia linja-autoasemalle ja linjurilla reilu kolme varttia. Vielä vajaa puoli tuntia kävellen. Tämä lauantaisin klo 12 jälkeen. Tehtiinhän 50-luvulla lauantaisinkin puoli päivää töitä. Ja mukana kantopelissä viikonlopun eineet. Sunnuntaina sitten sama päinvastoin. Jossakin vaiheessa ilmeisesti isää alkoi kyllästyttämään tämä ja tuli mieleen auton hankinta. Silloin oli voimassa tuontisäännöstely, joka loppui -62. ( http://www.kysy.fi/kysymys/milloin-lansiautojen-tuonti-vapautui-sodan-jalkeen ) Länsiautoja sai vain pitkän jonotuksen jälkeen kovaan hintaan, itäautoja sai helpommin. Isä näki, että voisi olla rahaa hankkia Fiat 600 ja asettui jonoon. Se ei selvinnyt koskaan minulle, miksi hän luopui ja kuinka pitkän ajan jälkeen Fiiatista ja ostikin Mossen. Sillä sitten reissattiin noita mökkimatkoja kuten jo  aiemmin mainitsin. Enää ne eivät kestäneet kuin reilun 2 tuntia ovelta ovelle, eikä ruokia tarvinnut kantaa. Viikonlopun mökilläoloaika piteni huomattavasti, kun ei oltu sidottuna juna-aikatauluihin.

Silloin oli voimassa tuontisäännöstely, joka loppui -62. ( http://www.kysy.fi/kysymys/milloin-lansiautojen-tuonti-vapautui-sodan-jalkeen ) Länsiautoja sai vain pitkän jonotuksen jälkeen kovaan hintaan, itäautoja sai helpommin

Jaa, silloinko se oli...
Muistan, kun koulussa oli tylsä tunti, niin laskettiin Mosseja.
Niitä tuli junalla venäjältä, jatkuvana virtana.

  Asia oli jäänyt jo unholaan. Mutta kun kokoonnuimme toissa vuonna muistelemaan Aune opettajaa koululle, josta muutimme pois -59. Silloinen naapurini otti asian esille.
  Olin 3. tai 4. luokalla tuolloin. Tulimme Hämeenlinnasta luokkaretkeltä linja-autolla, busseja ei tuolloin siellä päin ollut. Isälläni oli siihen aikaan taksi, hän oli luvannut hakea meidät mettäkulmalaiset ja opettajan kotiin loppumatka.
  Isä oli naapurin kanssa keittänyt ”korpikuusen kyyneliä” jotka ”hiukan” ehkä tuoksahtivat. Hän ei voinut ajaa, kun opettajakin hyveellinen ikä neiti oli kyydissä. Hän pisti minut ajamaan, olinhan 6. vanhasta opetellut syrjäkylillä. Sitä entisen naapurini mukaan Aune opettaja muisteli pitkään, ettei ennen, eikä jälkeen ole ollut oppilaansa kyydissä.
   Sikäl ku joku moralisoi, rikos on vanhentunut. Lisäksi se oli lähellä sitä aikaa kun saatettiin kolaripöytäkirjaan merkitä: molemmat kuljettajat tuoksuivat alkoholille, mutta kumpikaan kuljettaja ei ollut humalassa.
   ”Rikoskierre” jatkui minun ja lasteni osalta, onneksi ei vahinkoja. Eikä minun korviini myöhemminkään, vaikka ”lapset” ovat monessa maassa ajaneetkin kolmella mantereella.
    ”Lapseni”itse päättävät jatkuuko vai loppuuko tälläinen rikosten kierre.

Jossakin vaiheessa huomasin, että lähdin purkamaan historiaa väärästä kohdasta. Mökkimatkoja tehty vaikka autoa ei vielä ole hankittu. No, nyt auton hankinnan kiemurat.

Mökkimatka ennen omaa autoa, meni seuraavasti. Ensin puoli tuntia rautatieasemalle. Sitten n. kaksi tuntia junassa. Parikymmentä minuuttia linja-autoasemalle ja linjurilla reilu kolme varttia. Vielä vajaa puoli tuntia kävellen. Tämä lauantaisin klo 12 jälkeen. Tehtiinhän 50-luvulla lauantaisinkin puoli päivää töitä. Ja mukana kantopelissä viikonlopun eineet. Sunnuntaina sitten sama päinvastoin. Jossakin vaiheessa ilmeisesti isää alkoi kyllästyttämään tämä ja tuli mieleen auton hankinta. Silloin oli voimassa tuontisäännöstely, joka loppui -62. ( http://www.kysy.fi/kysymys/milloin-lansiautojen-tuonti-vapautui-sodan-jalkeen ) Länsiautoja sai vain pitkän jonotuksen jälkeen kovaan hintaan, itäautoja sai helpommin. Isä näki, että voisi olla rahaa hankkia Fiat 600 ja asettui jonoon. Se ei selvinnyt koskaan minulle, miksi hän luopui ja kuinka pitkän ajan jälkeen Fiiatista ja ostikin Mossen. Sillä sitten reissattiin noita mökkimatkoja kuten jo  aiemmin mainitsin. Enää ne eivät kestäneet kuin reilun 2 tuntia ovelta ovelle, eikä ruokia tarvinnut kantaa. Viikonlopun mökilläoloaika piteni huomattavasti, kun ei oltu sidottuna juna-aikatauluihin.


Oli muutama ammattikunta joka sai länsiauton helpommin,lääkärit ,puunostomiehet ja merimiehet.

No listaan tähän muistamani nuoruuteni autot. 70- luku. Syntynyt olen -68. Austin Cambridge 2 kpl. ( Sydämmen asialla vehkeitä, musta ja harmaa, toisessa punainen nahkasisusta) Chevy Nova II, Mb 220 W115, Saab 99 Combi Coupe 2 kpl, Lancia Beta 2 kpl, Citroen Gsa. Toyota Corolla. Oli myös pihan perällä VW kupla ja Austin Maxi kolmos autoina. Itse ajelin noilla, kun ei ollut ketään kotona. Koulukaverin kotona oli Opel Admiral. 

Oli muutama ammattikunta joka sai länsiauton helpommin,lääkärit ,puunostomiehet ja merimiehet.

Mites ne keinosiementäjät?
Muistikuvani mukaan ne ajoivat lähes aina kuplavolkkarilla.

Mites ne keinosiementäjät?
Muistikuvani mukaan ne ajoivat lähes aina kuplavolkkarilla.

Taisi olla valtion autoja?

Oven takana pimputtajat/koputtelijat ajaa täälläpäin poikkeuksetta volkkareilla.

Ensinnä oli vanhakoppa esco, sitten mk3. 1.sukupolven Camry. Seuraavana Maxima. Nyt vasta 5. h-auto menossa