Karavaanarin keskustelut > Tarinoita Suomesta ja maailmalta

Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.

<< < (16/40) > >>

seppoko:
Pisin taxikeikkani vei Mustion parantolaan.

Oli kaunis, lämmin ja aurinkoinen kesäpäivä. Ajattelin, että olipa turha päivä lähteä ajamaan taksia, ei tänään kukaan liiku kuin kävelemällä. Olin Mariankadun tolpalla kolmantena. Näin, että puhelin soi. Ekan kuski meni vastamaan. Vähän aikaa puhuttuaan laittoikin luurin roikkumaan ja käveli "kakkosen" kuskin luo. Jälleen hetken aikaa keskustelua. Siten hän lähtikin minua kohti. Tuli kysymään, puhunko ruåtsia. Sanoinn, että jonkun verran. Siihen hän, että mene puhelimeen. Näin sitten sain kyydin. Tilaaja phuiu ruåtsia, mutta kyyditettävä olikin saksankielinen. Onneksi osasin sitäkin hieman. Pakaaseja hänellä oli jonkin verran, mutta hyvin sopivat kyytiin. Mukavahan se oli lähteä kauniina kesäisenä päivänä ajelemaan maaseudulle. Ja siis määränpää oli Mustio Länsi-Uudellamaalla.

Kyyditettävän jäätyä sinne, palasin tietenkin Stadiin. Eikä sinä päivänä juuri muita kyytejä ollutkaan. Illalla viedessäni autoa talliin, sattui isäntä olemaan paikalla. Sanoin, että päivä olisi ollut melko hiljainen ilman tuota matkaa. Vaan mitäpä isäntä. Oli hyvin vihainen. Ei sellaista olisi saanut ajaa. Kas kun siitä ei saa kuin yhden starttirahan ja tulee kilometrejä. En kylläkään ymmärrä, että olisiko ollut sitten parempi vain istua tolpalla tienaamatta yhtään mitään? Ilmeisesti sillä auto ei olisi kulunut.

mjh48:
Tuosta taksikeikasta tulee mieleeni minun pisin taksimatka.
Minun piti lähteä aamukoneella Mikkeliin (Juvan kentälle) mutta taksi ei tullutkaan, kun Keravalla kopilla ei ollut aamulla ketään.
No, koetin soitella mutta taksia ei löytynyt ja lopulta naapuri heitti minut Seutulaan, mutta en ehtinyt koneeseen.
Menin Hesaan työpaikalle ja aloin soittelemaan uudelleen, miksi kyyti ei tullut.
Taksiyhdistyksen pj kysyi milloin minun piti olla Mikkelissä, sanoin puolilta päivin, hän kysyi josko lähdettäsiin, niin ehdittäisiin siihen mennessä perille.
Niinpä mentiin taksilla Hesasta Mikkeliin taksamittarin raksuttaessa kokoajan.
Mikkelissä mittari näytti muistaakseni jotain 1880mk. Kysyn kuinkas nyt, kuski toivotti hyvää päivän jatkoa ja totesi  yhdistykseltä jäävän yksi saunailta väliin.
Se oli aikaa kun Ylestä erotettiin Digitaa ja käytiin matkasaarnaajina reissussa.
Tosin olin ideaa vastaan, mutta se on toinen juttu. 

seppoko:
Viimeinen muisteloni n. 3 vuotta kestäneeltä taxirenkiuraltani.

Olin Kalastajatorpalla odottamassa kyytiä yöllä n. klo kahden vaiheilla, ehkä. Tulihan sieltä pariskunta aikanaan kyyditettäväksi. Määränpää oli joku pikkutie Vartiokylässä. Siinä ensin pikainen miettiminen, mikä reitti olisi asiakkaalle edullisin. Niinpä lähdin ajalemaan kohti Töölöä ja Nordensköldinkatua. Sieltä hipoen entistä kotiseutuani ja kohti Kulosaarta. Vasta Kulosaaressa alkoi takapenkiltä kuulua hieman epäröivää ääneen ajattelua, että tietääköhän tuo kuski ollenkaan mihin se on menossa? Sitten lähempänä Vartiokylää minun piti kysyä, että voisivatko he neuvoa minua kun en tunne näitä pikkuteitä? Edeltävistä puheista huolimatta herra takapenkiltä neuvoi ihan ystävällisesti. Niinpä pääsimme perille ja tuli maksun aika.  Kerroin hinnan ja herra maksoi. Kun annoin kuitin, sain kuulla minua kovasti lohduttavat sanat: "Saat tulla ajamaan meitä toisenkin kerran".

Ilmeisesti he olivat ehkä useinkin aiemmin kulkeneet saman välin. Ja reitti oli silloin kulkenut kehäykkösen kautta. Niin minäkin olisin ajanut päiväaikaan. Mutta kun yöllä ei ole liikennettä juurikaan, niin käyttämäni reitti oli nopein ja lyhyin. Myöhemmin vielä tuli mieleeni, että mitä he seuraavan kerran kulkiessaan ko. reittiä, sanovat kuskille, joka lähtee kohti kehäykköstä.

Tässä vielä  muisto siltä ajalta.

Ossi66:

--- Lainaus käyttäjältä: seppoko - 16.01.2020     kello on 22:35 ---
 Myöhemmin vielä tuli mieleeni, että mitä he seuraavan kerran kulkiessaan ko. reittiä, sanovat kuskille, joka lähtee kohti kehäykköstä.


--- Lainaus päättyy ---

Nykyinen kuski kysyy ensin - "Voitko kirjoittaa osoite tähä navi" ;D

seppoko:
Nyt on taxiura pääosin käsitelty. Koitan muistella, mitä automerkkejä minulla on ollut.

Ensimmäisen autoni olen jo maininnut.

Sehän oli isältäni ostama Mosse.

Seuraava oli pakettiautosta tehty henkilöauto Ford Anglia.

Angliaa seurasi Vauxhall Victor.

Olen vähän epävarma oliko seuraavana Fiat 600? Taisihan se olla.

Sitten pitkään hieroin kauppaa uudesta Datsun 100A:sta. En saanut uutta "sata amppeerista", väli jäi kolmesta sadasta kiinni kun kumpikaan ei antanut periksi.

Silloin sitten tuli oranssi VW1200, joka oli ollut Me naiset lehden tilaaja-arpajaisissa pääpalkintona.

VW vaihtui toiseen V:llä alkavaan autoon, Vauxhall Viva.

Lada Nivakin vieraili talossa jonkun aikaa.

Vuoroon tuli ensimmäinen dieselini, Renault 18.

Ja sitten toinen diesel, VW 1600 ns. bussi/paketti.

Aikoja en muista, milloin kakkosautona oli isällä ollut Ford Cortina sekä Polski Fiat.

Vw vaihtui kuitenkin aikanaan Peugeot Partneriin bensiinillä, kun vaunu oli vaihtunut m-autoksi.

Sitten seurasikin nykyinen Citroen Xsara eli tuttavallisemmin Saara.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu