Näitä -60 luvun juttuja ja vanhempia on kiva lueskella...

Itse olin silloin vasta polkupyöräiässä ja pahvinen räpätin pinnoissa ja talvella tietty jääketjut.

Ei sillä siirrytty järjestyksessä että ensin isommat : ekax junat, ratikat,rekat, bussit, ja sit henkilöauto viimeks  niin kuulemma tarina kertoo.

Ekaksi pysäytettiin, ilmeisesti varmuuden vuoksi, koko  liikenne muutamaksi tunniksi. Ja sitten alkoi siirtyminen, ketkä siellä kaduilla ja teillä olikaan siihen aikaan yöstä. Muistaakseni raideliikennettä ei näytetty, autoliikennettä kyllä. Noin se muuten meni.

Näitä -60 luvun juttuja ja vanhempia on kiva lueskella...

Itse olin silloin vasta polkupyöräiässä ja pahvinen räpätin pinnoissa ja talvella tietty jääketjut.

Kiva kuulla, että kiinnostaa. Tuo 60-luku alkaa vaan loppua  minulta jos ei muisti palaudu edes pätkittäin paremmaksi.

Muistaakseni raideliikennettä ei näytetty, autoliikennettä kyllä. Noin se muuten meni.

Raideliikennehän on edelleen vasemmalla.

Eka lapinmatka oli joku -60 luvun alkuvuosi. Auto meillä oli Simca Aronde -58. Isä ajoi, sain olla kartturina, kun äiti ei oikein kartan päälle ymmärtänyt. Käytiin Ruotsin puolellakin Torniosta yli. Rajalla oli hieno paikka, missä liikenne meni ristiin. Itse rajamuodollisuuksis ta ei ole muistikuvaa, mutta SF tunnus piti autossa olla.
 Simcalla en itse päässyt ajamaan, mutta seuraavalla autolla kyllä. Se oli Opel Kadett -64. Artukaisten vanha lentokenttä oli paikka, siis se missä nykyään on Turun Messukeskus. Liikkeelle lähtö oli aika hyppimistä, mutta ajo sujui ihmeen hyvin. Kyydissä oli isä ja naapurimme. Kommentit olivat tyyliin "niin menee kuin vanhalta kuskilta" otti pattiin. No nyt ollaan vanha kuski, kilometrejä takana. Matkan varrella sattunut ja tapahtunut kaikenlaista, niistä myöhemmin.

Kyllähän minäkin -60 luvulla yritin ajella autolla...

Siitä vaan ei tahtonut tulla mitään, kun piti ajaa seisaallaan, jotta ylettyi polkimille. Sitten kun ylettyi polkimille, niin ei tahtonut nähdä ulos ikkunasta.
Yhtespelillä kyllä alkeet oppi. Matka-ajossa sain olla vaihteenvaihtajana viereisellä istuimella. Samaten toimin virallisena vilkun käyttäjänä. Se kun oli sellainen hanska malli keskellä kojelautaa. Niin ja autohan oli -50 luvun idän ihme 2-tahtinen Barkas Framo.
Tuon näköinen:

Minä ajoin 50 luvulla jo 😅

      Oli vuosi -69, syksyn eka pyry , kun yöllä tulin Kylmäkosken kohdalla kotiin päin. Tie oli silloin mäkinen ja mutkainen. Lunta tuli jatkuvasti, aura-autosta ei tietookaan.
   Siinä ennen Suokkaan kauppaa oli mäessä muutama auto jumissa. Sattui olemaan senverran vauhtia, (isä oli neuvonut aina ottamaan ”mäkkeen” vauhtia) että ohitin koko letkan, loppu nousu poikittain, olihan alla ihan kaljut suvikummit.Yksi kuski tulikin nuhtelemaan varomattomasta ohituksesta, antoi anteeksi kun katsoi mossen kummeja. Kaikki sitten työnnettin mäenpäälle porukalla, ja ohjeistettiin ottamaan vauhtia seuraavaan kirkon mäkeen. Jonka koko porukka selvittikin ylös asti työntämättä. 

Mää en pääse paljoa retostelee -60 luvulla...

Alkuaikoina -70 luvun alussa ekassa VW Kleinbussissani oli sentään takana jonkinlaiset talvikumit. Edessä vain siloiset kesäkumit. Pääasia, että vetävistä pyöristä edes löytyi hiukka pitoa.

Mää en pääse paljoa retostelee -60 luvulla...

   Eihän tuo vuosikymmen meikälläkään aina mitenkään ylpeydenaihe ole.
   Jälleen kerran kun yhessä mutkassa mossen perä pyrki etuilemaan, tein niin tavallisen virheen, korjasin liian myöhään, ja liikaa. Mentiin tien laidasta laitaan, kunnes nokkaan löytyi puinen kaide.(Tätä virhettä lehtitietojen mukaan tehdään vieläkin, kun niissä kerrotaan, että auto lähti heittelehtimään-- ei se omien kokemusten mukaan itekseen lähde.) Kaveri pikkasen kolautti ottansa, onneksi oli tukevasti ottanut "lääkettä" etukäteen, ettei sattunut, mistä tiesikin? Nesteet tuli pihalle. Loppumatkalla heittelin lunta välillä moottorin jäähdyttämiseen. Pakkasta parikymmentä ulkona, sisällä vähän vähemmän.
  Joskus Keimolassa ajoin sinne mootoriradan taakse alamäkeen. Se sitten olikin ainoa tie takaisin. Monta kertaa otin vauhtia, pääsemättä ylös asti. Sitten vasta kun päästin takakummit löysäksi, nousi ylös asti.
  Onhan näitä, jotka mieluummin unohtaa.

Älä nyt Yrjö Tapahtuu myös nykysin kanssa, ja mukana oltu raskaalla kalustolla.

Tulevaisuuden arvaajan "kohtalo". Tapahtuma vuonna -66 tai -67.

Olin pienestä pojasta alkaen käynyt kummitätini maatilalla vietäämässä kesiä ja koulun alettua lomia. Tila on lähellä Vorssaa. Ensin sinne kuljettiin kahdella junalla ja isäntäväki kävi hakemassa junalta. Sitten kun kakkostie valmistui, 60-luvun alussa, kahdella linja-autolla. Kun minä olin ostanut Mossen, niin sittenhän siellä oli helppo käydä.

Jälleen kerran, kun olin palaamassa kotiin, niin poliisi kiinnostui ajostani. Vaikka en arvannut, että joskus on ajettava aina valot päällä, niin minä ajoin välillä jo silloin. Pysäytettyäni, poliisi tuli tiedustelemaan, miksi valot ovat päällä? Lataako liikaa? Sanoin, että lataa liikaa ja että kun katson peilistä taaksepäin, niin siellä killottaa aurinko hiukan tien tason yläpuolella. Ja ymmärrän, että vastaantulijalla saattaa olla vaikeuksia nähdä minua. Valot saattaisivat helpottaa näkymistä.

Vastaus tyydytti poliisia. Tosin myöhemmin ajattelin, että ehkä halusivat tarkistaa ajajan kunnon kun on pannut valot päälle auringon vielä paistaessa.

Nykyään taidetaan helpommin pysäyttää valoton.

..
  Joskus Keimolassa ajoin sinne mootoriradan taakse alamäkeen. Se sitten olikin ainoa tie takaisin. Monta kertaa otin vauhtia, pääsemättä ylös asti. Sitten vasta kun päästin takakummit löysäksi, nousi ylös asti.
  Onhan näitä, jotka mieluummin unohtaa.

Paikkakuntalaisena paikka rupesi kiinnostamaan? Kaivoin jo -67 vuoden kartankin 

Paikkakuntalaisena paikka rupesi kiinnostamaan? Kaivoin jo -67 vuoden kartankin 

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

  En oikein pysty paikkaa hahmottamaan?

     Aina kun ajan Kagasalan keskustan kautta, tulee mieleen:
   Oiskohan ollut vuosi -65 tai niillä main syksyllä, kun palailin pystypaineista Pälkäneen Nuijalta. Kun tulin alas Kuohunharjulta kylälle päin, tiellä näytti olevan joku juappoporukka. Lisäsin mosseen kaasua, etten tohon ainakaan pysähdy. Vasta viimetingassa näin, että läänin konstaapelithan siinä. Tumman siniset Volgat, pussihousut ja takki ja lakki, niin ja mustat saappaat, ei valoa, ei liikennepoliisin valkoisia hanskoja, katuvalotkin kaukana. Sain kuitenkin toppaamaan viime tingassa. Paperit katottiin, ajan tavan mukaan. Toivotettiin hyvää matkaa, mitä lie etsineet?

  En oikein pysty paikkaa hahmottamaan?

Siinähän lukee keskellä, 'Keimola'.