Karavaanarin keskustelut > Tarinoita Suomesta ja maailmalta
Autoilu-urani historiaa, sattumia ja tapahtumia.
seppoko:
Ajattelin tällaisen otsikon alle kirjoitella otsikon mukaisia sattumia ja tapahtumia. Ja toki tähän saa muutkin laittaa vastaavia. Suorastaan toivon sitä.
Ja tästä se alkaa:
50-luvulla, kun isä oli saanut hankittua ensimmäisen auton, käytetyn vihreän Mossen, oli pojalle, siis minulle, aika puuduttavia joka viikonloppuiset matkat mökille. Matka kesti reilut pari tuntia. Mutta kun maisemat olivat tulleet tutuiksi, niin piti keksiä jotain viihdykettä. No siihen tarvittiin ruutuvihko ja kynä. Aloin kirjaamaan rekkareita vihkoon. En muista oliko niillä joku järjestys tai jotain vaan piti saada paperille. Mutta noin se matka meni.
Aakku:
Noita rekkareita tuli itsekin kirjattua vihkoon...
Toinen rekkariharrastus oli bongata rekkarinumerot järjestyksessä. Siis ensin 1, sitten 2 jne. Entisaikaan oli yleensä kolme kirjainta ja pari numeroa.
Läänintunnukset olivat myös mielenkiintoisia. Täällä Etelässä L alkuiset rekkarit oli harvinaista herkkua, joskin niistä hieman irvailtiin.
Turhan Höpöttäjä:
Isäukelin varsinainen käyttöauto oli -50 luvulla piikkinokka skoda. No, mökkiä ei ollut mutta leipää oli. Kesällä käytiin Joensuussa. Matka oli pitkä sen aikaisia sorateitä pitkin, melkein päivä siinä meni. Skoda oli takavetoinen, joten takana kardaanin kohdalla oli kohouma. Kiipesin sen päälle seisomaan, pidellen etuistuinten selkänojien metalliputki kaarista kiinni. Kahta puolen takana istui sisko ja veli jotakin lueskellen. Kardaanikotelon päällä seisten näin ulos ja matka meni rattoisasti. Rekkarin luku ei kiinnostanut, vaihtuva maalaismaisema kylläkin. ;D
seppoko:
Toinen muistuma mökkireissuista.
Olisikohan ollut parina kesänä kun monena sunnuntaina mökiltä palatessa, saimme kiinni amerikan raudan, joka ajeli arviolta 20-25 kilometriä tunnissa hitaammin kuin isä. Vaan eipä sitä koskaan tarvinnut ohittaa. Kun Mossemme oli ohitusetäisyydellä "laivasta", niin silloin pöllähti pakoputkesta, eikä kauaa kestänyt kun se hävisi taivaanrantaan. Ei kuitenkaan kestänyt kauaakaan, kun se taas oli edessä ja sama toistui. Tämä saattoi toistua yhdestä jopa kolmeen kertaan Lahden ja Helsingin välillä. En muista missä se tapahtui, kun näimme sen kuskin autosta ulkona. Oli aika pieni mies. Taisi isolla autolla kompensoida pienuuttaan??
Ossi66:
Kuorma-autoilija Elijaksella oli Plymouth 70-luvun alussa. Kerran oltiin hänen kyydissä tulossa Isän työmaalta. Saavutti matkalla polliisiauton. Plymouthissa kesärenkaat alla ja liukas talvikeli. Elijas polkaisi kaasua kommentilla "minähän en paskalakkien perässä ajale" ja luisteli edelle. No tiellä pysyttiin ja kotiin päästiin.
Toyota Crownin etupenkiltä oli hyvä seurata liikennettä - meitä lapsia harmitti, kun lava-autoon tuli ensin 110 rajoitusmerkki perseeseen ja Isä ei voinutkaan ajaa enää kaikkien eelle.
Ajotapavalmennusta lapsille 70-luvun alun tyyliin ;D
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta