Aihe: Tyhmät kysymykset tänne.

Ainakin Roots ahdin, Comprex ahdin, Liuta erilaisia kompressoriahtimia, huuhtelupumppu 2 tahti dieselissä. Voi olla että meni jo osa päällekkäin.

Pakokaasujen energiaa noista hyödyntää vain Comprex-ahdin. Muut saavat energiansa kampiakselilta.

Pakokaasujen energiaa voidaan ahtimen pyörittämisen lisäksi hyödyntää myös Turbo-Compound-tekniikalla, jossa pakokaasuturbiini on kytketty mekaanisesti pyörittämään suoraan kampiakselia. Tätä on käytetty pääosin lentokonemoottoreis sa. Scania taisi kokeilla myös joskus 90-luvulla.

Ahdin määrää tahdin.

Ja kilosta alkaa ilo. (Wanha Saabistien sananlasku)

Pakokaasujen energiaa noista hyödyntää vain Comprex-ahdin. Muut saavat energiansa kampiakselilta.

Pakokaasujen energiaa voidaan ahtimen pyörittämisen lisäksi hyödyntää myös Turbo-Compound-tekniikalla, jossa pakokaasuturbiini on kytketty mekaanisesti pyörittämään suoraan kampiakselia. Tätä on käytetty pääosin lentokonemoottoreis sa. Scania taisi kokeilla myös joskus 90-luvulla.

Toin esiin eri ahtimia

  Yrität sitten epätoivoisesti hankkiutua "kynästä" eroon tälle palstalle??

Tärkeintä onkin että muistaa peukuttaa, kehua ja olla samaa mieltä.

Toin esiin eri ahtimia

Pakokaasuahtimista oli kyse.

Pakokaasuahtimista oli kyse.

  Oikeastaan esittämäni tyhmä kysymys koski diisselin ajotietokoneen polttoaineen kulutuksen mittausta, eri vaihteilla, samassa nopeudessa.
  Tuleepahan tietoa ahtimista samalla.

  Oikeastaan esittämäni tyhmä kysymys koski diisselin ajotietokoneen polttoaineen kulutuksen mittausta, eri vaihteilla, samassa nopeudessa.
  Tuleepahan tietoa ahtimista samalla.

Nuo auton kulutusmittarit eivät näytä yleensä realiaikaista kulutusta liikkeellelähdössä. ..

Ne näyttävät viivaa, tai ei mitään kovassa kiihdytyksessä. Eivät aina joutokäyntikulutust akaan. Koulutuskäyttöön tehdyt mittarit näyttävät kulutuksen joka hetki. Kiihdytyksessä bensa henkilöauton kulutus nousee hetkellisesti reilusti yli 100 l/h. Dieselissä pääseen johonkin 70 l/h kulutukseen. Kuorma-autossa lukema on jotain 700 l/h, kun kiihdytetään. Tällä mittauksella korostuu tarpeettomien kiihdytysten merkitys. Joutokäyntiikulutus kin kun näkyy realiajassa, niin pistää miettimään senkin merkitystä.

Oletan, että realiaikainen kulutusnäyttämä ei ole auton imagolle hyväksi ja siksi kiihdytysarvojakaan ei näytetä vakiona olevissa mittareissa.

  Oikeastaan esittämäni tyhmä kysymys koski diisselin ajotietokoneen polttoaineen kulutuksen mittausta, eri vaihteilla, samassa nopeudessa.

Eikös siihen jo vastattu?
Jos haluat tietää tarkasti, niin tietoa pitää kerätä pitemmältä ajalta ja pitemmältä matkalta kuin 20 km.
5-10 tankkausta ja 5 000 -10 000 km antaa jo tarkemman keskiarvon.
Pitää myös tietää matkamittarin virhe. Matkan voi mitata vaikka GPS:n avulla.

Pitemmältä ajalta tankkaukset, kilometrit ja ajotietokoneen lukema vaikka Excel-taulukkoon.
Tankki aina täyteen mielellään samalta mittarilta, jolloin auto on samassa asennossa. Tällä konstilla tankin saa riittävällä tarkkuudella yhtä täyteen. Sitten vaan laskukaavaksi (litrat/kilometrit)*100.

Vaikka tähän malliin:



Tankkauksen jälkeen kirjaan kuittiin kilometrilukeman, ja sitten lisään luvut jossain vaiheessa Exceliin.

Polttoaineenkulutuk sen seuranta kannataa jo ihan siksi, että yllättäen kasvanut kulutus ennakoi monesti jotain vikaa.
Esim laahaava jarru paljastuu heti. Seurannalla voi myös opetella taloudellisempaa ajotapaa.

Yhdessä autossa paljastui kiinnityksestään irronnut pohjamuovi, jonka ajoviima käänsi auton alle "ilmajarruksi". Auton ollessa paikallaan muovi nousi takaisin paikalleen. Muita vastaavia on ollut vuosien mittaan eri autoissa mm jumittunut automaattiryyppy ja viallinen matkamittari, johon kertyi 300 km matkalla vain 150 km.

Tästäkin kohdasta varmaan pystyy arvaamaan, koska asuntovaunu on ollut mukana.

Kyllä woortissa näkyy.

Sitä voi jokainen miettiä onko taloudellisempi 10sekunttia 70litraa/h kulutusta  vai minuutti 15l/h kulutusta. Siis jos kiihdyttelee nollasta sataseen. Kaasupohjassa vai kitumalla

Eikös siihen jo vastattu?
Jos haluat tietää tarkasti, niin tietoa pitää kerätä pitemmältä ajalta ja pitemmältä matkalta kuin 20 km.

  Minulla ei vertailukelpoista toistuvaa ajoa ole kun tämä.
  Ihmettelin vain kun tietokone toistuvasti näytti 4:sella isommilla kierroksilla pienenpää kulutusta, kun 5:sella max. väännön kierroksilla, samalla matkalla, suunnilleen samalla nopeudella??

Kyllä woortissa näkyy.

Sitä voi jokainen miettiä onko taloudellisempi 10sekunttia 70litraa/h kulutusta  vai minuutti 15l/h kulutusta. Siis jos kiihdyttelee nollasta sataseen. Kaasupohjassa vai kitumalla

Hyvä jos nykyisin näkyy...

Ainakin aikaisemmin Fordin henkilöautoissa ei näkynyt. Ford jätti aina kyllä kulutuksen päälle moottorijarrutuksis sakin jostain syystä. Liekö liittynyt katalysaattorin suojaamiseen.
Niin ja nyt ei ollut kysymys rajusta kiihdyttämisestä, tai kituuttamisesta. Kysymys oli tarpeettomien pysähdysten välttämisestä, eli puhtaasti ennakoinnista.

2008 alkaen ainakin on näkynyt mondeossa. Riippuu varmaan mallistakin.

Liikkeelle lähtö lienee tosiaan eniten kuluttavia hetkiä eli se alkunykäys.
Jos sitä välttää niin säästyy kytkinkin...ja voi ajella 600tkm ja enempikin ilman vaihtoa.

Minulle on riittänyt kulutustiedoiksi se, kun kirjaan applikaatioon litrat ja kilometrit. Se kertoo jos kulutus lisääntyy poikkeavasti. Yleensä se on muutaman desin sisällä riippuen ajoista, maantie-kaupunki.

E: Käyttämäni applikaation nimi on Fuelio.

Ihmettelin vain kun tietokone toistuvasti näytti 4:sella isommilla kierroksilla pienenpää kulutusta, kun 5:sella max. väännön kierroksilla, samalla matkalla, suunnilleen samalla nopeudella??

Lyhyt selitys:
Tämä on ihan mahdollista ja riippuu siitä, miten kyseisellä nopeudella auton liikkumiseen tarvittava teho ja vääntömomentti osuvat moottorin hyötysuhteeseen kyseisellä kierrosluku ja kuormitysyhdistelmä llä. Suurin vaihde ei aina ole paras.


Pitkä teknisempi selitys:
Tässä kuvassa on punaisella erään 1,6 litraisen turbodieselin ominaiskäyrästö eli simpukkadiagrammi. (Käytän esimerkkinä, kun sattui löytymään netistä)



Pystyakselilla on moottorin tehollinen keskipaine ja vaaka-akselilla kierrosluku. Tehollinen keskipaine korreloi suoraan moottorin tuottaman tehon kanssa.
Punaisella parhaan vääntömomentin käyrä ja sinisellä polttoaineen ominaiskulutus.
 
Pienin polttoaineen ominaiskulutus (yksikkönä tyypillisesti x grammaa / kWh) eli paras hyötysuhde osuu tuon ylimmän sinisen käyrän yläpuolelle.

Ravistetaanpa lähtöarvoja vähän hihasta, ja katsotaan miten käy.

Oletetaan, että autolla X ajetaan tasaista 80 km/h, Tie on suora ja tasainen sekä ilma on tyyni. Auto tarvitsee ajovastusten *) voittamiseen 25 kW.

Oletetaan, että tuo 25 kW saadaan aikaan viitosvaihteella 2000 kierroksella, jolloin moottorin tehollinen keskipaine on 9,4 bar.  Vääntömomentti on tuossa kohtaa ~119 Nm
Vastaavasti samalla nopeudella nelosvaihteella 3000 kierroksella 25 kW saadaankin aikaan jo 6,2 bar keskipaineella. (~80 Nm)

Sijoitetaan nuo saadut arvot kuvaan (punaiset ympyrät), jolloin nähdään että 2 000 kierroksella piste osuu paremman hyötysuhteen alueelle, eli tämä kyseinen auto tuolla nopeudella kuluttaa 2 000 kierroksella ja viitosvaihteella vähemmän, kuin nelosella 3 000 kierroksella.

Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin jossain toisessa moottorissa nämä pisteet osuvat kyseisen moottorin ominaiskäyrästöllä eri kohtiin, jolloin nelosella voi ihan oikeasti kulutus olla pienempi. Esim minun auto menee 80-90 km/h nopeuksilla viitosvaihteella pienemmällä kulutuksella kuin kuutosella, koska kuormitus osuu noilla nopeuksilla paremman hyötysuhteen alueelle.



*)Ilmanvastus, vierintävastus, voimansiirron kitkat ym...

PS. Noilla lukuarvoilla ja käyrillä saadaan aikaan oikea vääntömoottori ~65 kW (88 hv) / 250 Nm 
Olisi aika passeli johonkin pikkuautoon.

kyllä alle 300Nm autot voi unohtaa..tossuja ovat

kyllä alle 300Nm autot voi unohtaa..tossuja ovat

  Kyllä köyhät joutuu  200 tyytymään.