Tekniikkakeskustelut > Aurinkosähkö
Omakotitalon aurinkovoimala
seppoko:
Klo 5.30 teho 40 W.
El Maco:
--- Lainaus käyttäjältä: pamaus - 30.06.2019 kello on 01:39 ---Ja tämä tieto perustuu mihin? Ja miten mitataan? Huonosti pidetään ilmalämpöpumppuja tällä hyötysuhteella päällä.
--- Lainaus päättyy ---
Googlella löytää tietoa Paneelien ja keräimien hyötysuhteesta. Mitataan mittaamalla auringon säteilyteho ja vertaamalla sitä saatuun tehoon. Veden lämmitykseen tyhjiöputket ja myös tasokeräimet on tehokkaampia kuin sähköä tuottavat paneelit. Ilmalämpöpumpun liittymistä asiaan en ymmärrä, vesi-ilmalämpöpumpun ymmärtäisin.
Aurinkopaneelien hyötysuhde on vielä aika heikko. Pikkuhiljaa paranee.
Sinnipirtti:
--- Lainaus käyttäjältä: seppoko - 28.06.2019 kello on 21:42 ---Kaikesta päätellen, olisi pitänyt ensin kertoa tehneeni "valehankinnan", niin olisin saanut tietoa, jota minulla ei ollut hankintapäätöstä tehdessäni. Näyttää, että rahaa on heitetty hukkaan.
Mutta katsotaan nyt ensin vuosi. Sitten olen viisaampi?
--- Lainaus päättyy ---
Olet varmaan joskus kuullut sanonnan: Jos jokin kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole silloin totta.
Ota harrastuksena. Thumb
seppoko:
Tänään tuli papereita sekä verkkopalvelijalta että sähkön myyjältä/ostajalta.
Verkkopalvelijan papereista löytyi linkki mittarin käyttöohjeisiin. Muuten osasin tulkita numeroita, mutta sähkön kulkemisen suunta selvisi vasta ohjeista. No oli siellä jotain loisenergiastakin, vaan siitä en ymmärrä mitään.
Sinnipirtti:
Loisteho ei tee työtä kuten pätöteho mutta sillä pidetään sähköverkon jännitettä haluttuna. Näin tiivistettynä.
Helsingin energia tiivisti joskus hyvin loisteho:
"Tietyt vaihtosähköverkkoon kytketyt laitteet tarvitsevat toimiakseen pätötehon lisäksi loistehoa. Tällaisia laitteita ovat mm. moottorit, muuntajat ja kuristimilla varustetut valaisimet. Esim. moottoreissa loistehoa tarvitaan pyörimisliikkeen aikaansaavan magneettikentän ylläpitämiseen. Varsinaisen työn moottori tekee verkosta otetun pätötehon avulla.
Myöskin loistehon moottori ottaa verkosta. Loisteho aiheuttaa kuitenkin sähköverkossa ylimääräistä energiahukkaa siirtohäviöiden muodossa. Tästä syystä on järkevää, että loisteho tuotetaan lähellä sitä kulutuspistettä, missä sitä tarvitaan. Tämä tapahtuu kondensaattorien avulla, joilla kompensoidaan (tuotetaan) mm. moottorin (induktiivisen kuorman) tarvitsema loisteho. Kansanomaisesti loistehoa on verrattu joskus oluen vaahtoon. Vaahto kuuluu oluttuoppiin, mutta se tuotetaan vasta kulutuskohteessa.
Loistehon kompensointi voidaan suorittaa joko keskitetysti (kiinteistökohtaises ti) tai laitekohtaisesti. Kiinteistökohtaises sa kompensoinnissa loisteho tuotetaan pääkeskukseen sijoitetulla automaattisella kondensaattoriparis tolla, mikä tuottaa kulloiseenkin tilanteeseen tarvittavan loistehon. Laitekohtaisessa loistehon kompensoinnissa kondensaattorit lisätään itse laitteen syöttöpisteeseen.
Verkkoyhtiöt määrittelevät "tehotariffiasiakkai lle" rajat verkosta otetulle loisteholle ja verkkoon tuotetulle loisteholle. Rajojen ylittävältä osalta peritään loistehomaksua (sanktiomaksua), jolla pyritään ohjaamaan sähköverkkoa toiminnallisesti terveeseen tilaan. "Yleistariffiasiakka ilta" (pien- ja kerrostaloasujilta) ei mitata loistehoa eikä siten myöskään peritä loistehomaksua. Heidän laitteensa kuluttavat pääasiassa vain pätötehoa ja siten he maksavat vain kulutetusta pätöenergiasta (kilowattitunneista)."
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta