Sähkön myynnin varaan ei kannata laskea yhtään mitään, voi siitä muutama euro vuodessa tulla.

Olen tullut vähän siihen tulokseen, että parasta olisi saada kaikki "itse tuotettu" sähkö myös kulutettua.

Olemme rakentaneet isoon lämminvesivaraajaan releen niin, kun 2 kw tulee paneeleista virtaa, menee vastus automaattisesti päälle ja kun paneeleista virta menee alle 1 kw, niin vastus sammuu. Tämä on toiminut hyvin.

Toinen, meillä on 2 ilmalämpöpumppua ajastimella päivällä toiminnassa. Toinen lähtee käyntiin kello 9 ja toinen kello 10, ja samalla tavalla sammuu illalla kello 16 toinen ja kello 17 toinen pumppu.

Tästä huolimatta joskus kesällä meinaa tulla ylijäämä sähköön, mutta suurin osa jo saadaan itse kulutettua.

Nyt kun tätä hommaa on 3 vuotta seurannut, niin paneelit pitäisi olla itä, etelä ja länsi suuntaan, niin, että tuotto olisi tasaista. Siitä ei ole oikein mitään hyötyä, että kaikki paneelit on samaan suuntaan ja tuotto on yhtenä piikkinä reilut 5 kw. Parempi olisi 2 kw pitemmällä ajalla.

Eli seuraava askel on hommata toiset 20 paneelia lisää ja laittaa 10 paneelia itään ja 10 paneelia läntee 

Lainaan itseäni. Aurinkopaneelit soveltuvat erinomaisesti veden lämmittämiseen.

Mulla taas mietityttää se, miten vaikuttaa kokonaishintaan, jos joutuisi vaihtamaan tuon myötä vuodenaikatarifin yleissähköön, kun ainakaan meidän alueella ei onnistu myynti jos on vuodenaikatarifissa .

Tänään alkuillasta sain chattikeskustelussa selvitettyä, että minulla on ostosopimus Väreelle eilisestä alkaen. Tähän mennessä kun ei ollut muuta tietoa kuin Savon Voiman kertoma, että ilmoittavat Väreelle. Tuon yllä olevan takia soitin laitteiston toimittajalle kysyen asiaa.  Hän kertoi, että SV:lla ei olisi tuollaista systeemiä, vaan vuodenaikatariffi jatkuu. Eikä asiakaspalvelijakaa n maininnut siitä mitään.

Kaikesta päätellen, olisi pitänyt ensin kertoa tehneeni "valehankinnan", niin olisin saanut tietoa, jota minulla ei ollut hankintapäätöstä tehdessäni. Näyttää, että rahaa on heitetty hukkaan.

Mutta katsotaan nyt ensin vuosi. Sitten olen viisaampi?

Kaikesta päätellen, olisi pitänyt ensin kertoa tehneeni "valehankinnan", niin olisin saanut tietoa, jota minulla ei ollut hankintapäätöstä tehdessäni. Näyttää, että rahaa on heitetty hukkaan.

Mutta katsotaan nyt ensin vuosi. Sitten olen viisaampi?

Ei kannata masentua, veikkaan, että olet vuodenpäästä yhä tyytyväinen hankintaan.

Meillä ainakin nälkä on kasvanut syödessä, reilut kolme vuotta paneelit olleet katolla ja lisää suunnitellaan 

Erittäin toimiva systeemi, kun saan vaan oman sähkökulutuksen ohjattua tuotetulle sähkölle.

Luulen, että suurin hyöty omasta aurinkovoimalasta saataisiin työntämällä virta sähköauton akustoon ja ajamalla sillä pitkähköt työmatkat, jotka voi veroissa vähentää.

Luulen, että suurin hyöty omasta aurinkovoimalasta saataisiin työntämällä virta sähköauton akustoon ja ajamalla sillä pitkähköt työmatkat, jotka voi veroissa vähentää.

Sen verran voisi kehitystä tapahtua, että autojen katot ja konepellit saisi tyylikkäästi ja huomaamattomasti päällystettyä aurinkokennoin. Isojen firmojen avoimet suuret parkkikset, jossa autot seisoo työpäivän ajan ja kerää energian talteen.

Energiaa se on sekin, kun tavallisen auton sisätilat nousee seistessä +60 asteisiksi. Hukkaenergiaa.

Luulen, että suurin hyöty omasta aurinkovoimalasta saataisiin työntämällä virta sähköauton akustoon ja ajamalla sillä pitkähköt työmatkat, jotka voi veroissa vähentää.

Noinhan se menisi, mutta useimmilla pitkät työmatkat ei osu yöaikaan, että auto voisi seisoa latauksessa kotona päivät.. Energian säilöminen on niin perin kallista.

Mielelläni näkisin järkevänhintaisen ja -kokoisen aurinkoenergialla toimivan laitteen joka lämmittää  4:n hengen päivittäiset talous- ja suihkuvedet pohjoisessa.

Jos nyt keskustelun voi sekoittaa tyhjiöputkikennoill a, niin niilähän se vesi kannattaa lämmittää. Hyötysuhde sähköntuotannossa noin 17% ja tyhjiöputkilla 70%. Itsekin laskeskelin pitkään kun ajattelin ladata ylijäämäsähköllä lataushybridin akut. Ladattava auto tuli pihaan, mutta kennot ei vielä.

Jos nyt keskustelun voi sekoittaa tyhjiöputkikennoill a, niin niilähän se vesi kannattaa lämmittää. Hyötysuhde sähköntuotannossa noin 17% ja tyhjiöputkilla 70%. Itsekin laskeskelin pitkään kun ajattelin ladata ylijäämäsähköllä lataushybridin akut. Ladattava auto tuli pihaan, mutta kennot ei vielä.

Ja tämä tieto perustuu mihin? Ja miten mitataan? Huonosti pidetään ilmalämpöpumppuja tällä hyötysuhteella päällä.

Klo 5.30  teho 40 W.

Ja tämä tieto perustuu mihin? Ja miten mitataan? Huonosti pidetään ilmalämpöpumppuja tällä hyötysuhteella päällä.

Googlella löytää tietoa Paneelien ja keräimien hyötysuhteesta. Mitataan mittaamalla auringon säteilyteho ja vertaamalla sitä saatuun tehoon. Veden lämmitykseen tyhjiöputket ja myös tasokeräimet on tehokkaampia kuin sähköä tuottavat paneelit. Ilmalämpöpumpun liittymistä asiaan en ymmärrä, vesi-ilmalämpöpumpun ymmärtäisin.

Aurinkopaneelien hyötysuhde on vielä aika heikko. Pikkuhiljaa paranee.

Kaikesta päätellen, olisi pitänyt ensin kertoa tehneeni "valehankinnan", niin olisin saanut tietoa, jota minulla ei ollut hankintapäätöstä tehdessäni. Näyttää, että rahaa on heitetty hukkaan.

Mutta katsotaan nyt ensin vuosi. Sitten olen viisaampi?

Olet varmaan joskus kuullut sanonnan: Jos jokin kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole silloin totta.

Ota harrastuksena.

Tänään tuli papereita sekä verkkopalvelijalta että sähkön myyjältä/ostajalta.
Verkkopalvelijan papereista löytyi linkki mittarin käyttöohjeisiin. Muuten osasin tulkita numeroita, mutta sähkön kulkemisen suunta selvisi vasta ohjeista. No oli siellä jotain loisenergiastakin, vaan siitä en ymmärrä mitään.

Loisteho ei tee työtä kuten pätöteho mutta sillä pidetään sähköverkon jännitettä haluttuna. Näin tiivistettynä.

Helsingin energia tiivisti joskus hyvin loisteho:

"Tietyt vaihtosähköverkkoon kytketyt laitteet tarvitsevat toimiakseen pätötehon lisäksi loistehoa. Tällaisia laitteita ovat mm. moottorit, muuntajat ja kuristimilla varustetut valaisimet. Esim. moottoreissa loistehoa tarvitaan pyörimisliikkeen aikaansaavan magneettikentän ylläpitämiseen. Varsinaisen työn moottori tekee verkosta otetun pätötehon avulla.

Myöskin loistehon moottori ottaa verkosta. Loisteho aiheuttaa kuitenkin sähköverkossa ylimääräistä energiahukkaa siirtohäviöiden muodossa. Tästä syystä on järkevää, että loisteho tuotetaan lähellä sitä kulutuspistettä, missä sitä tarvitaan. Tämä tapahtuu kondensaattorien avulla, joilla kompensoidaan (tuotetaan) mm. moottorin (induktiivisen kuorman) tarvitsema loisteho. Kansanomaisesti loistehoa on verrattu joskus oluen vaahtoon. Vaahto kuuluu oluttuoppiin, mutta se tuotetaan vasta kulutuskohteessa.

Loistehon kompensointi voidaan suorittaa joko keskitetysti (kiinteistökohtaises ti) tai laitekohtaisesti. Kiinteistökohtaises sa kompensoinnissa loisteho tuotetaan pääkeskukseen sijoitetulla automaattisella kondensaattoriparis tolla, mikä tuottaa kulloiseenkin tilanteeseen tarvittavan loistehon. Laitekohtaisessa loistehon kompensoinnissa kondensaattorit lisätään itse laitteen syöttöpisteeseen.

Verkkoyhtiöt määrittelevät "tehotariffiasiakkai lle" rajat verkosta otetulle loisteholle ja verkkoon tuotetulle loisteholle. Rajojen ylittävältä osalta peritään loistehomaksua (sanktiomaksua), jolla pyritään ohjaamaan sähköverkkoa toiminnallisesti terveeseen tilaan. "Yleistariffiasiakka ilta" (pien- ja kerrostaloasujilta) ei mitata loistehoa eikä siten myöskään peritä loistehomaksua. Heidän laitteensa kuluttavat pääasiassa vain pätötehoa ja siten he maksavat vain kulutetusta pätöenergiasta (kilowattitunneista)."