Onkohan kenelläkään muulla kokemusta tämmösestä ongelmasta?

Rakensin isomman laturin cumminssin kylkeen. Vanha oli n. 140 ampeerinen, tilalle tuli 270 A 12 voltin laturi, jonka pitäisi olla extreme heavy duty. Laturilla on 8-urainen moniurahihna ja vapaakytkin, olisin aikalailla varma että linjaukset on ok, aika vaikea nähdä mutta kuitenkin. Laturin hihnapyörällä hihna menee melkein täyden kierroksen, oikein enempää ei voi mennä. Hihnan kiristimen pitäisi olla ehjä ja se on mielestäni optimaalisella toiminta-alueella. Laturi ei ole alkuperäisellä paikalla, koska se on ihan hitollinen mötikkä, ei mahu, ei lähellekkään.

Hupiakusto koostuu seitsemästä 180 Ah akusta, verkkojännitettä tekee 3 kW jatkuvaa tekevä victronin invertterilaturi, joka lataa akkuja tarvittaessa n. 100 ampeerilla, en muista tarkkaan.

Ongelma on se, että hihna luistaa, hihna on uusi. Jos irrotan hupiakut käynnistyksen ajaksi ja kytken ne kahdessa osassa sen jälkeen niin silloin ei luista. Vasta kun kuormitusta lisää reilummin, eli kaikki ajovalot ja ilmalämpöpumppu täysille niin alkaa luisto, joka ei sitten lopu ellei sammuta moottoria välillä.

Vaikka kuormitan kuinka, niin latausjännite ei laske alle 14 voltin ennenkuin luisto alkaa.

Meinasin korjata ongelman joko poistamalla akkuja, koska en usko että tommosta kapasiteettia edes tarvin tai laittamalla 2 kpl 400 A tasasuuntaussiltoja laturin ja hupiakkujen väliin, kytkettynä siten että molempiin suuntiin tulisi se 0,6 voltin jännitehäviö. Kiinasta sais moisen parilla kympillä, uskoisin että jännitteenalenema pudottaa latausvirtaa niin paljon että ongelma poistuu, samalla samat dioidit suojaisi hupiakkuja käynnistystilantees sa liian suurelta purkuvirralta.

huijaa säädintä myös diodilla niin erotus tilanteen jälkeen jännite ok

ja jos lataus systeemissä luistaa remmi se ei ole järjestelmä vika sähköisesssä mieless vaan mekaaninen vika... joko remmi löysäll tai kiristin vääräs paikass jolloin ei saada kokorattaan hyödynnettävää pinta-alaa käyttöön

Jospa se luistaakin sieltä kampiraudan puolelta.

Jospa se luistaakin sieltä kampiraudan puolelta.

aika harvinaista johtuen pidemmästä pitopinnasta

Jos muu ei auta ni isompi hihnapyörä laturiin. Hiukan menettää tehoa mut näkyy sitä kyl olevankin!

Periaatteessa ne diodit toimis sen puolesta kans hyvin, et ajossa käynnistysakku olis ykkössijalla.

Ihan heti en haluais vaihtaa hihnapyörää, koska teettäminen makso aika paljo ja se vapaakytkimellinen hihnapyöräkään ei ollu ihan halpa.

Kiristin on samassa paikassa suhteessa laturiin kuin ennenkin, kiristimen kunnosta on vaikea sanoa muuta kuin että kiristää ja vaatii aika paljon voimaa saada hihna paikalleen

onko mitoitus tuumanen  vai millinen. sen olen huomannut kun tuuma mitalla olevaan hihnapyörään sovittaa milli mitalla olevaa hihnaa tahtoo luistaa. ero on todella pieni mutta ratkaiseva.

Laturin hihnapyörä on varmaankin millinen, auto saattaa olla tuumanenkin, mutta suurinpiirtein samalla tavalla käyttäytyi sen alkuperäisen hihnapyöränkin kanssa, nyt se on jonkin verran parempi, ero ei ole kuitenkaan valtava

pituus ei ole ongelma, muut mitat ei sitten osu kohdalleen kun verrataan tuumasta ja millistä hihnaa. ero on tosiaan pieni mutta ratkaiseva.

aika harvinaista johtuen pidemmästä pitopinnasta

- Aloittajahan juuri kertoi kosketuksen generaattorin hihnapyörällä
  olevan niin lähellä 100%:tia kuin käytännössä mahdollista. (ilmeisesti
  selkäpuolinen taittopyörä aivan vieressä?) Tilannetta näkemättä
  päättelisin tästä että kampiakselin hihnapyörällä suhde on pienempi
  ja siksi oletan luiston tapahtuvan nimenomaan siellä.

     Ethän vaan laske pitopintaa pituutena? Se on virhe. Se pitää laskea
  kosketussuhteena, se ratkaisee hihnan kiilausvaikutuksen. Poislukien
  tilanne jossa kylmä hihna kiertää liian pienellä säteellä. Eli
  käytännössä kyse on silloin V-urahihnasta ja luistaessaan sekin lämpenee
  nopeasti.


   Mutta aloittajalle, onko kiristyspyöräsi vetopuolella eli sillä
  rajoitetaan maksimi momentti. Automaattikiristin sijoitetaan usein
  näin (nurinkurisesti?) koska jättöpuolella se saattaisi aiheuttaa
  "luistamattomuuden" joka olisi liian väkivaltainen tilanne moottorin
  äkisti nykäistessä vauhtia. Hidastuessahan vapaakytkin antaa generaattorin
  hidastua omaan tahtiinsa.
      Jos näin niin momentinrajoitus tekee ilmeisesti vain tehtäväänsä.
  Isot (AC) ajoneuvogeneraattor it saattavat olla ei-sisäisesti-virtarajoitettuja
  jolloin rajoitus tehdään virtaa mittaavalla säätimellä. (kuten aikoinaan
  ns. tasavirtageneraatto rit) Tällöin se pyrkii antamaan täyden nimellisvirtansa
  jokseenkin heti kun lähdejännite ylittää akun jännitteen, vääntomomentti
  on sitten sen mukainen.

     Jos nyt kerran haluat noin tehokkaan generaattorin, jota tarkoitusta
  muuten en ollenkaan ymmärtänyt, niin voisit tutkia mahdollisuutta sijoittaa
  lisävastus magnetointipiiriin. Sillä olisi kaksi seurausta:

   1. Lataus alkaisi korkeammasta kierrosluvusta ja vastuksesta riippuen tämä
  kierrosluku saattaisi ylittää tyhjäkäyntikierrosl uvun.

  2. Maksimi vääntömomentti rajoittuisi johonkin (uuteen) vastuksesta riippuvaan
     arvoon. Jos se jäisi alle hihnajärjestelman rajoitusarvon niin luisto
     tietysti loppuisi.

  Huomaa erityisesti että maksimi ulostulovirta ei rajoittuisi, se vaan olisi
  saatavissa hieman korkeammasta kierrosluvusta alkaen.

  Jos tiedossa olisi magnetointikäämin resistanssi, siitä voisi tehdä valistuneen
  arvauksen vastuskokeilun lähtökohdaksi. Jos lisäksi olisi tiedossa generaattorin
  lähdejännite, V/(kierrosta/min.) niin voisi heti laskea mitä tapahtuu tietyllä
  magnetointipiirin lisävastuksella.

Nyt näyttää vahvasti siltä että olin väärässä. Kiristin ei ollutkaan toiminta-alueellaan.

Huomasin että laturi painaa laatikon lauhduttimen putkea vasten, joten muokkasin laturin yläkiinnitysrautaa, eli lyhensin ja porasin uuden pultinreijän ja hihnan luisto on lähes kokonaan poissa, ainoastaan nopea kaasunpolkaisu aiheuttaa nopean vinkaisun.

Ihan suoraan sanottuna en tiedä itsekään miksi kukaan tarvitsisi noin suurta laturia, minun tavoitteeni on saada mahdollisesti tyhjäksi päässeet akut ainakin pääosin täyteen ilman että tarvii ajaa yli 10 tuntia päivässä. Jos joskus suuntaan keskieurooppaan keskellä kesää tarvinnen lisäjäähdytystä, ton laturin avulla sekin onnistuu.

Viime kesänä tanskassa n. 30 kelillä oltiin ihan rajoilla ilmastoinnin tehon suhteen.

Tarvitsin ehdottomasti enemmän tehoa mitä alkuperäinen tarjosi, suurinpiirtein samalla rakentamisen määrällä laittoi tonkin.

Ja jos joku muu suunnittelee samaa, niin laturin kaapelit akulle päin pitää tehdä kokonaan uusiksi. Alkuperäisillä polttaa auton aika nopeasti. Mulla on 35- ja 70-neliöiset plussan puolella ja 70-neliöinen lisämaadoitua akun maadotuspisteeseen. Luonnollisesti hupiakuille menee 50- ja 70-neliöinen, matka on pidempi, tarvii enemmän poikkipintaa.

Ja sulakkeet on hupiakkujen ja auton sähköjen välissä.

Mitäs jos ajon aikana käyttelis agregaattia....ei lopu lataus teho.

Huomasin että laturi painaa laatikon lauhduttimen putkea vasten, joten muokkasin laturin yläkiinnitysrautaa, eli lyhensin ja porasin uuden pultinreijän ja hihnan luisto on lähes kokonaan poissa, ainoastaan nopea kaasunpolkaisu aiheuttaa nopean vinkaisun.

Vielä pikkuisen rähmäspraytä hihnaan, niin ei enää vingu.

Mitäs jos ajon aikana käyttelis agregaattia....ei lopu lataus teho.

Ei oo eikä oo tulossakaan, kun purin sen pois. Teoreettinen maksimiteho on nyt 3780 W, eli palttiarallaa se mitä agre teki.

Oli vanhassa autossa rakennettuna agre, mut ei sillä ollu käyttöä. Bensat happani kaasariin, kun tankkasin vaan tavisbensaa.