Suhtaudun pessimistisesti Suomen kansaan. Ensin kansa valitsee edustajikseen missejä, hiihtäjiä, kehonrakentajia, sahureita, basisteja, trubaduureja ja kilpakävelijöitä.
Sitte ne muuttuu heti valituksi tultuaan "herroiksi" joita pitää vastustaa.
Vaaditaan että taksisetelit pois, kulkekoot pyörällä. Koettakoot pärjätä peruspäivärahalla. Jne.
Miksi kukaan haluaisi eduskuntaan ajaakseen polkupyörällä, ja söisi työhuoneessaan hk maksalaatikkoa.
Aatellaas mitä kansanedustuslaitok
sessa tarvitaan nyt. Talousosaajia jotka on tietty nyt yrityselämän palveluksessa. No. Talousosaaja on yrityksessä nousu-uralla, pätevä tyyppi. Jotta se lähtisi yrityksestä kansanedustajaksi, niin onko houkutteleva vaihtoehto se että peruspäivärahalla ja työsuhdepolkupyöräl
lä koetetaan saada se hommiin. Arvaa onnistuuko.
Arvostuksen saanut osaaja, ja "herraksi" muututtuaan saa lokaa silmilleen.
Siksi meillä on edustajina sahureita, missejä, trubaduureja ja kehonrakentajia.
Me olemme saaneet arvoisemme kansanedustuslaitok
sen. Olemme ne itse valinneet. Hittoja siinä ruikuttaa kun on uurnalla valintansa tehny. Jos talousosaamisen sijaan valintakriteerinä on isot tissit niin olkaamme tisseihin tyytyväiset. Ne heiluu kivasti siinä pyörää polkiessa. Mihin ne maan johtaa?
Oleelliseen, helposti ymmärrettävään arvoon.