Hietasaaressa pitää nyt käydä ja tukea kunnon persnetot raapaissutta yhdistystä (onneksi en ole jäsen).
Hietasaaressa pitää nyt käydä ja tukea kunnon persnetot raapaissutta yhdistystä (onneksi en ole jäsen).
Luulisi yhdistyksiltä löytyvän sen verran taloudellista ja sosiaalista pelisilmää, ettei yhdistys lähtisi riskialttisiin oikeudenkäynteihin jäseniään vastaan. Kalliiksi näyttää tulevan tämänkin yhdistyksen joustamattomuus.
Luulisi yhdistyksiltä löytyvän sen verran taloudellista ja sosiaalista pelisilmää, ettei yhdistys lähtisi riskialttisiin oikeudenkäynteihin jäseniään vastaan. Kalliiksi näyttää tulevan tämänkin yhdistyksen joustamattomuus. Ihme meininkiä. Käydään oikeutta mokomasta asiasta jaa jäsenet saa maksaa viulut. Kahta kavahtaa, taloyhtiöitä ja kunnallispolitiikka a - lisään listaan vielä toimimisen luottamustehtävissä yhdistyksissä.
Luulisi yhdistyksiltä löytyvän sen verran taloudellista ja sosiaalista pelisilmää, ettei yhdistys lähtisi riskialttisiin oikeudenkäynteihin jäseniään vastaan. Kalliiksi näyttää tulevan tämänkin yhdistyksen joustamattomuus. Niin tuossa tekstissä luki, että "Mies vei asian käräjille, sillä ainoa yhdistyksen säännöissä mainittu kurinpitotoimi on erottaminen. Sääntöjen mukaan erottamisesta voidaan päättää vain yhdistyksen yleisessä kokouksessa." Kun sukset ovat ristissä niin ne ovat ristissä. Olisihan tuon 30.000 € voinut toki käyttää alueen kehittämiseksi, nyt tuo raha meni lakimiesten taskuun ja aivan olemattomasta syystä. Pelisilmän puute. Eikös tuota varsinaista käräjä-vaihetta edellinen ole sovittelu ja jos sopimukseen ei päästä, kysellään asiaan vasta sitten tuomarin päätöstä. Eli ei tuon käräjä-vaiheen nyt minään yllärinä pitänyt yhdistykselle tulla, vaan siellä laitettiin ihan vain periaatteesta kova kovaa vastaan. No ekan erän jälkeen oli tapaukselle sitten jo kertynytkin hintalappua melkoisesti = motivaatiota asian hävinneelle vetää asia ns. tappiin. No tokassa erässä sitten päätös olikin päinvastainen ja nyt laitetaan popparit mikroon kolmatta erää ootellessa
Asiat on yleensä aika hankalia jos siinä on kyse vain ja ainoastaan periaatteesta. Tällöin asianajajien silmissä vaan eurot vilkkuu ja leivän päälle laitetaan jo se toinenkin parmankinkkusiivu, asianosaisten tyytyessä lähinnä eiliseen hernekeittoon. Vaan kun se järjen ääni on tässä vaiheessa jo tyystin sammutettu, niin... En hirveästi näistä ymmärrä, mutta käsittääkseni kolmas erä ei todennäköisesti tule, vaikka jompikumpi haluaisi. Korkeimpaan oikeuteen otetaan vain osa jutuista, jota sinne halutaan (kokemusta on vain korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja sieltäkin kauan sitten). Sovittelusta en ole kuullutkaan, ainakaan pakollisena. Onko joku taho, joka sellaisia järjestää? Tämähän on riita-asia eli rikoksesta ei kysymys.
En hirveästi näistä ymmärrä, mutta käsittääkseni kolmas erä ei todennäköisesti tule, vaikka jompikumpi haluaisi. Korkeimpaan oikeuteen otetaan vain osa jutuista, jota sinne halutaan (kokemusta on vain korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja sieltäkin kauan sitten). Sovittelusta en ole kuullutkaan, ainakaan pakollisena. Onko joku taho, joka sellaisia järjestää? Tämähän on riita-asia eli rikoksesta ei kysymys. Sovittelu on aina mahdollista ennen käräjille menoa, sovitteluun pitää olla molemmat halukkaita. Jos toinen osapuoli kieltäytyy sovittelusta, on käräjille meno automaattista, mikäli sille tielle on lähdetty. Tietysti jälkikäteen tämäkin asia olisi kannattanut hoitaa sovittelulla. http://www.sovittelutoiminta.fi/ Annettu varoitus mahtuu täysin lain raameihin, menettelytapa vain on ollut väärä ja siksi tuo ei menesty edes korkeimmassa oikeudessa. Sääntöihin kirjattua ankarinta rangaistusta lievempiä saktioita voidaan antaa, ne vain on anettava yhdistyslain ja seuran omien sääntöjen tarkoittamalla tavalla.
Kyseessä siis on menettelyvirhe sanktiota määrättäessä. Sovittelua ainakin Helsingissä aikoinaan yritettiin käyttää useassa riita-asiassa. Asioita ei otettu käsittelyyn ennen kuin sovittelua oltiin yritetty. Näin 16v sitten kun itsellä venyi asia sen takia että ensin vaadittiin sovittelumenettelyä vakuutusyhtiön kanssa ja tämän kariuduttua jatkettiin oikeuteen.
Asiaan määrätty tuomari vaati tuon asian hoitaminen noin. Tämä on taas kerran malliesimerkki byrokratian suomesta.
Varoituksen antaessaan yhdistyksen hallitus ylitti siis toimivaltansa, koska säännöissä ei lukenut, että hallitus voi antaa jäsenelle varoituksen. Vaan yhditys oli päättänyt, ja kirjannut toimintasuunnitelma ansa, että hallitus saa päättää muista kurinpitoasioista. Käräjäoikeus oli siis tulkinnut, että muut kurinpitoasiat, sisältää varoituksen antamisen. Hovioikeus oli tulkinnut, että muut kurinpitoasiat, ei sisällä varoituksen antamista. Mikähän varoituksen merkitys on. Ei mikään ilmeisesti. Ihan turhaa touhua.
Tämä on taas kerran malliesimerkki byrokratian suomesta. Ei, vaan toimintasuunnitelma on väärä paikka kirjata ko. asioita. Se olisi ollut paljon vahvempi jos asia olisi kirjattu vuosikokouksen pöytäkirjaan. Kaikkein vahvin se on jos asia kirjataan suoraan yhdistyksen sääntöihin, siis tuo tuomiovallan delekointi. Tästä on kyse tuossa ko. asiassa. Ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiön vuosikokous. Halvimmalla olisi päässyt ottamalla asianajaja suoraan yhdistyksen kokoukseen.
|