Aihe: Leikattu indeksi

Mitä lähempänä talvisotaa on syntynyt, sitä enemmän saa vastinetta palkasta pidätetyille eläkemaksuille.
Eduskunnan käsiteltäväksi tuleva kansalaisaloite eläkkeiden kohentamisesta on herättänyt kiivasta keskustelua eläkkeiden suuruudesta ja siitä, kuka on eläkejärjestelmän voittaja ja kuka häviäjä.
Eläketurvakeskuksen (ETK) loppuvuodesta valmistunut laskelma osoittaa, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavat selvästi enemmän vastinetta eläkemaksuilleen kuin myöhemmin viime vuosisadalla syntyneet.
Kun palkasta perityille eläkemaksuille laskee tuottoprosentin, vuonna 1940 syntyneet saavat eläkkeen, joka vastaa 6,5 prosentin reaalista eli kuluttajahintojen muutoksesta puhdistettua tuottoa. Vuoden 1970 jälkeen syntyneet saavat tyytyä 2,3 prosentin tuottoon.
Samansuuntaiseen lopputulokseen päästään myös muilla laskutavoilla.
Jos on syntynyt 1950-luvun alkupuolella tai sitä ennen, koko elinikänä maksettavien eläkkeiden nykyarvo on jopa merkittävästi suurempi kun elinaikaisten eläkemaksujen arvo. Sitä nuoremmilla tilanne on päinvastainen, eli maksujen nykyarvo nousee suuremmaksi kuin eläkkeen arvo.
ETK:n ennustelaskentayksi kön päällikkö Heikki Tikanmäki kertoo, että ilmiö johtuu lähinnä eläkemaksujen noususta.
Kun nykyistä eläkejärjestelmää rakennettiin 1960-luvulla, palkoista napattiin eläkettä varten vain noin viisi prosenttia. Tätä nykyä maksut ovat 24 prosenttia palkkasummasta.
Maksettavien eläkkeiden suuruus herättää nyt tavallistakin enemmän keskustelua. Yli 85 000 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan eläkkeen laskutavan muuttamista.
Aloitteen mukaan maksettavien eläkkeiden pitäisi kasvaa yhtä tahtia palkkojen kanssa. Tätä nykyä eläkkeet eivät muutu ansioiden vaan lähinnä inflaation eli kuluttajahintojen muutoksen mukaan.
Eläkkeen jääminen pieneksi on monen iäkkään murhe. Myös helsinkiläinen Anne Toni-Loppi on ryhtynyt pohtimaan eläkkeensä suuruutta, sillä hän täyttää tämän vuoden lopulla 63 vuotta ja jää eläkkeelle.
Pääsiäisen alla hän selvitti ensimmäistä kertaa eläkkeensä suuruuden: noin 1 600 euroa kuussa.
”Olin hämmästynyt, miten pieni se on”, hän kertoo. ”Jos olisin yksineläjä, olisin lirissä.”
Toni-Lopin mukaan eläkejärjestelmässä epäreilua on se, että naisten pienemmät palkat ja pidemmät perhevapaat tuntuvat pienempänä eläkkeenä.
Kansalaisaloitetta perustellaan muun muassa eläkeläisten köyhyyskierteen ehkäisemisellä.
Köyhyys uhkaa erityisesti iäkkäitä yksin eläviä. Suhteellisesti köyhien osuus 65-vuotiaista on Suomessa selvästi pienempi kuin keskimäärin muissa rikkaissa länsimaissa, mutta 75-vuotiaissa osuus on jo suurempi.
Toisaalta kaikkien eläkkeiden nostaminen köyhyyden ehkäisemiseksi olisi kallis muutos. ETK:n arvion mukaan eläkerahastot olisi käytetty loppuun 2060-luvulla.
Jos tilanteeseen ei varauduttaisi, palkoista menisikin tuolloin yhtäkkiä yli kymmenesosa lisää eläkemaksuihin. Muutoksen maksajia olisivat vuoden 1990 jälkeen syntyneet.
Nykypäivän nuoria odottaa paitsi pitempi elinikä myös pidempi työura. Helsinkiläisellä Julia Romanenkolla, 25, on eläkeikään vielä yli neljä vuosikymmentä aikaa. Vuonna 1990 syntyneen vanhuuseläke alkaa näillä näkymin 67 vuoden ja 7 kuukauden iässä, ja tavoiteltu eläkeikä on jo liki 71 vuotta.
Romanenko ihmettelee, miten liki seitsemänkymppinen jaksaisi töissä, kun nuorillakin riittää tekemistä työelämän vauhdissa pysymisessä.
Jos Romanenko jäisi eläkkeelle 67-vuotiaana, häntä odottaisi nykyisten ansioiden perusteella nykyrahassa 1 600–1 700 euron eläke.
”Jos olisi lainat maksettu eikä muita menoja, niin kyllä sillä pärjäisi. Ei sillä hirveästi leveiltäisi”, Romanenko pohtii.
Romanenko sanoo, että eläkkeen pienuus havahdutti hänet harkitsemaan säästämistä eläkeikää varten. Toisaalta erityisesti kalliiden elinkustannusten pääkaupunkiseudulla rahan jättäminen säästöön ei ole helppoa.
Vaikka iäkkäät ovat saaneet enemmän vastinetta eläkemaksuilleen kuin myöhemmin syntyneet, ETK:n Tikanmäki ei suostu sanomaan, että vanhat olisivat hyötyneet järjestelmästä enemmän kuin nuoret. Yhteiskunnan ja elintason muutokset vaikeuttavat vertailua.
Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmää kohtaan on kyselyjen mukaan heikentynyt, ja kansalaisaloite on tästä yksi osoitus.
Toisaalta arvostettu brittiprofessori Nicholas Barr piti selvityksessään vuonna 2013 Suomen eläkejärjestelmää varsin hyvänä, kunhan eläkeiät saadaan nousuun.
”Etenkin eläkeuudistuksen jälkeen eläkeiät ovat uskottavia”, Tikanmäki sanoo. ”Itsekin suhteellisen nuorena luotan meidän järjestelmään.”

Kyllä tämän pitäisi olla kaikilla tiedossa. Tämä asia on käyty julkisuudessa että foorumeilla moneen kertaan lävitse. Likimain kaikki Suomessa tietää että ns suuret ikäluokat ottaa eläkkeistä tuloa tavallaan yli varojen, eli nuoremmat maksaa heidän varhaiset eläkkeet.

Siksi purnaus eläkkeen pienuudesta montaa korpeaa koska tietävät itse saavansa huonommilla ehdoilla oman eläkkeensä jos sinne asti selviää. Pienet eläkkeet olisi pitänyt suurien ikäluokkien osalta hoitaa kuntoon silloin kun niitä maksoivat. Eli, olisivat maksaneet reippaasti enemmän kuin mitä maksoivat. Nyt korotusvaatimukset menisivät kokonaan muiden maksettaviksi.

Asia on juuri päinvastoin. Juuri ne suuret ikäluokat ja hieman niiden jälkeen tulleet ovat ainoita voittajia tässä systeemissä kun eläkemaksujen reaaliarvoja vertaillaan.
Edit: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002894323.html

On toki. Eläkevakuutusyhtiöt . Ne voittoja tekee.

Tuosta asiasta Alanin kanssa täysin samaa mieltä.

A

taitaa se kuitenkin olla kuoleman lähestyessä suurin huoli kuoleman lähestyminen, kuin elämätön elämä. Se on mennyttä mikä on eilistä tapasi anoppivainaa sanoa.  On se sillon yhden tekevää tuliko siellä keskiEuroopan reissulla käytyä joskus nuorempana. Mene ja tiedä pitää kysyä kuolevalta miten on.

Kyllä tämän pitäisi olla kaikilla tiedossa. Tämä asia on käyty julkisuudessa että foorumeilla moneen kertaan lävitse. Likimain kaikki Suomessa tietää että ns suuret ikäluokat ottaa eläkkeistä tuloa tavallaan yli varojen, eli nuoremmat maksaa heidän varhaiset eläkkeet.

Turhaa katkeruutta.
'Suuret ikäluokat' ei ole sen kummemmassa asemassa kuin muutkaan.
Jos verrataan palkkaa ja eläkettä, parhaiten menee niillä jo ennen 'suuria' syntyneitä.

taitaa se kuitenkin olla kuoleman lähestyessä suurin huoli kuoleman lähestyminen, kuin elämätön elämä. Se on mennyttä mikä on eilistä tapasi anoppivainaa sanoa.  On se sillon yhden tekevää tuliko siellä keskiEuroopan reissulla käytyä joskus nuorempana. Mene ja tiedä pitää kysyä kuolevalta miten on.

Millähän sitten on väliä, jos ei sillä, tuliko elämä elettyä. Omaisuuden keräämiselläkö?

Jollekin voi tietyn asian tekeminen olla rasti seinään, että suoritettu. Tuli käytyä jossakin. Minulle ei. Olennaista on sisältö, uuden oppiminen, kokeminen ja ymmärtäminen. Käytän tahallaankin termiä itsensä sivistäminen, koska se on osalle ihmisistä kirosana. Jokainen aktiivinen ihminen kehittää itseään haluamallaan tavalla ja jollekin muulle keino tuohon on toinen. Täällä se on aika monelle käsillään tekeminen.

En usko, että Suomessa jää kuoleva vaille hoitoa jatkossakaan. Ei tarvitse sitä varten sukanvarteen säästää arkkurahoja enempää.

Kyllä tämän pitäisi olla kaikilla tiedossa. Tämä asia on käyty julkisuudessa että foorumeilla moneen kertaan lävitse. Likimain kaikki Suomessa tietää että ns suuret ikäluokat ottaa eläkkeistä tuloa tavallaan yli varojen, eli nuoremmat maksaa heidän varhaiset eläkkeet.

Siksi purnaus eläkkeen pienuudesta montaa korpeaa koska tietävät itse saavansa huonommilla ehdoilla oman eläkkeensä jos sinne asti selviää. Pienet eläkkeet olisi pitänyt suurien ikäluokkien osalta hoitaa kuntoon silloin kun niitä maksoivat. Eli, olisivat maksaneet reippaasti enemmän kuin mitä maksoivat. Nyt korotusvaatimukset menisivät kokonaan muiden maksettaviksi.

Joo suuret on eläkkeet ,varmaan tiedät kenelle ne suuret eläkkeet tulevaisuudessa jää.
Verottaja ja luultavasti olet sinäkin joka jossakin vaiheessa pääset nauttiin niistä.
Lapsillehan ne siirtyy kun aikajättää meistä.
Ja kuka teidät nuoremmat on aikoinaan kouluttanut ja elättänyt.

Ehdottomasti pitäisi olla eläkekatto, luokkaa 1200€/kk brutto.
Me nykyään työssäkäyvät kuitenkin kustannamme nämä ökyeläkkeet niille jotka ovat "aikoinaan kaikki maailman lapset kouluttaneet ja elättäneet"  ja siinä sivussa koulutamme ja elätämme omat ja vieraat pennut.

Ehdottomasti pitäisi olla eläkekatto, luokkaa 1200€/kk brutto.

Tämän vastinparina pitäisi sitten olla veronmaksukatto myös. Olisiko vaikka sama summa? 

No ei ole hyvä idea kumpikaan.

Pitäisi saada ihmisiä Suomeen tekemään töitä ja pitämään yhteiskuntaa pystyssä. Syntyvyyttä ei voi lisätä mahtikäskyillä eikä koulujärjestelmää näköjään saada sellaiseksi, että valmistuisi tarpeeksi osaavia ja ennen kaikkea työhaluisia tekijöitä niihin hommiin, missä tarvitaan. Siinä on keinot vähissä. Ensin loppuu väki Baltiasta ja Venäjän Karjalasta.

Pitäisi saada ihmisiä Suomeen tekemään töitä ja pitämään yhteiskuntaa pystyssä. Syntyvyyttä ei voi lisätä mahtikäskyillä eikä koulujärjestelmää näköjään saada sellaiseksi, että valmistuisi tarpeeksi osaavia ja ennen kaikkea työhaluisia tekijöitä niihin hommiin, missä tarvitaan. Siinä on keinot vähissä. Ensin loppuu väki Baltiasta ja Venäjän Karjalasta.

Osaavat ja työhaluiset työntekijät ovat tosiaan tarpeen mutta mihin unohtui palkanmaksuhaluiset työnantajat?

Ehdottomasti pitäisi olla eläkekatto, luokkaa 1200€/kk brutto.
Me nykyään työssäkäyvät kuitenkin kustannamme nämä ökyeläkkeet niille jotka ovat "aikoinaan kaikki maailman lapset kouluttaneet ja elättäneet"  ja siinä sivussa koulutamme ja elätämme omat ja vieraat pennut.

Eläkkeet pois kokonaan ja lapset elättämään hautaan asti ,se oikeuen mukaainen teitä työssä käyviä kohtaan.
Elätettiinhän mekin teitä parikymmentä vuotta,syytinkiä pukkaa

Me nykyään työssäkäyvät kuitenkin kustannamme nämä ökyeläkkeet niille jotka ovat "aikoinaan kaikki maailman lapset kouluttaneet ja elättäneet"  ja siinä sivussa koulutamme ja elätämme omat ja vieraat pennut.

Silloin joskus, kun opikelin, piti käydä töissä, tai ottaa lainaa.
Te nykynuoret olette aina itkeneet, jotta ei pärjää kun saa niin vähän opintotukea....
Siinä sulle tulonsiirtoa!

Hankalaa, kun ei juurikaan tiedä ihmisten ikiä, että ketkä nyt oikeastaan ovat niitä nykynuoria ja ketkä vanhoja.

Tein hyvinpalkattuja töitä AKT-alalla (ei ATK) kolme vuotta useamman kuukauden vuodessa juuri ennen kuin täytin 23 vuotta. Siinä meni eläkemaksut suurille ikäluokille. Vaan opinnot tuli rahoitettua.

Vaan mikäpä tässä on tehdessä, eläkkeelle pääsee varmasti jo 66-vuotiaana, jos haluaa tai kannattaa, maksellaan varhaiseläkeläisten eläkkeitä työuraa pidentämällä. Työpaikalta voivat toimittaa suoraan hoitokotiin, mutta jos sitä ennen eläisi sen elämän, joka monilla jää elämättä.

Kun tiedämme että me "nuoremmat" maksamme suurten ikäluokkien eläkkeitä koska he eivät ole sitä aikanansa riittävästi maksaneet, niin maksammeko me itsekään riittävästi jotta oma osa tulisi kuitatuksi? Vai onko oma maksuosuutemme riittävä omaan tulevaan eläkkeeseen jos laskuista jätetään pois suurille ikäluokille menevä osuus?

Itsellä eläkeikään on noin 20v (katsoin juuri laskurilla, 18v minimiin ja 20v tavoite-eläkeikään). Kun katsoo nyt arvioitua eläkepottia joka perustuu kertymään ja nykyiseen ansiotasoon, en voi valittaa. Voin hyvin kuvitella tulevani summalla toimeen ja harrastaa ilman mainittavaa elintason laskua. Etenkin kun leivän päällä olevaa makkarapinkkaa voi kasvattaa satunnaisilla tai osa-aikaisilla hommilla.

Voin hyvin kuvitella tulevani summalla toimeen ja harrastaa ilman mainittavaa elintason laskua. Etenkin kun leivän päällä olevaa makkarapinkkaa voi kasvattaa satunnaisilla tai osa-aikaisilla hommilla.

No tämähän se varmaan monella onkin tavoitteena, mutta kovin harva siihen lopulta kuitenkaan pääsee