@Insinöörinplanttu: "Oma asiantuntemukseni (joka on enemmän
suurtaajuisen elektroniikan saralla) loppuu tässä kohtaa,
myönnän suoraan enkä lähde arvailemaan."
- Nyt olen aivan ymmälläni..... tuolta puolelta omakin
asiantuntemukseni on. Olen aina luullut että jos ymmärtää
hajaantuneitten vakioitten maailmaa niin ymmärtää yksin tein
kaiken muunkin.
- Mitä tulee kaasupolttimen syttymiseen (1) asia lienee mitä
yksinkertaisin. Jos suutin, sekoitusosineen, puhaltaa jälkeensä
liikaa syttymiskelpoista seosta aiheuttaa se syttyessään painerintaman
kaikkiin (=molempiin) suuntiin. Jos tuo painerintama työntää palanutta
seosta sekoitusalueelle ja siitä taaksepäin riittävän pitkälle niin
sekoitukseen ei jää ilmaa (=happea) ja niin siellä on vaan polttoainetta
eli nyt nestekaasua palokaasujen keskellä. Kun kaasua taas virtaa
sekoitusalueelle on liekki jo kadonnut eikä mikään sytytä sitä uudelleen.
Paitsi..... jos siinä tilanteessa tuleekin uusi kipinä niin se voi
sen tehdä eikä syttyvän seoksen määrä riitäkään vastaavaan takaisinpuhalluksee n.
Liekki, ja samalla kaasunsekoitus, jääkin nyt jatkuvan palamisen tilaan.
Niin muodoin, jos vastapaine on pieni niin syttyvä seos ei
alunperinkään aiheuta em. ilmiötä niin täydellisenä etteikö sekoitustilaan
jää liekistä mitään eli palaminen voi siitä heti jatkua.
Itselläni edellinen arkkumallinen (venemalli) jääkaappi oli juuri
tuollainen ja niinkin vaativa että tuo kaksoisnapautustekn iikka piti
tosissaan harjoitella. Sitten vielä oli niin hiljainenkin ettei meinannut
millään kuulla joko syttyi eli varmuudeksi piti pitää liekkivahtia päällä
pitkään. Jos ei ollutkaan syttynyt niin johan oli kertynyt kaasua.
@Insinöörinplanttu: "Kyllä, mekaanisen piezon, älkää yrittäkö myydä mulle
patteritoumista piezoa nyt....."
- Ei varmaankaan kukaan yritä, sellaista ei liene olemassakaan.
suurtaajuisen elektroniikan saralla) loppuu tässä kohtaa,
myönnän suoraan enkä lähde arvailemaan."
- Nyt olen aivan ymmälläni..... tuolta puolelta omakin
asiantuntemukseni on. Olen aina luullut että jos ymmärtää
hajaantuneitten vakioitten maailmaa niin ymmärtää yksin tein
kaiken muunkin.
- Mitä tulee kaasupolttimen syttymiseen (1) asia lienee mitä
yksinkertaisin. Jos suutin, sekoitusosineen, puhaltaa jälkeensä
liikaa syttymiskelpoista seosta aiheuttaa se syttyessään painerintaman
kaikkiin (=molempiin) suuntiin. Jos tuo painerintama työntää palanutta
seosta sekoitusalueelle ja siitä taaksepäin riittävän pitkälle niin
sekoitukseen ei jää ilmaa (=happea) ja niin siellä on vaan polttoainetta
eli nyt nestekaasua palokaasujen keskellä. Kun kaasua taas virtaa
sekoitusalueelle on liekki jo kadonnut eikä mikään sytytä sitä uudelleen.
Paitsi..... jos siinä tilanteessa tuleekin uusi kipinä niin se voi
sen tehdä eikä syttyvän seoksen määrä riitäkään vastaavaan takaisinpuhalluksee n.
Liekki, ja samalla kaasunsekoitus, jääkin nyt jatkuvan palamisen tilaan.
Niin muodoin, jos vastapaine on pieni niin syttyvä seos ei
alunperinkään aiheuta em. ilmiötä niin täydellisenä etteikö sekoitustilaan
jää liekistä mitään eli palaminen voi siitä heti jatkua.
Itselläni edellinen arkkumallinen (venemalli) jääkaappi oli juuri
tuollainen ja niinkin vaativa että tuo kaksoisnapautustekn iikka piti
tosissaan harjoitella. Sitten vielä oli niin hiljainenkin ettei meinannut
millään kuulla joko syttyi eli varmuudeksi piti pitää liekkivahtia päällä
pitkään. Jos ei ollutkaan syttynyt niin johan oli kertynyt kaasua.
@Insinöörinplanttu: "Kyllä, mekaanisen piezon, älkää yrittäkö myydä mulle
patteritoumista piezoa nyt....."
- Ei varmaankaan kukaan yritä, sellaista ei liene olemassakaan.
Off-Topic:
(1) Syttyminen pohjimmiltaan onkin sitten melko mutkikas ja monisyinen
tapahtuma. Kemistit ja fyysikot tuntevat hyvin palamisen mutta syttyminen
on siihen nähden vielä jotain muuta. Aikoinaan erään Ex- elektroniikkalaitte en
kehityksen yhteydessä tulin kysymyksilläni "kiusanneeksi" VTT:n koetuksesta
vastaavaa tutkijaa jolloin hän totesi että jos olet noin kiinnostunut
syttymisestä niin hän voi lainata laitokselta kirjaa joka käsittelee asiaa.
Lopulta tuloksena oli laite josta eräs toinen tutkija totesi että tämä on
suuritehoisin laite jonka hän tietää koskaan hyväksytyn ExI luokkaan tai
alaluokkaan.
Myöhemmin he olivat vieläpä tehneet ylimääräisiä kokeita sillä
seuraavaksi herkemmän luokan vaatimusten mukaan ja kirjoittivat siitä
virallisen hyväksyntätodistuks en. Ja tämä siis pelkästä mielenkiinnosta,
ilman toimeksiantoa ja veloituksetta.
Aihe on tavattoman kiintoisa mutta menee kauaksi alkuperäisestä.
Ehkä jos joskus tullaan kipinäsytytteisten polttomoottoreitten tiimoille
niin ehkä jatkan sitten.
tapahtuma. Kemistit ja fyysikot tuntevat hyvin palamisen mutta syttyminen
on siihen nähden vielä jotain muuta. Aikoinaan erään Ex- elektroniikkalaitte en
kehityksen yhteydessä tulin kysymyksilläni "kiusanneeksi" VTT:n koetuksesta
vastaavaa tutkijaa jolloin hän totesi että jos olet noin kiinnostunut
syttymisestä niin hän voi lainata laitokselta kirjaa joka käsittelee asiaa.
Lopulta tuloksena oli laite josta eräs toinen tutkija totesi että tämä on
suuritehoisin laite jonka hän tietää koskaan hyväksytyn ExI luokkaan tai
alaluokkaan.
Myöhemmin he olivat vieläpä tehneet ylimääräisiä kokeita sillä
seuraavaksi herkemmän luokan vaatimusten mukaan ja kirjoittivat siitä
virallisen hyväksyntätodistuks en. Ja tämä siis pelkästä mielenkiinnosta,
ilman toimeksiantoa ja veloituksetta.
Aihe on tavattoman kiintoisa mutta menee kauaksi alkuperäisestä.
Ehkä jos joskus tullaan kipinäsytytteisten polttomoottoreitten tiimoille
niin ehkä jatkan sitten.