Aihe: Truma bs10 ei syty

Noita keloja ei ole irrallaan saatavina. Taisit itse sen lopullisesti rikkoa kun menit juottamaan sen irti huonoilla vehkeillä. Ferriitti olisi löytynyt, mutta tohon ei apua ole. Vialliset kortit korjataan joten ei ole helppo löytää, mutta kysy vaunuhuoltoliikkeis tä. Kelan arvot on 12 ohmia ja 120 ohmia.

Ferriitti auttaisi kyllä kovasti, jos löytyisi. Nuo päät saa kyllä juotettua takaisin vielä ja liimattua tuon kokoon.
Tosiaan olisi pitänyt viedä työpaikalle juotostyöasemaan tuo. En arvannut että noin heikosti nuo päät on kiinni.

Jos saisit tuota sydäntä parsittua edes hiukan kasaan
niin voisit antaa pulssia ja saisit katsottua oskilloskoopilla
muuntosuhteen (edes likimäärin...) Silloin voisit tehdä
koko muuntajan johonkin sopivaan runkoon. Esim. pot-coret
on helppoja käämittäviä ja niitä saa alkaen kynnen kokoisista.
  Sopiva aihio voi löytyä vaikka (kärähtäneestä?)
kompaktiloistelampu sta jos siinä on push-pull vaihtosuuntaaja
, siinä on silloin ilmaraoton sydän (suora muuntaja). Pikkulaitteissa
on paljon varsinaisia hakkureita mutta niitten muuntokuristimissa
on ilmaraolliset sydämet, sellainenkin saattaisi tuossa toimia
mutta ei kannattane ensimmäiseksi lähteä tuuriaan kokeilemaan.

Jos saisit tuota sydäntä parsittua edes hiukan kasaan
niin voisit antaa pulssia ja saisit katsottua oskilloskoopilla
muuntosuhteen (edes likimäärin...) Silloin voisit tehdä
koko muuntajan johonkin sopivaan runkoon. Esim. pot-coret
on helppoja käämittäviä ja niitä saa alkaen kynnen kokoisista.
  Sopiva aihio voi löytyä vaikka (kärähtäneestä?)
kompaktiloistelampu sta jos siinä on push-pull vaihtosuuntaaja
, siinä on silloin ilmaraoton sydän (suora muuntaja). Pikkulaitteissa
on paljon varsinaisia hakkureita mutta niitten muuntokuristimissa
on ilmaraolliset sydämet, sellainenkin saattaisi tuossa toimia
mutta ei kannattane ensimmäiseksi lähteä tuuriaan kokeilemaan.

Kiitos infosta. Noista vanhoista romuista löytyy paljonkin suhtkoht oikeankokoisia muuntajia. Ongelmana vaan on, ettei tuota ferriittisydäntä taida saada ehjänä avattua, että pääsisi käämimään. Joutuneeko tilaamaan farnellilta aihioita tuota varten
Ajattelin käyttää vanhasta tuon kuparilangan, niin sattuu pituudet kohdilleen. Vastusarvot on tosiaan luokkaa 12ohm/120ohm. Muuntosuhde siis aikalailla 10.

Onko muuten tietoa, että sopiiko tämä uudempi kortti heittämällä paikalleen:
https://www.ebay.com/itm/CARAVAN-MOTORHOME-Truma-Ultrastore-Water-Heater-PCB-NEW-MODEL-70020-00065/272590930373?epid=21017908270&hash=item3f77af81c5:g:WPEAAOSwevlaJVFd

Liittimet samanlaiset ja korttikin käy varmaan, mutta onko eroa termostaatti-anturissa tai liekkivahdissa?

@m_kane: "Vastusarvot on tosiaan luokkaa 12ohm/120ohm. Muuntosuhde siis aikalailla 10."

- Siinä on siis käämit samaa lankaa minkä perusteella tuo
  päätelmä? Olettaisin että tuo kytkentä ei ole kovin nirso
  muuntajan mistään ominaisuudesta mutta mitä tulee muuntosuhteeseen
  niin se kompastus saattaa tulla että kerroksittain käämittynä
  lankaa (siis nyös vastusta) saattaa olla aivan eri määrä/kierros.

- Oma tyylini selvittää tuntematon kela/muuntaja on antaa pulssi
  varatusta kondensaattorista. Siinä näkee heti mitä tulee muihin
  (mahdollisiin) käämeihin, koska siitä tulee värähtelypiiri niin
  induktanssi on laskettavissa kun kondensaattori tiedetään ja
  häviökertoimestakin saa tuntuman kun näkee miten värähtely vaimenee.
  Varausjännitettä säätämällä näkee milloin sydän alkaa kyllästyä.
  Toisin sanoen jokseenkin kaiken saa esille.

- Mutta tämä kytkentä herättää hieman kysymystä.... kaaviossa tuo
  muuntaja näyttäisi olevan osana sulkuoskillaattoria mutta jokin
  ei täsmää. Onko tuo transistori todella PNP tyyppinen? Ja onko
  muuntajassa yhteinen piste oikeasti tuossa mihin se on piirretty?
  Kun tiedetään mikä tuo kytkentä muuntajan ympärillä on niin olettaisin
  että muuntaja on oikein hyvin tehtävissä mutta sikäli kuin saan
  kuvasta selvää niin päädyn kytkentään jonka ei pitäisi toimia..?

@mjo, onkohan kukaan katsonut miten tuossa muuntajassa on käämityssuunnat?

@m_kane: "Vastusarvot on tosiaan luokkaa 12ohm/120ohm. Muuntosuhde siis aikalailla 10."

- Siinä on siis käämit samaa lankaa minkä perusteella tuo
  päätelmä? Olettaisin että tuo kytkentä ei ole kovin nirso
  muuntajan mistään ominaisuudesta mutta mitä tulee muuntosuhteeseen
  niin se kompastus saattaa tulla että kerroksittain käämittynä
  lankaa (siis nyös vastusta) saattaa olla aivan eri määrä/kierros.

- Oma tyylini selvittää tuntematon kela/muuntaja on antaa pulssi
  varatusta kondensaattorista. Siinä näkee heti mitä tulee muihin
  (mahdollisiin) käämeihin, koska siitä tulee värähtelypiiri niin
  induktanssi on laskettavissa kun kondensaattori tiedetään ja
  häviökertoimestakin saa tuntuman kun näkee miten värähtely vaimenee.
  Varausjännitettä säätämällä näkee milloin sydän alkaa kyllästyä.
  Toisin sanoen jokseenkin kaiken saa esille.

- Mutta tämä kytkentä herättää hieman kysymystä.... kaaviossa tuo
  muuntaja näyttäisi olevan osana sulkuoskillaattoria mutta jokin
  ei täsmää. Onko tuo transistori todella PNP tyyppinen? Ja onko
  muuntajassa yhteinen piste oikeasti tuossa mihin se on piirretty?
  Kun tiedetään mikä tuo kytkentä muuntajan ympärillä on niin olettaisin
  että muuntaja on oikein hyvin tehtävissä mutta sikäli kuin saan
  kuvasta selvää niin päädyn kytkentään jonka ei pitäisi toimia..?

@mjo, onkohan kukaan katsonut miten tuossa muuntajassa on käämityssuunnat?

Kyllä piirustuksessa oli piirustusvirhe, hyvä kun on tarkkoja kavereita. Laitan korjatun kuvan tilalle. Tota samaa muuntajaa käytetään joissakin salamalaitteissa.

@m_kane: "Vastusarvot on tosiaan luokkaa 12ohm/120ohm. Muuntosuhde siis aikalailla 10."

- Siinä on siis käämit samaa lankaa minkä perusteella tuo
  päätelmä? Olettaisin että tuo kytkentä ei ole kovin nirso
  muuntajan mistään ominaisuudesta mutta mitä tulee muuntosuhteeseen
  niin se kompastus saattaa tulla että kerroksittain käämittynä
  lankaa (siis nyös vastusta) saattaa olla aivan eri määrä/kierros.

- Oma tyylini selvittää tuntematon kela/muuntaja on antaa pulssi
  varatusta kondensaattorista. Siinä näkee heti mitä tulee muihin
  (mahdollisiin) käämeihin, koska siitä tulee värähtelypiiri niin
  induktanssi on laskettavissa kun kondensaattori tiedetään ja
  häviökertoimestakin saa tuntuman kun näkee miten värähtely vaimenee.
  Varausjännitettä säätämällä näkee milloin sydän alkaa kyllästyä.
  Toisin sanoen jokseenkin kaiken saa esille.

- Mutta tämä kytkentä herättää hieman kysymystä.... kaaviossa tuo
  muuntaja näyttäisi olevan osana sulkuoskillaattoria mutta jokin
  ei täsmää. Onko tuo transistori todella PNP tyyppinen? Ja onko
  muuntajassa yhteinen piste oikeasti tuossa mihin se on piirretty?
  Kun tiedetään mikä tuo kytkentä muuntajan ympärillä on niin olettaisin
  että muuntaja on oikein hyvin tehtävissä mutta sikäli kuin saan
  kuvasta selvää niin päädyn kytkentään jonka ei pitäisi toimia..?

@mjo, onkohan kukaan katsonut miten tuossa muuntajassa on käämityssuunnat?

Tuota, jos katsot tuota kytkentäkuvaa, niin se ei ole ollenkaan sama, kuin minun piirikortilla. Tuossa ei edes näy koko liekkivahtia.  Eli tämä minun muuntaja on liekkivahdilta tulevassa kytkennässä. Liekkivahdilta tulee 1 johdin, jonka jälkeen on pieni kondensaattori sarjassa, ja sitten tuon muuntajan ensiökäämi, n. 12ohm. Toisiolta lähtee sitten signaali operaatiovahvistime lle. Käsitykseni mukaan liekkivahdilta tulee jonkinlainen pieni vaihtojännite, kun liekki palaa. Miten tuo jännite siihen elektrodiin ionisoituu, en ole perehtynyt.. mutta muuntaja ilmeisesti vahvistaa tuota olematonta jännitettä opampille riittäväksi. Kyse tämän muuntajan kohdalla on varmasti millivolteista.

@m_kane: "Tuota, jos katsot tuota kytkentäkuvaa, niin se ei ole ollenkaan sama,
          kuin minun piirikortilla."

- Tämä on aivan totta, kommenttini koskikin juuri tuota kytkentäkuvaa. Kuitenkin
  piirikortillasikin lienee varsin samanoloinen oskillaattori ja jännitteen-
  korotusmuuntaja (ennen varsinaista sytytysmuuntajaa/pulssipiiriä). Se jos
  syöttää samalla liekkivahtia, toisin kuin Mjo:n kytkennässä, ei sitä sen omaa
  päätehtävään liittyvää olemusta muuta välttämättä mitenkään. Tullaan tuohon kohta...

     Jos se sitten onkin hieman erilainen niin toimimme sen mukaan.
  Piirrä hieman hahmotelmaa tuon muuntajan ympäriltä, komponenttiarvoinee n, niin
  katsotaan mitä se vaatii.

@m_kane: "Tuossa ei edes näy koko liekkivahtia."

- Kyllä näkyy, siinä liekkivahti on vaan "integroitu" sytytyspiiriin. Se on tuo
  piiri sytytysmuuntajan matalajännitepäässä .

@m_kane: " Käsitykseni mukaan liekkivahdilta tulee jonkinlainen pieni vaihtojännite,
           kun liekki palaa. Miten tuo jännite siihen elektrodiin ionisoituu, en ole
           perehtynyt.."

- Ei ihan näin. Perehdytään siis nyt....
 
  Liekintunnistus ionisaatioelektrodi lla voi perustua kahteen ilmiöön.
Liekki jo itsessään synnyttää pienen tasajännitteen jota voisi teoriassa
hyödyntää mutta jännite on kovin pieni ja riippuvainen kemiallisista
olosuhteista. Käytännössä tällainen tunnistus olisi liian häiriöherkkä.

  Nämä laitteet toimivat toisin, näissä hyödynnetään varsinaista
ionisoitumista, vapaita varauksenkuljettaji a siis, mikä näkyy sähkönjohta-
vuutena. Kuuma elektrodi myös itsessään emittoi elektroneja mutta nämä
kytkennät toimivat kyllä ilmankin tuota ilmiötä. (Elektroniputkiajan
lapset, jollainen itsekin olen, kiinnittävät oitis huomiota siihen että
liekintunnistuselek trodia ei tarvitse päällystää millään erityisellä
emissiopinnoitteell a)

   Vielä näinkin, suoralla vastusmittauksella, kytkentä olisi
hieman epävarma. Lopullisen silauksen sille antaa se että johtavuus
riippuu hieman mittausvirran suunnasta. Johdetaan siis tunnistuselektrodii n
vaihtojännite, erotetaan kondensaattorilla tasakomponentti ja siinä se on.
Elektrodiin muodostuu nyt liekistä riippuva oma tasakomponenttinsa josta
taas RC-piirillä suodatetaan vaihtokomponentti pois, meillä on nyt jokseenkin
luotettava (jännite)tieto liekin palamisesta.

>>>@m_kane: Huomannet nyt miksi ei ole ,toimintaperiaatteen kannalta siis,
            kovin oleellista mistä kohden sytytyspiiriä tunnistukseen tarvittava
            vaihtojännite otetaan. Lähinnä se ratkeaa sen perusteella halutaanko
            tunnistukselle oma, erillinen elektrodi. Yhdistetty sytytys/tunnistus-
            elektrodi kuulostaa elegantilta mutta vaatii sitten mm. sytytys-
            muuntajalle ainakin jonkintasoisen jatkuvan käynnin jonka taas ei
            saa aiheuttaa kipinointiä. Noin periaatteessa ongelmallisempi ratkaisu
            mutta oikein toteutettuna toimii sekin luotettavasti.

Kiitos kovin selventävästä tekstistä. Oppia ikä kaikki.  Laitan huomenna kytkentäkuvaa, kunhan piirilevy on taas käsissä.

Toi minun laittama kytkentäkuva on vanhemman mallisesta lämminvesivaraajast a jossa kipinäkärki on myös liekkivahti. Kun kuvan laitoin ei vielä ollut selvillä, että mikä piirilevy on käytössä. Uudessa mallissa on kaksikärkikipinä ja liekkivahti erikseen. Malleja piirilevylle on ainakin kolme.

Tämmöisen pikaisen rustasin. Tuossa näkyy tuo signaalitie liekkivahdilta opampille. Tuo nasta 10 meneekin sitten piirin alle, joten siitä eteenpäin piirustaminen vaatii vähän työtä enemmän. Kuitenkin tuo rikkonainen muuntaja on juuri tuo mikä on heti tuossa liekkivahdin elektrodin ja kondensaattorin jälkeen. Liekkivahdin puolella oli minusta tuo coilin vastusarvo 120ohm ja opampin puolella tuo 12ohm. Lanka näyttäisi samanpaksuiselta, joten lienee tuo muuntosuhde likimain 10. Tosin ei ole nyt mikrometriruuvia millä tarkistaa paksuus.

Nytpä menee helpoksi.....

Parit huomiot aluksi. Muuntaja näyttää olevan todella "vain" muuntaja,
se ei ole osana oskillaattoria (oskillaattori on ilmeisesti jo ennen
tuota piirtämääsi vahvistinyksikköä, näkyvä osa on puskuri) eikä se
palvele sytytyksen jännitteennostoa. Jälkimmäinen seikka näkyy jo
erotinkondensaattor in jännitearvosta vaikka ei olisi piirilevyn
kuvaakaan nähnyt.
 
  Voisi sanoa, vain hieman liioitellen, että kunhan "jokin"
muuntaja löytyy niin tämä toimii. Jäljelle jääviä vaatimuksia on enään
ilmaraoton sydän joka toimii edes jotenkuten tarvittavalla pulssinreunan
kulmanopeudella. Muuntosuhde lienee pienempi kuin 10 mutta melko summittainen
kuitenkin. Periaatteessa suurempi ulostulojännite antaa luotettavamman
toiminnan mutta huomioi elektrodin erotinkondensaattor in jännitekesto.
Kuvasta ei näy millä jännitteellä vahvistin toimii mutta 100V ylittyy
helposti. Ja pitäähän muuntajan itsekin jännitteensä kestää. Tarkista
siis syöttöjännite ja pidä muuntosuhde riittävän pienenä.

   Elektrodilta pitäisi lähteä melko suuriohminen vastus
ja sen jälkeen kondensaattori, jäljitä nämä että varmistut ettei
siellä piile yllätyksiä. Ja lisäksi siksikin että voit sieltä
mitata että liekin palaessa sinne ilmestyy (negatiivinen) jännite.
Langan vastuksilla/paksuuksilla ei ole tässä merkitystä, riittää
kunhan käämit mahtuu.

  Jos sulla on miljoonalaatikossa (tai tilaat) jotain tämänsuuntaista
niin kokeile ensin kondensaattorilla pulssittamalla että saat toisiosta
sopivansuuruisen piikin, polariteetilla ei ole merkitystä.

Pari kysymystä;
- Muuntajan liekkivahti-elektrodin puoleinen käämitys on pienempiohminen ja operaatiovahvistime lle menevä puoli suurempiohminen.. näin siis silmällä irtonaisista kääminpäistä katsottuna.. ne kun oli irronneet pinneistään. Onko tämä loogista, vai voiko olla mahdollista että muuntaja on kytkennässä toisinpäin? 100% Täyttä varmuutta kun ei ole, voi olla että käämin päät oli siten venyneet että näyttäisi kuin olisi ollut toisen puolen pinnissä kiinni.
- Millä ferriitin puoliskot kannattaa liimata toisiinsa, vai onko mitään merkitystä? Pikaliimalla ajattelin, ja varmistus teipillä ympärille.

Kelasin langan pois, ja korjasin kääminpäät sekä liitinpinnit. Muuntaja on nyt ok ferriittiä vaille.

- Ei ole loogista että muuntajalla alennettaisiin vahvistimelta tulevaa
  jännitettä. Joko kääminpäät ovat vaihtuneet tai kytkennässä on vielä
  jotain joka ei ole tullut esille. Saitko jäljitettyä elektrodilta
  lähtevän tunnistuspiirin?

- Niin, onhan sulla oskilloskooppi (ja 10/1 vaimenninmittapää)
  käytettävissä.... nimittäin elektrodille tulevat pulssit on syytä kaiken
  tämän jälkeen tarkistaa vaikka toiminta näyttäisikin selvältä.

- Nyt kun muuntajasydän ei ole lämpenemässä niin liimalla ei liene
  erityisiä vaatimuksia. Ilmarako pitäisi saada pysymään lähellä nollaa
  joten olisi parempi ettei sinne jää liimaa. Jos sydän lukittuu mekaanisesti
  niin liimaustahan ei tarvita ensinkään, kuumenevissa hakkurisydämissähän
  näin tyypillisesti onkin.

Tämä kytkentä ei ole vedenlämmittimestä vaan Truma 1800:sta, mutta tuon kaltainen se kytkentä varmaan on, selviää minulle aikanaan kun piirrän kytkentäkuvan.