Tekniikkakeskustelut > Truma
Truma bs10 ei syty
mjo33400:
--- Lainaus käyttäjältä: Mjerica - 26.05.2018 kello on 05:59 ---@m_kane: "Vastusarvot on tosiaan luokkaa 12ohm/120ohm. Muuntosuhde siis aikalailla 10."
- Siinä on siis käämit samaa lankaa minkä perusteella tuo
päätelmä? Olettaisin että tuo kytkentä ei ole kovin nirso
muuntajan mistään ominaisuudesta mutta mitä tulee muuntosuhteeseen
niin se kompastus saattaa tulla että kerroksittain käämittynä
lankaa (siis nyös vastusta) saattaa olla aivan eri määrä/kierros.
- Oma tyylini selvittää tuntematon kela/muuntaja on antaa pulssi
varatusta kondensaattorista. Siinä näkee heti mitä tulee muihin
(mahdollisiin) käämeihin, koska siitä tulee värähtelypiiri niin
induktanssi on laskettavissa kun kondensaattori tiedetään ja
häviökertoimestakin saa tuntuman kun näkee miten värähtely vaimenee.
Varausjännitettä säätämällä näkee milloin sydän alkaa kyllästyä.
Toisin sanoen jokseenkin kaiken saa esille.
- Mutta tämä kytkentä herättää hieman kysymystä.... kaaviossa tuo
muuntaja näyttäisi olevan osana sulkuoskillaattoria mutta jokin
ei täsmää. Onko tuo transistori todella PNP tyyppinen? Ja onko
muuntajassa yhteinen piste oikeasti tuossa mihin se on piirretty?
Kun tiedetään mikä tuo kytkentä muuntajan ympärillä on niin olettaisin
että muuntaja on oikein hyvin tehtävissä mutta sikäli kuin saan
kuvasta selvää niin päädyn kytkentään jonka ei pitäisi toimia..?
@mjo, onkohan kukaan katsonut miten tuossa muuntajassa on käämityssuunnat?
--- Lainaus päättyy ---
Kyllä piirustuksessa oli piirustusvirhe, hyvä kun on tarkkoja kavereita. Thumb Laitan korjatun kuvan tilalle. Tota samaa muuntajaa käytetään joissakin salamalaitteissa.
m_kane:
--- Lainaus käyttäjältä: Mjerica - 26.05.2018 kello on 05:59 ---@m_kane: "Vastusarvot on tosiaan luokkaa 12ohm/120ohm. Muuntosuhde siis aikalailla 10."
- Siinä on siis käämit samaa lankaa minkä perusteella tuo
päätelmä? Olettaisin että tuo kytkentä ei ole kovin nirso
muuntajan mistään ominaisuudesta mutta mitä tulee muuntosuhteeseen
niin se kompastus saattaa tulla että kerroksittain käämittynä
lankaa (siis nyös vastusta) saattaa olla aivan eri määrä/kierros.
- Oma tyylini selvittää tuntematon kela/muuntaja on antaa pulssi
varatusta kondensaattorista. Siinä näkee heti mitä tulee muihin
(mahdollisiin) käämeihin, koska siitä tulee värähtelypiiri niin
induktanssi on laskettavissa kun kondensaattori tiedetään ja
häviökertoimestakin saa tuntuman kun näkee miten värähtely vaimenee.
Varausjännitettä säätämällä näkee milloin sydän alkaa kyllästyä.
Toisin sanoen jokseenkin kaiken saa esille.
- Mutta tämä kytkentä herättää hieman kysymystä.... kaaviossa tuo
muuntaja näyttäisi olevan osana sulkuoskillaattoria mutta jokin
ei täsmää. Onko tuo transistori todella PNP tyyppinen? Ja onko
muuntajassa yhteinen piste oikeasti tuossa mihin se on piirretty?
Kun tiedetään mikä tuo kytkentä muuntajan ympärillä on niin olettaisin
että muuntaja on oikein hyvin tehtävissä mutta sikäli kuin saan
kuvasta selvää niin päädyn kytkentään jonka ei pitäisi toimia..?
@mjo, onkohan kukaan katsonut miten tuossa muuntajassa on käämityssuunnat?
--- Lainaus päättyy ---
Tuota, jos katsot tuota kytkentäkuvaa, niin se ei ole ollenkaan sama, kuin minun piirikortilla. Tuossa ei edes näy koko liekkivahtia. Eli tämä minun muuntaja on liekkivahdilta tulevassa kytkennässä. Liekkivahdilta tulee 1 johdin, jonka jälkeen on pieni kondensaattori sarjassa, ja sitten tuon muuntajan ensiökäämi, n. 12ohm. Toisiolta lähtee sitten signaali operaatiovahvistime lle. Käsitykseni mukaan liekkivahdilta tulee jonkinlainen pieni vaihtojännite, kun liekki palaa. Miten tuo jännite siihen elektrodiin ionisoituu, en ole perehtynyt.. mutta muuntaja ilmeisesti vahvistaa tuota olematonta jännitettä opampille riittäväksi. Kyse tämän muuntajan kohdalla on varmasti millivolteista.
Mjerica:
@m_kane: "Tuota, jos katsot tuota kytkentäkuvaa, niin se ei ole ollenkaan sama,
kuin minun piirikortilla."
- Tämä on aivan totta, kommenttini koskikin juuri tuota kytkentäkuvaa. Kuitenkin
piirikortillasikin lienee varsin samanoloinen oskillaattori ja jännitteen-
korotusmuuntaja (ennen varsinaista sytytysmuuntajaa/pulssipiiriä). Se jos
syöttää samalla liekkivahtia, toisin kuin Mjo:n kytkennässä, ei sitä sen omaa
päätehtävään liittyvää olemusta muuta välttämättä mitenkään. Tullaan tuohon kohta...
Jos se sitten onkin hieman erilainen niin toimimme sen mukaan.
Piirrä hieman hahmotelmaa tuon muuntajan ympäriltä, komponenttiarvoinee n, niin
katsotaan mitä se vaatii.
@m_kane: "Tuossa ei edes näy koko liekkivahtia."
- Kyllä näkyy, siinä liekkivahti on vaan "integroitu" sytytyspiiriin. Se on tuo
piiri sytytysmuuntajan matalajännitepäässä .
@m_kane: " Käsitykseni mukaan liekkivahdilta tulee jonkinlainen pieni vaihtojännite,
kun liekki palaa. Miten tuo jännite siihen elektrodiin ionisoituu, en ole
perehtynyt.."
- Ei ihan näin. Perehdytään siis nyt....
Liekintunnistus ionisaatioelektrodi lla voi perustua kahteen ilmiöön.
Liekki jo itsessään synnyttää pienen tasajännitteen jota voisi teoriassa
hyödyntää mutta jännite on kovin pieni ja riippuvainen kemiallisista
olosuhteista. Käytännössä tällainen tunnistus olisi liian häiriöherkkä.
Nämä laitteet toimivat toisin, näissä hyödynnetään varsinaista
ionisoitumista, vapaita varauksenkuljettaji a siis, mikä näkyy sähkönjohta-
vuutena. Kuuma elektrodi myös itsessään emittoi elektroneja mutta nämä
kytkennät toimivat kyllä ilmankin tuota ilmiötä. (Elektroniputkiajan
lapset, jollainen itsekin olen, kiinnittävät oitis huomiota siihen että
liekintunnistuselek trodia ei tarvitse päällystää millään erityisellä
emissiopinnoitteell a)
Vielä näinkin, suoralla vastusmittauksella, kytkentä olisi
hieman epävarma. Lopullisen silauksen sille antaa se että johtavuus
riippuu hieman mittausvirran suunnasta. Johdetaan siis tunnistuselektrodii n
vaihtojännite, erotetaan kondensaattorilla tasakomponentti ja siinä se on.
Elektrodiin muodostuu nyt liekistä riippuva oma tasakomponenttinsa josta
taas RC-piirillä suodatetaan vaihtokomponentti pois, meillä on nyt jokseenkin
luotettava (jännite)tieto liekin palamisesta.
>>>@m_kane: Huomannet nyt miksi ei ole ,toimintaperiaatteen kannalta siis,
kovin oleellista mistä kohden sytytyspiiriä tunnistukseen tarvittava
vaihtojännite otetaan. Lähinnä se ratkeaa sen perusteella halutaanko
tunnistukselle oma, erillinen elektrodi. Yhdistetty sytytys/tunnistus-
elektrodi kuulostaa elegantilta mutta vaatii sitten mm. sytytys-
muuntajalle ainakin jonkintasoisen jatkuvan käynnin jonka taas ei
saa aiheuttaa kipinointiä. Noin periaatteessa ongelmallisempi ratkaisu
mutta oikein toteutettuna toimii sekin luotettavasti.
m_kane:
Kiitos kovin selventävästä tekstistä. Oppia ikä kaikki. Thumb Laitan huomenna kytkentäkuvaa, kunhan piirilevy on taas käsissä.
mjo33400:
Toi minun laittama kytkentäkuva on vanhemman mallisesta lämminvesivaraajast a jossa kipinäkärki on myös liekkivahti. Kun kuvan laitoin ei vielä ollut selvillä, että mikä piirilevy on käytössä. Uudessa mallissa on kaksikärkikipinä ja liekkivahti erikseen. Malleja piirilevylle on ainakin kolme.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta