rekisteriseloste

Kirjoittaja Aihe: Webaston vaikutus auton päästöihin ja samalla verotukseen.  (Luettu 16201 kertaa)

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:eilen kello 17:15
Maalämpö onkin melko kinkkinen lämmitysmuoto. Kyllähän sieltä maasta sitä lämpöä kesällä riittää, mutta huippupakkasilla joudutaan käyttämään lisävastuksia. Eli sähkönkulutus pompsahtaa just silloin kun ei passaisi. Jos ja kun kulutushuippuhinnoi ttelu tulee, niin maalämmityksestä tulee yhtä kallista kuin sähkölämmityksestä. Tai sitten vaihtoehtoisesti pitää vaan palella talvikuukaudet. :-[

Mulla itellä kotipaikasta kokemusta lähes 30v:n takaa jossa silloinkin oli maalämpö ollut jo yli 10v eikä pallellut milloinkaan eikä pumppu käyttänyt vastusta milloinkaan ja liekkö ollutkaan koko vastusta. Maalämpö asennettu öljykriisin aikaan ja oli suomessa aikalailla alkupään asennuksia. Nyt menossa toinen pumppu (ensimmäinen lahos sisältä). En muista kauanko meni kun isä sanoi että nyt alko pumppu tienaan öljyyn verrattuna, mutta suhteellisen nopiasti siihen aikaan. Toisiakin kohteita on joissa maalämpö ja ei kellään oo kova sähkön kulutus mitä tiedän. Isommissa kohteissa voi olla toinen juttu.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 01:03
Vähän kaukana mennään webastosta..

Off-Topic:
Paljonhan on maalämmöstä essonbaaripuheita.. varsinki epäilijöitä, joilla yleensä suorasähkö..

Mulla Ekowellin kone jyystänyt 21 vuotta porareikää - ja mitään huoltoja ei historiassa, saati rikkoontumisia. Mitä isompi talo, sitä taloudellisempaa pumpata lämpöä peruskalliosta. Ylä/alavastukset on, mutta tässä koneessa ne ovat varavastukset. Ainoastaan ylävastuksia logiikka käyttää kesällä käyttöveden lämmitykseen - 4.5kw vs. 13.5kW kompuran myllytys. Aurinkokeräimeen pitäisi investoida.

Niin, 350m2/1100m3 ja kokonais(kaikki sähkö) vuosikulutus 15-16MWh (kausisähkö)