Kirjoittaja
Aihe: Webaston vaikutus auton päästöihin ja samalla verotukseen. (Luettu 16283 kertaa)
« Vastaus #46 : 22.03.2018 kello on 16:21 »
No ei se nyt ihan noin mennyt 
Olihan tuostakin puhetta Minulla on työmatka 25 km per suunta ja moottori ei käy koko matkan aikana.Lataus taas töissä ja sähköllä kotiin. Talvella tosin vebastoa tulee käytettyä.
- sähköavusteisuus antaa veroetua.
Eikös tuo ole itsestäänselvyys ? Katsot minkä vaan hybridin niin vero hankinnassa ja käytössä on aika kiva.
« Vastaus #47 : 22.03.2018 kello on 16:33 »
Entäs ne maksetut/ kulutetut kilowatit ? Ne kiinnostaa enemmän kuin joku teoria jostain veron määrästä 
« Vastaus #48 : 22.03.2018 kello on 16:42 »
Minulla on työmatka 25 km per suunta ja moottori ei käy koko matkan aikana.Lataus taas töissä ja sähköllä kotiin. Talvella tosin vebastoa tulee käytettyä.
Eli puolet sähköveroista maksaa työnantaja eikä auton omistaja. Meillä ei hyväksy työnantaja eikä verottajakaan että käyttäisin firman korttia oman auton dieselin tankkaukseen  . Ja jos käytät vain vesivoimaa niin joku muu voi joutua ostamaan sitten saastuttavammin tuotettua sähköä, siinävaiheessa kun turbiinit käy täydellä teholla.
« Vastaus #49 : 22.03.2018 kello on 18:15 »
Eli puolet sähköveroista maksaa työnantaja eikä auton omistaja. Meillä ei hyväksy työnantaja eikä verottajakaan että käyttäisin firman korttia oman auton dieselin tankkaukseen . Ja jos käytät vain vesivoimaa niin joku muu voi joutua ostamaan sitten saastuttavammin tuotettua sähköä, siinävaiheessa kun turbiinit käy täydellä teholla.
Valistunut arvaus on, että kauaa ei enää lämmitellä ja latailla autoja työnantajan piikkin kyl ainakin verottaja keksii jonkinlaisen verotettavan luontoisedun sähköllekkin 
« Vastaus #50 : 22.03.2018 kello on 18:28 »
« Vastaus #51 : 22.03.2018 kello on 19:56 »
Valistunut arvaus on, että kauaa ei enää lämmitellä ja latailla autoja työnantajan piikkin kyl ainakin verottaja keksii jonkinlaisen verotettavan luontoisedun sähköllekkin
Keksinyt jo. Luontoisetu siinä missä muutkin palkanlisät.
« Vastaus #52 : 22.03.2018 kello on 20:19 »
Kun sähköautoja on tarpeeksi, voidaan alkaa sähkön hintaa ja käyttövoimaveroa nostamaan. Valtion dieselverotulot laskee, joten niitä kompensoidaan sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaverolla. Sähköä aletaan hinnoittelemaan kulutushuippujen mukaan. Eli pakkasella ja päiväsaikaan sähkö on kalliimpaa. On jo varovasti väläytelty että koko vuoden sähkölaskut määräytyisi kulutushuipun mukaan. Eli jatkossa heinäkuussakin maksetaan sen mukaan sähkölaskua, mitä sitä tammikuun pakkasilla tuli käytettyä. Teollisuudelle kulutushuipun kilowatit saattaa olla kymmenen kertaa kalliimpia, kuin matalan kulutuksen aikaan. On suunniteltu että ladattavien autojen akkuihin varastoidaan yöllä sähköä ja sitten kun teollisuus sitä eniten tarvisee, niin autojen akuista imettäisiin sitä takaisin verkkoon. Näin siis sähköauto verkosto toimisi sähköverkon kulutusheilahteluid en tasaajana. Joku tarkoitus tällä sähköautoja suosivalla yhteiskunnantuella on. 
« Vastaus #53 : 22.03.2018 kello on 20:50 »
Kun sähköautoja on tarpeeksi, voidaan alkaa sähkön hintaa ja käyttövoimaveroa nostamaan. Valtion dieselverotulot laskee, joten niitä kompensoidaan sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaverolla. Sähköä aletaan hinnoittelemaan kulutushuippujen mukaan. Eli pakkasella ja päiväsaikaan sähkö on kalliimpaa. On jo varovasti väläytelty että koko vuoden sähkölaskut määräytyisi kulutushuipun mukaan. Eli jatkossa heinäkuussakin maksetaan sen mukaan sähkölaskua, mitä sitä tammikuun pakkasilla tuli käytettyä.
Teollisuudelle kulutushuipun kilowatit saattaa olla kymmenen kertaa kalliimpia, kuin matalan kulutuksen aikaan. On suunniteltu että ladattavien autojen akkuihin varastoidaan yöllä sähköä ja sitten kun teollisuus sitä eniten tarvisee, niin autojen akuista imettäisiin sitä takaisin verkkoon. Näin siis sähköauto verkosto toimisi sähköverkon kulutusheilahteluid en tasaajana.
Joku tarkoitus tällä sähköautoja suosivalla yhteiskunnantuella on.
tässä sähköauto buumissa unohtuu kaikki muu, sähkö tulee pistorasiasta. sitä ei ole kukaan kertonut miten se vaikuttaa sähkön hintaan ja samalla asumisen kustannuksiin vaikka ei omista mitään sähköllä toimivaa liikumavälinettä.
« Vastaus #54 : 22.03.2018 kello on 20:53 »
On suunniteltu että ladattavien autojen akkuihin varastoidaan yöllä sähköä ja sitten kun teollisuus sitä eniten tarvisee, niin autojen akuista imettäisiin sitä takaisin verkkoon. Näin siis sähköauto verkosto toimisi sähköverkon kulutusheilahteluid en tasaajana.
Joku tarkoitus tällä sähköautoja suosivalla yhteiskunnantuella on.
ja sähköpyörät mukaan. Pakkasaamuna onkin sitten kulkimissa akut tyhjät kun niillä on keitetty valtakunnan aamukaffet
« Vastaus #55 : 22.03.2018 kello on 21:11 »
ja sähköpyörät mukaan. Pakkasaamuna onkin sitten kulkimissa akut tyhjät kun niillä on keitetty valtakunnan aamukaffet
käytännössä tuuli tai aurinkosähköä ostavat pitäisi olla tammi/helmikuun ilman sähköä kun ei ole tuottoa.
« Vastaus #56 : 22.03.2018 kello on 21:36 »
tässä sähköauto buumissa unohtuu kaikki muu, sähkö tulee pistorasiasta. sitä ei ole kukaan kertonut miten se vaikuttaa sähkön hintaan ja samalla asumisen kustannuksiin vaikka ei omista mitään sähköllä toimivaa liikumavälinettä.
Omakotiasuja yleensä vielä pärjää mutta aatelkaapa kerrostaloja! Kun muutama kymmenen itsepetosautoa laitetaan lataukseen, niin siihen tarvitaan melkonen liittymä. Kohta alkaa yhtiökokouksissa hillitön tappelu....
« Vastaus #57 : 22.03.2018 kello on 22:08 »
Omakotiasuja yleensä vielä pärjää mutta aatelkaapa kerrostaloja!
Kun muutama kymmenen itsepetosautoa laitetaan lataukseen, niin siihen tarvitaan melkonen liittymä.
Kohta alkaa yhtiökokouksissa hillitön tappelu....
Muutenkin vanhoissa kerrostaloissa sähkön riittävyys voi tulla vastaan. Tuttavan talossa tehtiin energiaremppaa ja siirryttiin maalämpöön jota varmistaa sähkövastukset jos pumput ei riitä. Caruna ilmoitti jo projektin alkuvaiheess, että paukut riittää ja myös talon syöttökaapelit. Eka kunnon pakkanen nyt talvella todisti heidän lupauksensa vääräksi
« Vastaus #58 : 22.03.2018 kello on 22:42 »
Omakotiasuja yleensä vielä pärjää mutta aatelkaapa kerrostaloja!
Kun muutama kymmenen itsepetosautoa laitetaan lataukseen, niin siihen tarvitaan melkonen liittymä.
Kohta alkaa yhtiökokouksissa hillitön tappelu....
Voipi hyvinkin olla, että taloyhtiöt on pakotettuja kieltämään sähköautojen lataamisen yli kymmenen asteen pakkasilla, ettei kulutushuippu nouse kohtuuttomaksi. Muutenkin vanhoissa kerrostaloissa sähkön riittävyys voi tulla vastaan. Tuttavan talossa tehtiin energiaremppaa ja siirryttiin maalämpöön jota varmistaa sähkövastukset jos pumput ei riitä. Caruna ilmoitti jo projektin alkuvaiheess, että paukut riittää ja myös talon syöttökaapelit. Eka kunnon pakkanen nyt talvella todisti heidän lupauksensa vääräksi
Maalämpö onkin melko kinkkinen lämmitysmuoto. Kyllähän sieltä maasta sitä lämpöä kesällä riittää, mutta huippupakkasilla joudutaan käyttämään lisävastuksia. Eli sähkönkulutus pompsahtaa just silloin kun ei passaisi. Jos ja kun kulutushuippuhinnoi ttelu tulee, niin maalämmityksestä tulee yhtä kallista kuin sähkölämmityksestä. Tai sitten vaihtoehtoisesti pitää vaan palella talvikuukaudet. 
« Vastaus #59 : 23.03.2018 kello on 06:50 »
Voipi hyvinkin olla, että taloyhtiöt on pakotettuja kieltämään sähköautojen lataamisen yli kymmenen asteen pakkasilla, ettei kulutushuippu nouse kohtuuttomaksi.
Maalämpö onkin melko kinkkinen lämmitysmuoto. Kyllähän sieltä maasta sitä lämpöä kesällä riittää, mutta huippupakkasilla joudutaan käyttämään lisävastuksia. Eli sähkönkulutus pompsahtaa just silloin kun ei passaisi. Jos ja kun kulutushuippuhinnoi ttelu tulee, niin maalämmityksestä tulee yhtä kallista kuin sähkölämmityksestä. Tai sitten vaihtoehtoisesti pitää vaan palella talvikuukaudet.
Pieni korjaus. Maalämpöpumppuja on kahdenlaisia, on niitä jotka tarvitsevat sitä lisävastusta ja on niitä pumppuja, joissa ei edes ole tuota vastusta. Esim Nipe 23 kw, jossa ei ole sähkövastusta, lämmitettävä pinta-ala 480 neliötä, koko talon kaikki sähkökulutus vuodessa 21000 kw, eikä tarvitse palella edes kovalla pakkasella. Käsittääkseni suomessa Lämpöässä tekee myös sellaisia pumppuja, jossa ei ole tätä vastusta.
|
Off-Topic:
