Matkailla voi monella tavalla, suunnittelemalla tai ilman.
Mahtaa olla katkeraa kun ei itse osaa kuin määrätyt rituaalit Jotkut sanoo kaavoihin kangistumiseksi tai toiset dementiaksi.
Juuri näin.
Mun mielestä pitää tietää, mitä vaihtoehtoja on ja mihin on menossa. Sen jälkeen on hyvä mennä oman mielen mukaan. Huiteleminen mihin sattuu tietämättä minne menee ja missä on, on tuhlausta. Maailmassa on enemmän paikkoja, jotka ovat ikäviä ja vailla näkemistä matkailijalle kuin niitä, joissa viihtyy.
Meille sopii tietyt ääriviivat, joiden rajoissa mennään. Yleensä alkumatka suunnitellaan huolellisemmin ja sen jälkeen mennään päivä kerrallaan. Vaan jos haluat kohteeseen, joka pitää varata etukäteen, ei suunnittelemattomuu
s toimi tai jää välistä. Pian pitäisi päättää, käydäänkö Mont Blancilla vai ei. Paluupäivä on joka tapauksessa kiinni, ja siihen mennessä on satamassa oltava.
Jos karavaanariharrastu
s on Suomessa puskasta tai alueelta toiselle ajelua, niin ei tarvi suunnitella. Jos ei halua. Toiset saattaa tykätäkin suunnittelusta. Mikäli ei sellaisia halua lukea, niin jättää avaamatta viestit.
Suunnittelematta eilisiltana ei oltaisi päädytty tähänkään hollantilaisten pieneen lomaparatiisiin.