Stressaava työviikko on ohi. Ollaan vedetty vajaalla miehityksellä tiistaista asti.
Kun tuotteet oli tehty ja siivoukset loppusuoralla, viime päivien hermopaine laukesi jonkinlaiseen hysteriaan: nuoriso-osasto leikki melkein vesisotaa painepesurilla ja voimakkaalla letkulla.

Onneksi uusi tehtaanjohtaja tuotiin tutustumaan valmistusosastoon sopivasti vasta vartti myöhemmin. Mutta oltiin kyllä valvomossakin melko hilpeällä tuulella. Niinköhän se ensi töikseen ratsaa meidän kaapit, että onko perjantai-pulloja piilossa?

Nyt saadaan viikonloppu ottaa iisisti. Maanantaina meiltä puuttuu edelleen yksi vuoro, mutta murehditaan sitä vasta silloin. Ei tässä kukaan nyt pysty valmistajaksi muuttumaan!
Hillitön tuuli kotimatkalla. Sai pitää kaksin käsin autosta kiinni.
Ja pikkusisko on lähdössä ajamaan Lappiin.

Uusittu Alepa tsekattu. Hyvältä näytti. Kävin lähinnä tervehdyskäynnillä. Ensi viikolla hoituu taas ostokset kotinurkilla!

Olohuoneen ja keittiön välinen seinä narisee. Puhaltaakohan tuuli koko talon nurin? Vai onko siellä hiiri? Hyi molemmille vaihtoehdoille!
Jos mä nyt olisin fiksu, aloittaisin huomisen siivousurakan jo nyt ja lopettaisin netissä roikkumisen heti alkuun. Äääh, tylsää!