Aihe: Törmäystestijätti haukkuu autojen valot: eivät valaise, mutta häikäisevät

Oletko samaa mieltä.
Ainakin monen auton valot häikäisevät ja suuntamerkkiä ei tahdo eroittaa valojen seasta .

Aika monessa 2010-luvun autossa on häikäisevän kirkkaat jarruvalot takaumpioissa ja vilkut on tyyliin tikkuaskin kokoiset siellä jarruvalojen ympäröiminä. Ei erotu, laitettaan vasta-aurinko siihen vielä lisäksi...

Tossa yhtenä iltana tuli nähtyä lenkillä uudehko auto ilta kasin jälkeen liikenteessä, jossa tehtaan päivävaloledit loisti keulalla ja persus oli kokonaan pimeänä. Oli kuitenkin jo oikeasti pimeää, katuvalot toki olivat päällä. Hyvin siinä automatiikka täydensi kuskin osaamattomuutta.

Monta totuutta asiassa.

Yhdysvalloissa valojen täytyy olla SAE-DOT normilla leimatut, ja ne ovat eri umpioita mitä pelkällä E-merkinnällä tehdyt, vaikka osasta löytyy molemmat.
Mutta ei pidä vetää mitään päätelmiä, jos ei tiedä miten esim. omassa autossa.

Amerikkalassa on aina saanut olla vain symmetrisiä valaisimia, toisin kuin EUssa (vasta xenonien myötä tulleet) - siis ei "hirvivaloa" kuviossa. Epäsymmetria on varsin ikävä ominaisuus kun ajaa saman suuntaista rinnaistietä joka kulkee vasemmalla puolella, jolloin vastaantulija kohdataan tämän "hirviviiksen" puolelta. Tai jos tulet moottoritiellä ohitetuksi hitaasti (ohittajan valot häimivät vas.sivupeilissä ikävästi) - saati kun näihin halogeeneihein työnnetää lisäkirkkautta plussilla tai wateilla (hyi teitä).
Mutta mikään ei poista sitä häikäsyä, jota kohtaa eritasoissa/kaltevuuksilla kulkevia vastakkaisia ajoratoja. Kouluesimerkki; Tarvontie eli Suomen 1. moottoritie, paikoin iso korkeusero vastakkaiseen suuntaanmenevillä ja kaarteita paljon.. pitäisi laittaa umpiaita väliin kaarteissa.

Suuntamerkin näkymättömyydestä ole ollut samaa mieltä jo pitkään - se ei kuulu ihan ajovalon heijastimen viereen. Ei näy edes päivällä kun katsellaan vasemmalta tulevaa (hirviviiksen häikäisy). Osassa autoissa se vilkku on ajovalojen välissä (tyypillinen kaukoidän ratkaisu) - superhuono..
Päivävaloilla parhaiten näkyy kun vilkkuva puoli pimenee - osassa myös pimeällä parkkikin katoaa..

Eipä ole enää vuosiin tullut uutta autoa alle. Työelämässä ollessa niitä tuli silloin tällöin.  Silloin kiinnitin huomiota lähivalojen sivusuuntaukseen. Monessakaan se ei ollut ennen säätöä kohdallaan. Tällaisia säätämättömiä autoja näkee ihan jonkun verran. Niiden "hirvivalo" häikäisee ikävästi sekä vastaan tullessa että perässä ajaessaan.  Olen ihmetellyt, että tähän asiaan ei ole kiinnitetty huomiota.

Amerikkalassa on aina saanut olla vain symmetrisiä valaisimia, toisin kuin EUssa (vasta xenonien myötä tulleet) - siis ei "hirvivaloa" kuviossa.

No eihän tuo epäsymmetria mihinkään ole poistunut, ihan sama "hirvipiikki" sitä löytyy xenoista kuin nykyisistä LED:eistäkin, katsot vaikka autolehtien uusienkin autojen valotestejä ja niiden kuvioita

No eihän tuo epäsymmetria mihinkään ole poistunut, ihan sama "hirvipiikki" sitä löytyy xenoista kuin nykyisistä LED:eistäkin, katsot vaikka autolehtien uusienkin autojen valotestejä ja niiden kuvioita

Ei ole sama vaan hyvin mieto vaakanosto, eikä mikään vanhan ajan 25^o "taivaanviiksi" 

Ei ole sama vaan hyvin mieto vaakanosto, eikä mikään vanhan ajan 25^o "taivaanviiksi" 

No tuosta kuvasta ei ehkä ihan tuon keltaisen mukainen kuitenkaan, mutta punaisen mukainen linjaus sitä kyllä löytyy omankin Nisuni LED-valoista. Tosin ex. Renault Grand Scenic -08 bi-xenoneilla taidettiin kyllä olla tuon vihreän mukaisissa linjoissa

Typerä toiminto jossa lähivalot jäävät palamaan pitkien ollessa päällä pitäisi poistaa. Idiootit jotka vielä pitävät sumuvaloja pimeällä täydentävät typeryyden.
Jos haluaa nähdä kauas, pitää valo kohdistaa sinne. Kaikki lähelle kohdistettu valo häiritsee kauas näkemistä.

Omituista että toisaalla täällä hehkutetaan LED-lisäpitkien parhautta. Kuitenkin autotehtaitten ledit ovat huonoja. Olisiko jäänyt DRL päälle ja takavalot pimeäksi?
Tänään noin klo 15:30 tarpeeksi takana vilkuteltuani sain autokorjaamoketjun auton kuljettajan laittamaan ajovalot, jolloin takavalotkin syttyivät.

Jos haluaa nähdä kauas, pitää valo kohdistaa sinne. Kaikki lähelle kohdistettu valo häiritsee kauas näkemistä.

Kyllä siellä, missä ei ole katuvaloja, pitää nähdä koko matkalle= valoa on oltava.

Kyllä siellä, missä ei ole katuvaloja, pitää nähdä koko matkalle= valoa on oltava.

Siis et tiedä silmän toiminnasta mitään.
Pupilli (siis se musta silmän keskellä)on aukko jonka kautta valo menee verkkokalvolle tappi- ja sauvasoluille... Ja lopuksi aivot muodostavat kuvan.
Tärkeintä hämäränäkemisessä on silmään tuleva valon määrä.
Kun näkökentän edessä (auton keulan edessä) on valo, pupilli reagoi siihen pienentyen ja supistaen silmänpohjaan valon määrää. Näin et näe kauempana hämärämpänä olevia kohteita ollenkaan koska silmä on sopeutunut lähellä olevaan kirkkaampaan valoon.
Jos valo kohdistuu vain kauas, huomaat kaikki mitkä valonsäteen leikkaavat.
Sama toimii kameralla. Aukon on oltava suuri jotta valoa tulee kennolle tarpeeksi. Automaattisäätöises sä lähellä oleva valo pienentää aukkoa.
Et ole ainoa. Kaikki sumareita pimeällä polttavia ovat uskollisia valon määrän tuottamalle autuudelle.

^
Tuossa oli nyt sekä asiaa, että osittain sen vierestä. Valon määrän lisäksi tärkeetä on sen jakaantuminen, katselualueella ei saisi olla merkittäviä valaistuseroja. Luulisin, että juuri sen takia pyritään valaisemaan tasaisesti sekä lyhyillä että pitkillä saman aikaisesti.

Sumarien käytöstä olen aivan samaa mieltä, niiden kanssa tapahtuu täsmälleen siten että silmä sopeutuu lähellä olevaan lyhyeen ja kirkkaaseen valoon, ja näkeminen kauemmaksi on heikompaa.

Siis et tiedä silmän toiminnasta mitään.
Pupilli (siis se musta silmän keskellä)on aukko jonka kautta valo menee verkkokalvolle tappi- ja sauvasoluille... Ja lopuksi aivot muodostavat kuvan.
Tärkeintä hämäränäkemisessä on silmään tuleva valon määrä.
Kun näkökentän edessä (auton keulan edessä) on valo, pupilli reagoi siihen pienentyen ja supistaen silmänpohjaan valon määrää. Näin et näe kauempana hämärämpänä olevia kohteita ollenkaan koska silmä on sopeutunut lähellä olevaan kirkkaampaan valoon.
Jos valo kohdistuu vain kauas, huomaat kaikki mitkä valonsäteen leikkaavat.
Sama toimii kameralla. Aukon on oltava suuri jotta valoa tulee kennolle tarpeeksi. Automaattisäätöises sä lähellä oleva valo pienentää aukkoa.
Et ole ainoa. Kaikki sumareita pimeällä polttavia ovat uskollisia valon määrän tuottamalle autuudelle.

Oikeastaan asia ei ole noin yksinkertainen; enkä suhtautuisi muihin mielipisteisiin noin jyrkästi..

• Jos liikennettä on hyvin vähän, asia menee noin. Jos halutaan pärjätä yksillä kaukovaloilla. Vähää valoa ei kannata kylvää joka puolelle, muuten sitä ei ole missään tarpeeksi - siksi on parasta kylvää näkemisen kannalta kauas pelkästään..
• Tilanne muuttuu kun ajetaan suht. runsaasti liikennöidyllä tiellä. Eli lyhyitä pätkiä pitkillä ja välillä taas pätkillä. On aika vaativia hetkiä silmille ne kun kaukovaloilta tiputetaan pätkille. Välissä voi olla aika pimeä räpsäys varsinki kun odotellaan millisekunnit täyttä tehoa jäähtyneeltä halogeenilangalta. Joissakin autoissa pitkät otetaan reletoiminnolla (sama viiksensuunta päälle/pois) jolloin useimmiten molemmat langat palavat tämän hetken, toisissa joissa viikseä työnnetään eteen/taakse on vaihtokosketintoimi nto, jolloin yhtäaikasita paloa ei välttämättä ole.
  
  On aika häiritsevää, jos valaisualue hyppii läheltä kauas vähän väliä. Verrattuna siihen, että valaisualue vain tuplaantuu (tai enempi) kirkastumatta, mihin tarvitaankin etäisyyden neliöön niitä lumeneita - siis vain sinne kauas eikä työvalomaisesti kaikkialle

Kaiken lisäksi kaukaa lähelle valaisualueen siirron mukautumista silmälle häiritsevät ne vastaantulevankin valot - eli se hetkisitten himmeänä ollut alue saa lähes tuplakirkkauden vastaantulijan avustuksella..

^
Tuossa oli nyt sekä asiaa, että osittain sen vierestä. Valon määrän lisäksi tärkeetä on sen jakaantuminen, katselualueella ei saisi olla merkittäviä valaistuseroja. Luulisin, että juuri sen takia pyritään valaisemaan tasaisesti sekä lyhyillä että pitkillä saman aikaisesti.

Sumarien käytöstä olen aivan samaa mieltä, niiden kanssa tapahtuu täsmälleen siten että silmä sopeutuu lähellä olevaan lyhyeen ja kirkkaaseen valoon, ja näkeminen kauemmaksi on heikompaa.

Minustakin se valon tasaisuus on tärkeä pointti....

Nykyisin ledeillä saa julmetun kirkkaan valon, mutta sen valokeilan takaa ei sitten erota enää mitään. Kuorma-autoissa olen kokeillut ledeillä valaisemista, mutta kyllä siinäkin liika on liikaa. Valoa on valtavasti, mutta se hämärän rajamaa, jossa joku kohde liikkuu jää näkymättä. Pitkiä vähentämällä näkee sinänsä huonommin, mutta syvemmälle hämärään. Josssain tilanteissa lähivaloilla pitkien yhteydessä saa pehmennettyä rajaa. Vaikkapa sateessa, tai lumipyryssä. Huonosti rajatulla tiellä voi kyllä sumareillakin hahmottaa ojanpenkkoja, mutta ei se tietysti kauas eteen näkemistä edistä.
Kokeiltu on sellaisia hirmutehoisia ledejäkin, joissa tärkeää on pitkälle ulottuva valokeila. Sellaisilla hämärtyy lähempää reunat ja heijastukset tulee voimakkaasti merkeistä ja tolpista. Ongelma on myös siinä, että joutuu aivan liian aikaisin vaihtamaan lähivaloille.

Eikö ajovaloilla (lyhyillä) tapahdu sama? Valaisevathan ne kirkkaamin etualan, tosin ei niin häiritsevästi kuin sumuvalot. Hyvillä pitkillä ajovalojen merkitys vähenee kun silmälle kirkas piste on kaukovalojen tuottama.
Etualan valaisun merkitystä pimeällä en ymmärrä. Tärkeintä on nähdä kauas. Huomaat kyllä kaikki mitkä valonsäteen katkaisevat.

Asiaa epäilevät voivat käydä iltalenkillä mukanaan kaksi taskulamppua. Näitä kokeilemalla kauas/lähelle vuorotellen ja yhtäaikaa voi todeta asian.

Oikeastaan asia ei ole noin yksinkertainen; enkä suhtautuisi muihin mielipisteisiin noin jyrkästi..

• Jos liikennettä on hyvin vähän, asia menee noin. Jos halutaan pärjätä yksillä kaukovaloilla. Vähää valoa ei kannata kylvää joka puolelle, muuten sitä ei ole missään tarpeeksi - siksi on parasta kylvää näkemisen kannalta kauas pelkästään..
• Tilanne muuttuu kun ajetaan suht. runsaasti liikennöidyllä tiellä. Eli lyhyitä pätkiä pitkillä ja välillä taas pätkillä. On aika vaativia hetkiä silmille ne kun kaukovaloilta tiputetaan pätkille. Välissä voi olla aika pimeä räpsäys varsinki kun odotellaan millisekunnit täyttä tehoa jäähtyneeltä halogeenilangalta. Joissakin autoissa pitkät otetaan reletoiminnolla (sama viiksensuunta päälle/pois) jolloin useimmiten molemmat langat palavat tämän hetken, toisissa joissa viikseä työnnetään eteen/taakse on vaihtokosketintoimi nto, jolloin yhtäaikasita paloa ei välttämättä ole.
  
  On aika häiritsevää, jos valaisualue hyppii läheltä kauas vähän väliä. Verrattuna siihen, että valaisualue vain tuplaantuu (tai enempi) kirkastumatta, mihin tarvitaankin etäisyyden neliöön niitä lumeneita - siis vain sinne kauas eikä työvalomaisesti kaikkialle

Kaiken lisäksi kaukaa lähelle valaisualueen siirron mukautumista silmälle häiritsevät ne vastaantulevankin valot - eli se hetkisitten himmeänä ollut alue saa lähes tuplakirkkauden vastaantulijan avustuksella..

Mainitsinkin tilanteen jossa lähivalot jäävät palamaan kaukovalojen ollessa päällä. Jos ovat vaihtohetkellä tovin päällä, takaa että valoa on.
Jos kaukovalot ovat hyvät ja lähivalot huonot, ei ole valon vaihtohetkellä hyvä asia. Tosin useat vaihtavat lyhyelle aivan liian aikaisin.

Väittäisin, että yksikään vaihtoehto ei ole yksiselitteisesti paras kaikkiin tilanteisiin. Mulla toisessa voortissa on noi flip-flop -valot, eli pitkillä huono etualavalaisu (joo periaatteessa silmälle hyvät kun hetken ajanut pitkillä), mutta kun tulee mäenharjanteelle on pakko vaihtaa hetkeksi pätkille että näkee tietäkin - vaikka kilometrin suora avautuu (pitkät sojottavat taivaalle). Toisessa voortisa toisin 

Jos tilanne on niin huono, ts. lähivalot huonot, ei ajamisolot parane kuin paremmilla lähivaloilla - hyvät pitkät vie tilannetta väärään suuntaan..