Tekniikkakeskustelut > Lämmitys ja ilmastointi
Kaasupullojen käyttö talvella
pamaus:
--- Lainaus käyttäjältä: Aakku - 8.12.2017 kello on 21:12 ---Kertokaas, miksi sitä Butaania suositaan maailmalla...?
Onko se halvempaa tuottaa, riittoisampaa, turvallisempaa, vai mikä lienee syynä.
--- Lainaus päättyy ---
Varmaan näin. Löytyi netistä, huono käännös.
Butaani on halvempaa kuin propaani
Butaani on tehokkaampi kuin propaania käytetään polttoaineena. Jos sama määrä butaania ja propaania poltetaan lämpötilassa nollan yläpuolella, butaani päätyvät tarjoamalla 12% enemmän energiaa kuin propaania. Siten, butaani voi olla ensisijainen valinta, kun se on saatavilla riittävä määrä, sillä se on energiatehokasta ja on myös etu halvemmalla.
http://tapamuista.com/article/butaani-vs-propaani
"Masi":
27 l pullon voidaan laittaa 11 kg propaania ja 13 kg butaania. Syy on butaanin korkeampi kaasuuntumis lämpötila. Butaanissa on vähemmän nokeavia aine- osasia eli se palaa puhtaamin kuin propaani joka sisältää jalostusvaiheessa tulleita öljyjä. Eli pullo butaania silloin tällöin pitää polttimrt ja paineensäätimet kunnossa.
Mjerica:
@88k5: "Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo!
Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama)."
- Tuo on vähän outo ajatus (pullon entalpiamuutos...?) tai lähestymistapa. Mutta siis
mitä tulee aineen höyrystymiseen niin termodynamiikan pääsääntö sanoo ettei tuollaista
entalpiamuutoksen eroa voi olla. (Kun tietty määrä vaikkapa nestekaasua tietystä
lähtöpaineesta ja lämpötilasta päätyy toiseen loppupaineeseen ja lämpötilaan)
Tapahtuman nopeus voi vaihdella mutta entalpia ei sisällä aikatekijää.
@88k5: "Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään"
- Kyllä, ja kysymys on lämmöstä, ei "lämmöstä". Mutta että ero olisi merkittävä
niin ilman virtauksen olisi nopeuduttava pullon pinnalla. Tuulihan voi tehdä
tuon mutta eiköhän melko vaatimaton laitetuuletinkin kohenna tilannetta ellei
olla aivan minimirajan tuntumassa.
Tuolla aiemmin mainittu lämmönjohtavuuden ero metallien välillä mietityttää
sikäli että jo teräksenkin johtavuus riittänee siirtämään lämpögradientin jyrkimmän
ja siis oleellisimman kohdan ilmakerrokseen metallin pinnan lähelle. Silloin
ilman virtausnopeus pullon pinnalla on tärkeämpi, semminkin jos konvektio on
vapaata (eli ei ole pakottua virtausta). Komposiittipullolla tuo merkitys on
uskottavampi.
@pamaus: "Kyllä näin se varmaan on, mitä hitaammin kaasua pullosta lähtee,
sen paremmin pullo ehtii tavallaan sopeutumaan ulkolämpötilaan eikä pullo
jäähdy sisältä niin nopeasti.
Vaikea selittää, mutta kyllä tuossa rinnan kytkennässä varmaan ideaa on. "
- Eihän ollut vaikeaa. Juuri selitit sen aivan oikein.
Siis kahdella pullolla on enemmän (ympäristöstään) lämpöä keräävää pinta-alaa.
Lämpötilan alenema jää siksi pienemmäksi.
@Bavaria: "27 l pullon voidaan laittaa 11 kg propaania ja 13 kg butaania.
Syy on butaanin korkeampi kaasuuntumislämpöti la."
- Tukeeko jokin fysiikan laki tuollaista syy-yhteyttä?
Toisinpäin tuon vielä jotenkin mieltäisi, onhan hiilivedyillä usein
höyrynpaine sitä alhaisempi mitä raskaampi se on mutta ei sekään mikään
yleispätevä lainalaisuus ole.
tsahkali:
Onneksi pullokaappi on lämmin ja kaikki tulee ulos.... 8)
88k5:
--- Lainaus käyttäjältä: Mjerica - 9.12.2017 kello on 06:46 ---@88k5: "Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo!
Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama)."
- Tuo on vähän outo ajatus (pullon entalpiamuutos...?) tai lähestymistapa. Mutta siis
mitä tulee aineen höyrystymiseen niin termodynamiikan pääsääntö sanoo ettei tuollaista
entalpiamuutoksen eroa voi olla. (Kun tietty määrä vaikkapa nestekaasua tietystä
lähtöpaineesta ja lämpötilasta päätyy toiseen loppupaineeseen ja lämpötilaan)
Tapahtuman nopeus voi vaihdella mutta entalpia ei sisällä aikatekijää.
@88k5: "Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään"
- Kyllä, ja kysymys on lämmöstä, ei "lämmöstä". Mutta että ero olisi merkittävä
niin ilman virtauksen olisi nopeuduttava pullon pinnalla. Tuulihan voi tehdä
tuon mutta eiköhän melko vaatimaton laitetuuletinkin kohenna tilannetta ellei
olla aivan minimirajan tuntumassa.
..
--- Lainaus päättyy ---
Juu, ehkä epämääräisesti kirjoitin pullo, tarkoittaen sen sisältöä (propaani/n-butaani seosta) ja faaseja.
Entalpiasta lisää https://fi.wikipedia.org/wiki/Entalpia
Joku toinen (sinä?) voisikin kertoa 'kansankielellä', mihin (ilmiöön, mitä siinä tapahtuu) perustuu nestekaasupullon kuoren kylmeneminen (miinusmerkkinen lämpömuutos)?
Kuvasin niillä lainausmerkeillä enempi sitä ihmisen ihon kokemaa lämpöä (adjektiivi, ei suure), jos nyt halutaan pitää oikeana lämpönä (suure) kaikkea sitä mikä on 0oK yläpuolella.
Niin, jos pullokaappi on hyvin eristetty pitää se paremmin pullot kylminä, mikä ei ole yli -20oC paras asia kun kaasun käyttökin vain suurenee. Asian voi todeta hyvin mittarilla - olen todennut 'sääaseman' langattoman ulkolämpötilamittar in viemisellä huurteisten pullojen kaveriksi kaappiin. Ero on useita asteita mitä eristetyn pullokaapin oven toisella puolella - konvektiota kyllä tapahtuu; oven ritälästä sisään (ulkoa lämmintä sisää) ja kaapin pohjan rei'istä ulos kun kylmenneestä ilmasta kyse.. mutta vaihtuvuus paranee kun koko oven avaa ;)
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta