Aihe: Puolaa, Keski- ja Etelä(?)-Eurooppaa 2017

Leppoisaa oleilua 

Mikä se on tuo kohta 8-tonnia ylittävän lukeman sanoma - kirjoitettujen merkkien määrä ? 

Jos mä nyt päivittäisin, niin se olisi 8024.   

Olkoon arvoitus, joka selviää viimeistään  matkan loputtua.

Missäs kylässä nyt majailette ? Tuolla Cavalaire-sur-Mer: ssä olemme olleet 10 päivää aikoinaan.

Missäs kylässä nyt majailette ? Tuolla Cavalaire-sur-Mer: ssä olemme olleet 10 päivää aikoinaan.

Kyllä tämä on ihan Cavalaire-Sur-Mer ja cämppäri La Baie. Satamaan on 400 metriä matkaa

Ti 24.10.

Muuten kuin eilinen lista, jätetään pois pöytäliinan haku, auton siivous ja apteekissa käynti ja pizzan tilalle katukeittiöstä paistettu kana. Apteekissa käynnin sijasta lisää sidetarvetta marketista. Yksi koiralenkeistä oli pitkä. Kävimme uimarantaa aika pitkällä. Samalla totesin syyslomaviikon vaikutukset. Lapsille oli pari karusellia auki ja joku vempain, jossa juostaan mahdollisimman pitkälle venyttäen kuminauhaa. Lisäksi uimaranta oli puhdistettu koneellisesti.

Illalla lisänä runsasta messengeri-viestin vaihtoa, kun olen yrittänyt sopia aikataulua säilössä olevan kaasupulloni hakijalle. Tällä hetkellä näyttää hyvälle, vaan saa nähdä!







8333

Ensi viikolla vin route Alsace keskiviikosta eteen päin jossain Obernay seudulla

Kyllä tämä on ihan Cavalaire-Sur-Mer ja cämppäri La Baie. Satamaan on 400 metriä matkaa

Näkyypä olevan sama alue 

Ke 25.10.

Ensin jälleen pitää palata eiliseen iltaan. Parin auton päässä on ruotsalaisen pariskunnan auto. Tervehdin heitä, kuten kaikkia muitakin päiväsaikaan, sanomalla ”hei”. Tämä on melko varma tapa saada keskustelu aikaan ruåtsalaisten kanssa. He eivät tunnu tietävän, että Suomessakin käytetään hei sanaa. Minä sitten selitän sanojen eron. Sen jälkeen jutellaan muutakin. Tuntui, että he kaipasivat jotakin muuta kuin vain toisensa, joiden kanssa praatata svenskaa. Kovasti kiittelivät juttutuokiosta, vaikka ei se minun ruåtsini ole kovin hääppöistä. Sanatkin taitaavat unohtua kiivaaseen tahtiin.

Tänään en viitsi sen enempää kerrata normaaleja päivätoimia. Mutta päivän erikoisuus oli markkinapäivä. Kävin siellä ostamassa lisää loimia koirien aitauksen päälle, että eivät näe ohikulkevia koiria. Viime viikolla vaimo osti kaksi kappalehintaan 6€. Totesimme, että ne eivät riitä. Niinpä minä hain yhden lisää ja hinta olikin vain 5€. Lisäksi ostin itselleni pikkurahakukkaron. Minulla on sellainen, mutta niin pieni,että paperirahat ja ajo- ja luottokortti eivät sovi kunnolla siihen. Nyt sopii ja kukkarossa on rengas, johon sain entisen ketjun kiinni. Ja ketjun toinen pää hakasella housun vyötäröön tai vyön renksuun kiinni. Tästä(kin) sain alennusta. Tarjosin kaksikymppistä Aika pian tajusin, että myyjällä oli vaikeuksia vastarahan kanssa. Tutkin silloisen pikkurahakukkaroni kolikko osaston. Siellä oli 4,40, ei viitosta, jonka se piti maksaa. Myyjä laski rahat, otti ne, antoi kaksikymppisen takaisin ja tuntui tyytyväiseltä. Niin minäkin. Vielä tarttui mukaan punottu hieman joustava vyö hintaan 6€. Viime viikolla tummat pojat myivät sellaisia kympillä.

Altaan reunalla ollessani, alkoi selvästi tuntua, että ilma alkaa viiletä. Se ei ole ainoa syy, että aloin jo suunnittelemaan paluumatkaa. Pari ensimmäistä etappia ovat jo selvillä. On hyvin hankalaa suunnitella sellaista reittiä, että sen varrella kohtuuetäisyydellä isosta(?) tiestä ovat  meitä tyydyttävät yöpaikat. Tällä kertaa koitan löytää sopivia pienempiä teitä.








8620

Että ei tarvitse huomenna palata eiliseen, niin lisäys.

Tänään lähti kaasupullon myyjälle varastoon jättämäni suomalainen pullo kotimaatansa kohden. Pieniä vaikeuksia meinasi olla saada sovittua asiat, mutta "loppu hyvin, kaikki hyvin ".

To 26.10.

Aamu valkeni pilvisenä, jälleen, mutta pilvet häipyivät onneksi aika pian pois. Mutta oli selkeästi viileämpi ilma. Iltapäivällä en edes viitsinyt käydä altaan reunalla kokeilemassa olisiko siellä tarjennut. No olisi, kun olisi hakenut tuulettoman paikan

Jälleen pysyttiin normaaleissa päivärutiineissa melkein koko päivän. Illan suussa soitin puhelun, jonka sisältö selvinnee myöhemmin. Sen jälkeen otsalampun valossa purin melkein koko leirin, sillä aamulla lähdemme kohti pohjoista ja pohjolaa. Ensimmäinen etappi on….., ai niin, enpä kerrokaan!!
Aamuksi jäi vielä tyhjennettäväksi kolme kertaa jätteitä, kaksi kertaa vesien tarkistus, kaksi kpl pyykkinaruja, auton öljyjen tarkastus, sähkökaapeli ja kiilat.

Matkalla maksuttomaan wifiin muistin, että tänään on selkeästi vähemmän alueelle tulijoita kuin lähtijöitä. Aamuisin tietenkin lähtee porukkaa, mutta jo silloinkin on tullut  joitakin. Ja sitten iltapäivällä tulijoita on ollut jopa jonoksi asti. Vaan tänään oli vain muutamia tulijoita. Alue laitetaan kiinni 15.10., siis aikaa ei ole kovin paljoa, tuskin enää "kelejäkään", niin kuin aiemmin totesin.








8824

Ensin korjaus tuohon sulkemisaikaan, sehän pitää tietysti olla marraskuussa 15., sillä muutenhan menään emme olisi olleet siellä.

Toinen juttu eiliseltä oli,että kun avasin facebookin maksuttomassa wifissä, niin se kertoi tälle päivälle tulevan tosi lämpöisen ilman. Siitä kohta lisää.

Pe 27.10.

Aamu valkeni aivan  normaalina. Kun oli päätetty ja leirikin purettuna kyläilypaikka sovittuna, niin lähdimme ajelemaan kohti Les Arcsia, Albinkarmanin asuinpaikkaa. Hyvin pian matkalla huomasi,  että ilma tosiaan lämpeni.  Auton mittari  näytti 26 astetta parhaimmillaan. Mutta haittaa siitä oli,  sillä tuuli yltyi sangen kovaksi. N. 1,5 tunnin ajon jälkeen saavuimme Les Arcsiin tompasta huolimatta.  Se kun tarjosi yhdessä kohtaa ajoa suoraan. Vaan sielläpä olikin seinä vastassa. No, käännyin sattuman varaisesti oikealle, niin pianhan tiekin taas löytyi. Ja löytyihän se viinitilakin. Siellä ensin hieman tutustuimme viinitilaan ja viinirypäleen kasvattamiseen. Nautimme kevyen lounaan jälkiruokakahveinee n. Jälkeenpäin ajatellen aikaa taisi rientää lähes kolme tuntia.

Maantielle päästyämme, suuntasimme kohti Sisteronin Stellplatzeja. Vaan Riezin kaupungin kohdalla oli SP:n opasteita. Päätimme jäädä siihen. Paikalla on jätevesien poistomahdollisuus ja vettä saatavilla 6:n €:n hintaan per 24 tuntia. Paikalla oli jo tullessamma yksi auto, mutta illan mittaan tuli lisää niin, että nyt  meitä on 10? 

Koiria ulkoiluttaessa kävin katsomassa maupungin keskustaa, kun opaste kertoi sinne olevan matkaa vain 200m.
Tuulen vielä puhaltaessa ulkona, toivotan hyvää yötä ennenkuin tabletin akku loppuu.






9030

Mukavaa oli, kun kävitte! Ei täältä kyllä alle kolmen tunnin pääse käymään, kyllä sitä juttua ja nähtävää riittää niin paljon. Meillä on tuuli tyyntynyt ja lämpötila näyttää olevan nyt 15 astetta. Turvallista matkaa ja toivottavasti vaimon jalka tulee paremmaksi pian!

La 28. 10.

Riezissä oli herätessä sininen taivas, joka aika pian meni pilveen. Vein lämpömittarin ulos, niin se ehti laskea viiteen asteeseen ennen enempää lämpenemistä.  Onneksi matkalla kuitenkin kirkastui. Vaimo teloi jalkaansa muutama päivä sitten, yritettyään ylittää koira-aitausta. Odottelimme muutaman päivän sen parantumisen alkamista. Vaan sitäpä ei ole alkanut. Niinpä tämän hetkinen suunnitelma on ajaa niin pian kotiin kuin jalka antaa myöden. Tämän takia valitsin ensimmäiseksi etapiksi Gapin kaupungin Stellplatzin, jos pitäisi vaikka yöpyä. Käytyäni kaupassa ja syötyämme pystyimme jatkamaan  matkaa. Seuraava etappi on Grenoblen ohi Sassenag. Tämä reitti on oikea näköalareitti vuorineen ja laaksoineen sekä muutamine tekojärvineen. Ikävä puoli on, että tie on sen verran kapea, että kuski ei paljoa pysty niistä nauttimaan. Levikkeitä on harvakseltaan ja nekin maiseman kannalta väärässä kohtaa tai puiden ja pensaiden haitatessa näkymiä. Siitä huolimatta suosittelen reittiä jos kulkee näillä seuduilla.

Yksi yksityiskohta matkalla oli, jota en ymmärtänyt ollenkaan. Ensinnäkin ko. pätkä oli kokonaan kielletty linja-autoilta ja yli 7,5 tonnisilta. Sitten tuli kohta, jossa yli 2,6metristen piti ajaa omaa kaistaa. Siinä oli puomi ja punainen valo. Pysähdyin puomille tutustuakseni, mitä siinä näytöllä lukee. Sain ikkunan auki, kun vaimo sanoi, että puomi aukesi. Siis ajoin eteenpäin huomaamatta mitään, mikä aiheutti ko. toimenpiteen. No, kai sillä jokin tarkoitus oli?

Kirja kertoo tässä Sassenagin SP:ssa olevan 8 paikkaa, mutta äsken ulkona käydessäni, laskin olevan 13 yksikköä paikalla.

Meinasin unohtaa yhden jutun. Tuo tie on ajoittain aikamoista serpentiiniä. Ja minä entisenä moottoripyöräilijän ä ymmärrän, että sitä on kiva sellaista kurvailla. Mutta eräässä kohdassa oli varoitusauto ja poliiseja sekä ambulanssi. Jollekin motoristille oli käynyt köpelösti. Jos jäljelle jääneestä pyörästä päättelisi jotain, niin kaveri todennäköisesti "kaavittiin lusikalla kallioseinämästä". Niin pahasti oli pyörä rusikoitunut.





9276

Su 29.10.

Pieni palaaminen eiliseen,  jälleen (?).  Unohdin, että minun piti tankata Gapissa. Jossakin  vaiheessa  huomasin  mittarin olevan aika alhaalla. Niinpä ensimmäiseltä asemalta otin varmuudeksi 6 litraa. Sitten aika pian tulikin asema, jossa oli riittävän edullista dieseliä. Tankkasin ja n. 56 litrassa pistooli ilmoitti tankin olevan täynnä.  Minä luulin, että sinne piti mennä n. 70-75 litraa. Kolmesti yritin, mutta ei mennyt kuin muutama desi kerralla. No uskoin mittaria. Mutta kun lähdin ajamaan, niin auton mittari näyttikin n. kolme neljäsosaa.  Olipa kovin herkkä pistooli.

Sassenagen yön alin  lämpötila oli viitisen astetta. Aamulla oli jälleen kirkas taivas. Lähdimme ajelemaan kohti Bourg-en-Bresseä ( kauheita nämä paikalliset paikan nimet). Sitä mukaan kun Grenoblen ympäristön Alpit jäivät taakse, niin samaa tahtia pilvisyys lisääntyi. Jossain kohtaa oli vielä ihan upeita maisemia.

B-e-B:en  olin valinnut jälleen Stellplatzin taukopaikaksi,  jos vaikka yövyttäisiin. Se oli hieman hakusessa,  kun navit antoivat hieman eri paikat. Toisessa oli osoite vain kadun nimellä ja toisessa gps-koordinaatit.  Paikka kyllä löytyi, mutta kirjan tiedot poikkesivat todellisuudesta.  Kirja kertoi paikan olevan linja-autoaseman takana. Mutta se oli luostarin tai jonkun  vastaavan parkkipaikka, johon oli merkitty 10 metriä camping careille.

Iltapäivä oli sen verran nuori, että päätimme jatkaa matkaa Doleen. Tällä kertaa maksutietä pitkin?  Täältä löytyi  matkaparkki tennishallin parkkipaikalta. Paikalla oli jo yksi ranskalainen. Hän yritti jutella, vaan dipä siitä mitään tullut kun en osaa ranskaa. Sitten hän pani kädet päällekkäin ja poskea vasten ikään kuin nukkuakseen. Nyökkäsin ja hän vaikutti huojentuneelta, ettei ole yksin. Myöhemmin tuli muitakin lisää ja  nyt meitä on kuusi yksikköä.








9497

Ma 30.10.

Rauhallinen yö kuuden muun kanssa. Aamulla totesin kirjan tiedon pitävän paikkansa. Kirja nimittäin sanoo, että poliisi kiertää usein paikalla. No, kuinka usein, en tiedä mutta aamulla teki autolla kierroksen paikalla.

Aamulla lähetin Finnlinesille tarjouspyynnön, jos vaikka käyttäisimme heidän nopeuttaan hyväksi. Päivällä kahvitauolla katsoin s-postini. Ja olihan siellä vastaus. Tässä osa siitä

Helsinki – Travemunde 4.11. 17:00 – 5.11. 21:30 Ennakkovaraajan tarjous

2 Aikuista

4 Lemmikkiä

Auto: 6-8m pitkä/yli 2.1m korkea

2x AB3P ikkunaton lemmikkihytti (max. 2 lemmikkiä/hytti)

Yhteensä: 878,32€

Mielenkiintoista, kysytään matkaa Travesta ja tarjotaan Hesasta!!

Matkaan lähdimme suuntana Colmarin Stellplatz. Jo kaupungin halki ajaessani, ihmettelin runsasta m-autojen määrää katujen varsilla. Päästessämme paikalle, niin portilla oli lappu, että aivan täynnä. Se johtui ehkä osin siitä syystä, että paikan nurmikenttä oli työmaana ja näin ollen monta riviä  hyviä paikkoja oli pois käytöstä. Niinpä ympäri ja uutta suunnitelmaa tekemään. Olin jo valmiiksi katsonut Freiburgin lähettyviltä paikan, joten otimme suunnan sinne. Ajatuksena oli, että saamme autoa huollettua ja itsemme pestyä hyvin. Voisimma pari seuraavaa yötä olla vaikka Rastplatzilla yötä. Vaan ajon aikana muistinkin, että Oberaissa on auki alue ja se sopii hyvin matkan varrelle. Eikä tulisi vaimolle liian pitkää matkaa istuttavaksi. Niinpä naviin uudet ohjeet ja löytyi vanha tuttu paikka muutaman vuoden takaa, vaikka nimi ei sanonut oikein mitään. Tämä on siisti kunnallinen alue. Ja runsaasti asiakkaita, kiitos ehkä näitten seutujen koulujen syysloman.

Aamulla sitten autohuoltoa, vedet, kemssa ym. ja kohti pohjoista Saksaa.








9757

Ti 31.10.

Päivä se oli tämäkin. Nyt istun autossa Freiburgin Stellplatzilla yksin koirien kanssa. Mutta aloitetaanpa aamusta. Vaimolla oli erittäin huono yö jalan takia. Keskustelun jälkeen päädyimme soittamaan Lähitapiolan Terveyshelppiin. Tämä johti siihen, että SOS-international ilmoitti, että Freiburgin UNI-klinikille on kerottu meidän saapuvan sinne. Niinpä autohuollon jälkeen ajelin sinne, vaikka se onkin vähän väärään suuntaan meidän reittiämme ajatellen.

Tutkimusten ja röntgenkuvien jälkeen tuli diagnoosi, luu murtunut. Leikkaus huomenna, tänään liian kiireistä.

Jätettyäni vaimon sinne, lähdin autolle käyttämään koirat ulkona ja etsimään yöpaikkaa. Kirja tarjosikin em. Stellplatzia. Ennen sinne ajoa ajattelin vielä tankata sekä dieseliä että kaasua. Dieseliä löytyi ihan sattumalta hintaan 1,109. Kaasua yritin löytää aamulla näkemältäni asemalta, mutta enpä sinne löytänyt enkä muutakaan paikkaa. Onkohan nämä kaasun myyjät yleensä vähän syrjemmällä. Saapa nähdä oliko sitten ensimmäinen kaasutankkaukseni yökaasua?

UNI-klinik niin kuin tämä SP:kin ovat ympäristötarra-alueella eikä mulla sitä ole, vielä. Toivottavasti ei osu tarkastajaa kohdalle. SP oli jo saapuessani melko täysi. Liekö suosion syy, että se on vain n. kahden kilometrin päässä vanhasta kaupungista?

Nyt pitäisi vielä päättää vaihdanko pullon nyt vai myöhemmin!


Mielenkiinnolla odotan aikanaan tietoa, milloin matka voi jatkua?






9952

Ke 1.11.

Aamulla vaimo soitti ja kertoi, että leikkaus olisi  9 ja 11 välillä.  Samalla luetteli tavaroita, joita minun pitäisi sitten iltapäivällä viedä. Niinpä lähdin kaasun etsintään. Panin kuitenkin ensin kuukkelin kertomaan kylän GPL-asemat.   Ensimmäisellä en  kuitenkaan saanut pistoolia sopimaan adapteriin, oli sen verran erilainen. Toisella asemalla olikin jo tutumman näköinen kapistus. Ja tällä tankkaus onnistui vaikka minua hieman jännitti ensimmäinen omatoiminen tankkaus. Tankkiin meni reilu 15 litraa kaasua. Ei näin ollen olisi ollutkaan pelkoa, että olisi yöllä loppunut. Eikä kukaan kassallakaan marmattanut, että ei olisi saanut tankata. Ainoa harmi oli, etten muistanut katsoa pullon mittaria oppiakseni, miten paljon pullossa on kaasua. Mittarissa on kolme värikenttää, vihreä, keltainen ja punainen,  kertomassa tästä. Eilen oli vihreän ja keltaisen rajamailla. Olisikohan se sitten voinut olla n. puoli pullollista?

Palattuani SP:lle, vaimo soitti jälleen ja kertoi leikkauksen siirtyneen iltaan.  Lisäksi soitin vakuutusyhtiöön, tiedustellakseni vaimon kotimatkan maksuista ja järjestelyistä. Olin nimittäin saanut tiedon, että potilaan pitää olla 7-10 päivää sairaalassa,  mutta sairaala voi järjestää kuljetuksen kotimaahan. Enpä vak. yhtiöltä tietenkään mitään varmaa vastausta maksusta saanut eikä ollut edes yllätys. SOS-keskus hoitaa asiaa ja sen lääkärin kanssa, jonka sana ilmeisesti painaa aika paljon, jouduin vielä kerran selvittämään tapahtumat. Hän lupasi olla huomenna yhteydessä sairaalaan ja sitten infoamaan minuakin.  Siinä vaiheessa kai ratkeaa asioita aika paljon.

Elämme mielekiintoisia hetkiä.

Kuvitelma tällä hetkellä on, että huomenna sairaalassa käynnin jälkeen lähden koirien kanssa ajelemaan kohti Puolaa ja sieltä Tallinnaan.










10147