Aihe: Työntöjarru

Tiedä kannattaako tähän soppaan lusikkaansa lisätä, vaikka joskus katsurinakin ollut. Minä olen käsittänyt asian niin, että siihen vanttiruuviin, mikä vaunun/minkä tahansa jarrullisen kärryn vetopään takana on, ei tule koskea koskaan. Ei ikinä. Jarrujen säätö tehdään rummuissa, jos jarrukengät ovat kuluneet ja ovathan ne, jossakin vaiheessa. Sitten vaihdetaan kengät, kun säätö ei riitä. Jos jossakin jumii, niin vaihdetaan vaijerit, tai navan sisälle osia. Ei se tanko, mikä vanttiruuvista lähtee, ajan kuluessa veny tai kutistu. Toki se iskarikin kai joskus pitää vaihtaa, hassusti toimiviakin on tullut vastaan, mutta ei siitä kannata aloittaa korjaamista.

Näin juuri.

Jos oli jo säädetty kengät lähelle ja sitten inssi kiristi vanttiruuvista lisää niin tietäähän sen mitä sitten kävi.
Jarrut alkoi laahata, kuumeni ja ehkä jopa pilasi jarrut/laakerit.

Vaikka se iskari olisi aivan kuollut,(tai ei edes olisi koko iskaria) niin kyllä vetopää ulos tulee kun aletaan aisasta vetämään.

Ja pohjaan paukkuminen loppui, koska jarrut jarrutti koko ajan, tanko oli niin piukalla ettei pohjannut kun jarrut olivat jo pohjassa paljon ennen vetopään maksimi liikettä.

Toki siihen vanttiruuviin kuuluu jossain tilanteissa koskea, mutta ei normaalissa jarrujen säätämisessä.

Tiedä kannattaako tähän soppaan lusikkaansa lisätä, vaikka joskus katsurinakin ollut. Minä olen käsittänyt asian niin, että siihen vanttiruuviin, mikä vaunun/minkä tahansa jarrullisen kärryn vetopään takana on, ei tule koskea koskaan. Ei ikinä. Jarrujen säätö tehdään rummuissa, jos jarrukengät ovat kuluneet ja ovathan ne, jossakin vaiheessa. Sitten vaihdetaan kengät, kun säätö ei riitä. Jos jossakin jumii, niin vaihdetaan vaijerit, tai navan sisälle osia. Ei se tanko, mikä vanttiruuvista lähtee, ajan kuluessa veny tai kutistu.

Mutta jarruvaijeristo venyy ja tangon niveliin syntyy kulumaa. Tästä johtuva löysä otetaan aina pois vanttiruuvia kiristämällä. Joskus käsijarrun liikeradan säätöön riittääkin pelkkä vanttiruuvin kiristys. Sen näkee ihan silmälläkin, millon vaijeristossa ja vetotangossa on liikaa löysää.

Jos siihen vanttiruuviin ei pitäisi milloinkaan koskea, sitä ei olisi tehtaalla sinne laitettukaan.

https://karavaanari.org/index.php?topic=156.0
Tuossa ohjeita Peitzin jarrujensäätöön.
Siinä neuvotaan löysäämään vanttiruuvia ennen säätöä.
Tuon ohjeen mukaisesti säädin ja silti kovassa jarrutuksessa vetokytkin pohjaa.

Oliko rummut olleet auki ennen säätöjä? Jos oli ja kenkiin koskettu, voi olla että eivät olleet keskittyneet kunnolla ennen säätöä. Pikkasen ajoa ja peruuttelua, varsinki jos seisottamisessa ruostetta kertynyt rummun jarrupinnalle. Sitten vasta saa kengät oikean lähelle..

Ja ne vaijerit, jos jumii niin säätämisestä tulee hankalaa (ottaa, ei-ota, laahaa ja peruutus edellyttä sitten aika pamausta)

Mutta jarruvaijeristo venyy ja tangon niveliin syntyy kulumaa. Tästä johtuva löysä otetaan aina pois vanttiruuvia kiristämällä. Joskus käsijarrun liikeradan säätöön riittääkin pelkkä vanttiruuvin kiristys. Sen näkee ihan silmälläkin, millon vaijeristossa ja vetotangossa on liikaa löysää.

Jos siihen vanttiruuviin ei pitäisi milloinkaan koskea, sitä ei olisi tehtaalla sinne laitettukaan.

Eikö jokaisen vaijerin päässä ole oma ruuvinsa? Venyvätkö vaijerit tasaisesti, vanttiruuvin säätö kirii kaikkia yhtä paljon, eli vähemmän venynyt alkaa laahaamaan, näin oletan. En ole jarruhuollon asiantuntija, joten en tinkaa tästä enempää ja jos kerran jonkun mallin ohjekin näin sanoo, niin saatoin oppia tässä jotain uuttakin.

https://karavaanari.org/index.php?topic=156.0
Tuossa ohjeita Peitzin jarrujensäätöön.
Siinä neuvotaan löysäämään vanttiruuvia ennen säätöä.
Tuon ohjeen mukaisesti säädin ja silti kovassa jarrutuksessa vetokytkin pohjaa.

Heti alussa sanotaan, että jarrutangon säätöosan avulla ei saa välystä säätää pienemmäksi, eikös se ole nyt mainittu vanttiruuvi? Eli siitä ei lähdetä säätöä tekemään, vaan rummuista. Harusruuvistakin puhutaan, onko se sama kuin vanttiruuvi, vai vielä yksi muuttuja tässä yhtälössä. Kuva olisi paikallaan. Muokkaus, no onhan siellä.

Sitä vanttia on harvassa.. Yleensä piiitkän yhdystangon säädettävyys löytyy sen molemmista päistä, tavallisesti takapäässä varoja enempi. Mitään muuta ei ole kuin seuraavaksi rummuissa..



Liike jakautuu tuollaisten T-kappaleiden välityksellä. Niitä on 1 kpl 1-akselisessa ja 3 kpl 2-akselisessa, kuten kuvassa (detalji Z). Vaijereissa ei ole säätöä. Siksi, jos yhdenki uusii joutuu muidenkin "iskun"/liikeradan tarkistamaan. Eroja ei saa olla tai jarruista tule eriparisia. Samoin, jos yksi vaijeri takertelee, häiritsee se saman akselin toimintaa ja saattaa muutta myös akseleiden jarruvoiman epäbalanssiin. Ilmenee niin, että nuo T-kappaleet jäävät vinoon jarru vapaana (vaijeri jumittaa) tai vetopää sisään painettuna (rummuissa vapaaliike eriparia).os vaijerin kuoresta nykimällä sivulle kuorta venyttämällä (se spiraalijousta sisältä) saa T-kappaleet takaisin ryhtiin, vaijeri vaihtokunnossa.

Tuo T kappale ei ole jäykkä ja sallii pienen eron vaijereiden liikkeessä. Jos vaijeri ei takerru ja kengät ei ole täysin samalla etäisyydellä rummuissa niin tuo tasaa eron.

Tuo T kappale ei ole jäykkä ja sallii pienen eron vaijereiden liikkeessä. Jos vaijeri ei takerru ja kengät ei ole täysin samalla etäisyydellä rummuissa niin tuo tasaa eron.

Joo, nimenomaan pienen eron, kunhan se ei ole sama toiseen suuntaan sama, eli kokonaisliikkeessä tuplat. 2-akselisessa monesti 1 pyörä saattaa olla täysin viraton, ja kolme muuta toimii ihan normaalisti. Virattoman jumittava vaijeri (liikkeetön) riittää tuohon..

Tuo T kappale ei ole jäykkä ja sallii pienen eron vaijereiden liikkeessä. Jos vaijeri ei takerru ja kengät ei ole täysin samalla etäisyydellä rummuissa niin tuo tasaa eron.

Nimenomaan.
Sanoisin, että se tasaa suurenkin eron, koska sekä vaijereiden, että tangon päässä on nivel.
Tasaus toimii jopa niin hyvin, että jos yksi vaijeri on jumissa, kolme pyörää jarruttaa normaalisti.
Nivelessä on pitkä kierre, samoin vaijerin päässä, joten siinäkin on säätövaraa runsaasti.
Oikeastihan siellä ei ole T-kappale, vaan suora pätkä lattaa.   

Nimenomaan.
Sanoisin, että se tasaa suurenkin eron, koska sekä vaijereiden, että tangon päässä on nivel.
Tasaus toimii jopa niin hyvin, että jos yksi vaijeri on jumissa, kolme pyörää jarruttaa normaalisti.
Nivelessä on pitkä kierre, samoin vaijerin päässä, joten siinäkin on säätövaraa runsaasti.
Oikeastihan siellä ei ole T-kappale, vaan suora pätkä lattaa.   

Tasaa ja tasaa - sanoisin että kaikki liike ja voima katoaa siltä mikä jäykin. Ei tarvii vaijerin edes olla jumissa 4-pyöräisessä, niin jarrutusteho siinä yhdessä olematon, jos muut liikkuvat hyvin.
Alle kymmenen vuoden ikäisissä alustoissa taitaa olla yleisimpiä nuo ns. pikaliitin päät Alko, Knott, Nieper jne.. ei niissä ole mitään säätöä vaijereiden päissä, eikä kuorissa (mutterilla vain lukitaan runkoon)

Tasaa ja tasaa - sanoisin että kaikki liike ja voima katoaa siltä mikä jäykin. Ei tarvii vaijerin edes olla jumissa 4-pyöräisessä, niin jarrutusteho siinä yhdessä olematon, jos muut liikkuvat hyvin.
Alle kymmenen vuoden ikäisissä alustoissa taitaa olla yleisimpiä nuo ns. pikaliitin päät Alko, Knott, Nieper jne.. ei niissä ole mitään säätöä vaijereiden päissä, eikä kuorissa (mutterilla vain lukitaan runkoon)

Pitäisi varmaan käydä omankin vaunun alla katselemassa, mitä siellä näkyy. Muistikuvat on selvästi vanhemmista.

Vaihda vetopään iskari

Elikkä et ole koskaan säätänyt vaunun jarruja oikein, kun et tunnu tietävän toimintatapaa. Voisin väittää että iskari on tässä kulkimessa kunnossa. Kerran hajonut vetopään iskari kulkineessani ja on nollut useampikin vehje..ehjäkin iskari pohjas, jos kengät kaukana, peruuttaessakin aina pohjaa vetopää.

Kyllä iskarin saa hitaasti työnnettyä pohjaan ja se palautuu hitaasti takaisin. Jos jompikumpi liike on äikäinen,silloin iskari sökö.

Ensin löysätään vanttiruuvi löysälle,sit säädetään kengät lähelle ja sit vanttiruuvi takaisin ja jää n. 1mm rako s-raudan ja työntötangon välykseksi. Pääpirteittäin näin menee. Iskarin pohjaaminen,sekä peruutusautomatiika n huono toiminta,johtuu yleensä aina kaukana olevista kengistä,kuluineista tai irronneista kitkaopnnoista. Vaijjereitten kuntokin on hyvä tarkistaa.

Tässäkin tapauksessa ensimmäisenä jarrujen säätö ja sit epäillään kenkiä ja sit iskaria.

Elikkä et ole koskaan säätänyt vaunun jarruja oikein, kun et tunnu tietävän toimintatapaa.

Kerran arvasit ja silloinkin väärin. Ja tuon iskarin otin siksi kun se painuu käsin kasaan. Ei ehjä iskari tee niin. Itsellä kun iskari rikki teki juuri samaa.
Mikäli osaat lukea niin selitinkin asiaa pitemmälle.

Alle kymmenen vuoden ikäisissä alustoissa taitaa olla yleisimpiä nuo ns. pikaliitin päät Alko, Knott, Nieper jne.. ei niissä ole mitään säätöä vaijereiden päissä, eikä kuorissa (mutterilla vain lukitaan runkoon)

Äläs nyt innostu.
Tässä malli lattarauta: https://www.ikh.fi/images/wwwkuvat/Tuotekuvat/PV300822_S_1_web.jpg
Tässä U-mallinen: https://www.ikh.fi/images/wwwkuvat/Tuotekuvat/PV300803_S_1_web.jpg
Vaijerissa on sitten säätövaraa riittävästi: https://www.ikh.fi/images/wwwkuvat/Tuotekuvat/PV339035_S_1_web.jpg
Säätövara on myös tuossa lattarautamallin liittimessä, samat vaijerit käy molempiin.