Aihe: Muutto asuntovaunuun tai autoon

Onko ne, jotka haaveilee vaunuun pysyvästi muuttavansa, koskaan kokeneet koleaa syys- tai talvi-iltaa kotona takkatulen lämmössä? Tai sitä kun lämmittää leivinuunin ja paistaa siinä pullia, pipareita, lihaa tai leipää... Miltä se tuoksuu kun paistos kypsyy ja odottaa vesi kielellä että pääsee maistamaan...
Miten ne tunteet saa korvattua jos olisi vaan vaunu jossa asua

Mistähän se johtuu, mutta minusta juuri nuo koleat syys- ja talvi-illat ovat niitä kaikkein viihtyisimpiä juuri asuntovaunussa? Niin me vaan kaikki koetaan asiat eri tavoin!

No anyway, vaunuun muuttamiselle on välimuotojakin, joilla voi ensin vähän harjoitella. Kotinsa voi säilyttää, mutta kun vuodessa kertyy karvaa vaille 300 vaunuyötä, se on miltei kuin asuisi siinä vaunussa

Mistähän se johtuu, mutta minusta juuri nuo koleat syys- ja talvi-illat ovat niitä kaikkein viihtyisimpiä juuri asuntovaunussa?

Niin minustakin

Njoo, se on mielipide ja asennekysymys se mitä pitää kotinaan.
Toiset tarvitsee sen kiinteän paikan mitä pitää kotinaan. Mitä juuriin tulee, niin meillä kaikilla on muistoja menneistä ajoista eli nuoruudesta, ystävistä, koulusta, lasten syntymäpaikasta jne. Sellaiset ihmiset, jotka ovat usein muuttaneet täysin vieraalle paikkakunnalle sopeutuvat helposti uusiin olosuhteisiin tai haluavat elää omassa rauhassa sopii vaunu/autoasuminen varmaankin parhaiten. Toisaalta jotkut haluavat tutun ympäristön,jota pitää kotinaan ja sinne on aina kiva palata.

Itse kuulun siihen kiva palata ryhmään ja tässä viimeisen vuoden aikana olen mietiskellyt noita työkuvioita monelta eri kantilta. Tekisi mieli siirtyä hieman vieraammalle paikkakunnalle töihin ja asua viikot tai osa työviikosta vaunussa ja sitten viikonlopuksi kotiin. Vaikka olen pääkaupungista kotoisin, olen silti muuttanut sieltä kymmenen vuotiaana maalle ja nyt kun on työt pääkaupunkiseudun hulinassa ja vaikka asutaankin maaseudulla noin tunnin ajomatkan päässä tekisi mieli välillä jonnekkin muualle päin Suomenniemeä.

Kavereiden kanssa on joskus puhuttu, jos ei olisi puolisoa ja velkarahalla rakennettua torppaa niin voisi singahtaa mihin vain. Mutta kuitenkin kun on noita vakiintuneita asioita ja asiat riippuu muistakin muin vaan itsestä niin täytyy pysyä aloillaan

Oma tilanne sallisi tuon viikot vaunussa tyylin ja saas nähdä mitä aika tuo tullessaan.

Eli tässä elämänvaiheessa ei kokonaan vaunussa asuminen oikein ole mahdollista, tällainen reilu kolmekymppinen nöösipoika kun olen ja perhekkin pitäisi perustaa, mutta tiedä sitten vanhempana. Sen verran pidän omasta rauhasta, että ajatus tulevaisuudessa ei ole ollenkaan huono.

...nyt kun on työt pääkaupunkiseudun hulinassa ja vaikka asutaankin maaseudulla noin tunnin ajomatkan päässä tekisi mieli välillä jonnekkin muualle päin Suomenniemeä.

Jos minulla olisi tuo elämän tilanne, että työmatkoihin menee kaksi tuntia. Tekisin heti jotakin elämän muuttamiseksi. 

...nyt kun on työt pääkaupunkiseudun hulinassa ja vaikka asutaankin maaseudulla noin tunnin ajomatkan päässä tekisi mieli välillä jonnekkin muualle päin Suomenniemeä.

Jos minulla olisi tuo elämän tilanne, että työmatkoihin menee kaksi tuntia. Tekisin heti jotakin elämän muuttamiseksi. 

Joo ei tämä 2-3h työmatkat päivässä oikein järkevää ole, mutta täällä meidän kylillä ei oikein hommia ole ja lähempänä Helsinkiä alkaa tontit/asunnot maksaa niin paljon ettei sormet yllä millään. Eikä kyllä huvita kaupungissa asuakkaan.

Morjensta vaan taas kaikille.
Vaunussa asuttu reilut kaksi vuotta, hyvin pärjätty ja suosittelen lämpimästi toteuttamaan haaveet sillä muuten voi käydä kuin meille.
Haaveiltiin liian kauan ja vaunuelämä jäi kahteen vuoteen kahdestaan, nyt olen yksin ja pulassa. Kalusto liian iso, ei riitä kortti eikä varmasti taitokaan.
Asumisessa ei ole mitään mikä tökkisi vastaan, hyviä leirintäalueita on paljon joissa pyykit sun muut toimii talvellakin, henkikirjoittaja nikotteli aikansa, kunnes antoi periksi.
Minulle laitettiin polveen keinonivel ja silloin olin oikein kiitollinen vaunusta, kaikki tarpeellinen on lähellä eikä ole siivottavaa paljon.
Nyt olen myymässä kalustoa ja vaihtamassa asuntoautoon ja pieneen yksiöön tai johonkin muuhun pieneen asuntoon sillä fyysiset voimani ei riitä vaunuun. Liikkumista en halua jättää. Nyt on koti seissyt Reijon sairastamisen vuoksi marraskuusta saakka paikallaan ja alkaa ahdistaa jo pahasti, pitäisi päästä maantielle, asuntoautolla pärjäisin yksinkin.
Siis suosittelen vaunuasumista.
satu

Täällä porukat on niin erilaisissa elämäntilanteissa, että on vaikea ottaa kantaa kenenkään mielipiteeseen vaunussa asumiseen. Porukoiden arvotkin on niin erilaiset.
Meilläkin on keskusteltu moneen kertaan aiheesta, mutta toistaiseksi kanta on pysyvän, mutta kuluiltaan pienen asuntovaihtoehdon puolella. Ehkä sitten eläkkeellä tullaan toisiin ajatuksiin, jos kaikelle "menneisyydelle" löytyy paikka. Tarkoitan n. 10 kpl valokuvamappeja, "perintöpöytäliinoja" yms.

Vaakakupissa on pääkaupunkiseudun asumiskulut. Meillä ei ole kartanoita, taloja tms. Vaunuasumisella saisi asumiskulut pieniksi ja rahaa kenties jäisi esim. matkustamiseen. Lisäksi "pieni on kaunista".
Ehkä oikeesti mukavuus ja helppous ratkaisee... vaunu on lomaa, vapaa-aikaa, kesämökin korvike. Pitkä talvi kantovesillä yms. hirvittää.

Valokuvat voi polttaa cd;lle ja pöytäliinat jakaa sukulaisille.
Itsellä oli vukraneliö, huonekalut ym. myytiin, paljon meni kierrätykseen ja loput ystävien varastoihin josta pikkuhiljaa kirpparille.
Luopuminen oli aika jännä tunne, 15 kpl aitoja Mariskooleja lapsille ja ystäville 3 vaunuun mukaan 100kpl norsuja vain 5 mukaan, kaikesta en vaan voinut  eikä onneksi tarvinnutkaan luopua, mutta jälkeenpäin oli kuin olisi päässyt suihkuun likaisen työn jälkeen, mitään en ole kaivannut takaisin.
Vaikeampaa oli laittaa miehen jäämistöä jakoon ja roskiin ym. paikkoihin.
Kuitenkin kannustan kaikkia jotka suunnittelee vaunuasumista ainakin kokeilemaan jos on mahdollisuus.
Talvi on hankalampi, mutta ei ylipääsemätön, meillekkin sattui molemmat talvet kovia. Ainoastaan viemärit jäätyi, mutta hammaspesuvedet voi sylkäistä vessaankin ja kaasunkulutuksen oppii arvioimaan niin ettei tarvitse aina olla sitä "yökaasua"

Tervehdys Matson ja muut kulkineeseen muuttoa haaveilevat ja jo muuttaneet !
Nyt betoniasumuksesta styrox-majaan muuttaneena muutamia kommentteja.Kun on täällä luonnon keskellä ollut 1.5v luulisin jo sisäistäneeni näitä hyviä ja huonoja puolia asumismuodoista.Ens iksikin tämä periferiassa asuminen ei olisi ollut mahdollista ollessani työelämässä ja kun lapset asuivat kotona.Haaveita kyllä oli mutta realiteetit puhuivat puolestaan.Silloin riitti lomat ja viikonloput vaunuelämän "ihanuutta" täyttämään.Nyt en voisi kuvitella tämän leppoisampaa elämänuotoa kun voi koko luonnonkierron todellanähdä heräävän elämään.Toki talven pitkä pakkaskausi vähän "rassasi" mutta kivasti siitäkin selvittiin muutamalla ylimääräisellä kaasupullolla.Ja reissannutkin olen vaikka se ei niin enää kiinnostakkaan kun aloitin vaunuilun -79 vuonna ja kierreltiin riittävästi.Täällä "pusikossa" sosiaaliset kontaktit ovat vähän kortilla mutta ainahan sitä ihmisiin pääsee ja täytyyhän lapset ja lapsenlapset ja muut sukulaiset tsekata silloin tällöin.Täältähän ei puutu mitään verrattuna "yhteisöasumiseen".Vain täällä virikkeitä ja muuta tekemistä tuntuu olevan enemmän.Joku lapsista kyselee että ootkos ihan tosissas siellä? Jou, kaikki ok.
Pariviikkoa oli taas kiva episodi kun 5 helmipöllöä tömisteli vaununkatolla ja opettelivat elämän aakkosia.(kats.kuva).Kivaa tämä vielä kun terveyttä piisaa.
Kaikille jotka tälläisesta haaveilevat niin kehoitan kokeilemaan.Täältäh än pääsee aina pois.Tai joku hakee....

terve teebasso

kylläpäs on hienoa kuulla sinunkin mielipidettä ja voi vain sinulle hattua nostaa kun olet uskaltanut tehdä tuollaisen ratkaisun.

laitahan aina silloin tällöin kuulumisia sieltä jostakin. nyt tällä erää hyvää kesää sinulle ja gaphirille ja vaunuerakolle ja tietenkin muillekkin.

ps. täällä jatketaan haaveilua.....

Haaveissa mullakin, siis autossa asuminen (olen ½-vuotta paketti-autossa asunu vuostuhannen alkupuolella) nyt kun oikein matkailuauto vois paremmin sujua tuo autossa asuminenkin vaikka koko vuos tai pitempäänkin. Vähäiset romuni vois laittaa vaik varastohotelliin... ..

millainen lämmitys sinulla duster tuossa autossa on ja ootko ollu siinä kovilla pakkasilla eli tiedätkö miten sillä tarkenee kovilla -30.... pakkasilla.

Mulla on Truman puhallus.....kyllä siinä viime joulukuun pakkasilla tarkeni napapiirillä ihan hyvin. Pesulla vaan on käytävä uimahallissa

Kyllähän tuo mielessä on usein käynyt. Kesällä ehkä enemmänkin, talvella voisi olla haasteita enemmän nykyisen kaluston kanssa.

Truman kanssa pärjää kyllä yli -30C kelissäkin mutta alkaa menemään pullo / 2 vrk tahtiin kaasua joka aavistuksen verran tulee kalliiksi. Tuossa europpalaisessa halpavaunussa on myös ongelmana kondensiovesi jota tulee joka paikkaan sen verran paljon että jos ei pyyhi jatkuvasti tulee homeläikkiä...

Mutta katsotaan...

Tuohon talvikauden aikaan peseytyminen onkin aika performanssi kun yrittää pienessä soikossa peseytyä.  Silloin kun ei tule saunaa lämmittäneeksi. Kesällä kaikki on toisin kun järvi on vieressä.
Myös tavaroiden kanssa saattaa tulla ahtautta jos turhaa rojua haalii.Itse lahjoitin lähes kaikki kotiomaisuuteni lapsienlapsille kun ovat perustamassa perheitä. Loppujenlopuksi ihminen tarvitsee aika vähän tavaroita elääkseen hyvin. Tännekkin meinaa hilautua kaikenlaista tarviketta ja se vaikeuttaa reissuun lähtemistä. Täytyy vain miettiä onko joku hankinta tarpeellinen ja pysyä lujana.