Tekniikkakeskustelut > Lämmitys ja ilmastointi

Öljytäytteisen lämmittimen todellinen lämmitysteho

<< < (2/10) > >>

Mjerica:
Aiheena aloittamani rönsy ketjussa:

Tekniikkakeskustelu t »Matkailuautot »Matkailuautoa ostamassa!
   
Ihan alkajaisiksi, ettei keskustelu karkaisi aiheesta, voisikohan
ylläpito siirtää tänne vastaukset #113, #117, #118, #119 ja #120.

Jos näin onnistuu niin palaan aiheeseen piakkoin. Niin muodoin jos tämä
onkin ollut jo esillä aiemmin, muistuttakaa.

88k5:

--- Lainaus käyttäjältä: Mjerica - 22.03.2017     kello on 15:39 ---Aiheena aloittamani rönsy ketjussa:

Tekniikkakeskustelu t »Matkailuautot »Matkailuautoa ostamassa!
   
Ihan alkajaisiksi, ettei keskustelu karkaisi aiheesta, voisikohan
ylläpito siirtää tänne vastaukset #113, #117, #118, #119 ja #120.

Jos näin onnistuu niin palaan aiheeseen piakkoin. Niin muodoin jos tämä
onkin ollut jo esillä aiemmin, muistuttakaa.

--- Lainaus päättyy ---
Menikö oikein?

Mautoilija:
Lainauksilla voi keskustelut siirtää itsekin.

--- Lainaus ---Siitä pitää
pintalämpövahti ansiokkaasti huolen
--- Lainaus päättyy ---
Mikä pintalämpövahti? Katselin usean "halpis"lämmittimen ohjetta, eikä missään ole mainintaa erikseen pintalämpötilasta huolehtivasta vahdista. Kuitattava ylilämpösuoja kyllä oli. Se on varolaite joka toimii häiriötilanteessa.
Lämmitin ottaa verkosta tehoa pulssimaisesti koska huonelämpötermostaa tti kytkee päälle/pois tarpeen mukaan. Sanalla elektroninen termostaatti ei ole muuta vmerkitystä kuin se että termostaatissa ei ole kärkiä vaan kytkentä tapahtuu elektroniikalla.
Lämmittimen verkosta ottaman tehon selvittää helposti kulutusmittarilla.

Lämmittimen hyödyllisyydestä en osaa sanoa

rantaesa:
Minulla on just tuollainen lämmitin takatallissa , sinne kun ei kannata  läpivirtauspatteria turvallisuussyistä laittaa , hyvin pitää takatallin lämpimänä ja kuivana , en tiennytkään että nuo ovat "vajaatehoisia" , täytyypä mitata mitä se ottaa virtaa. Mökillä on samanlainen ollut 5 talvea pienellä teholla ja ihme kyllä vieläkin on kiinanpatteri ehjä

Mjerica:
@88k5: "Menikö oikein?" Kyllä, nyt meillä on aihe erillään.

  "Kuvan öljytäytteinen on valmist(utt)ajan,Prof mukaan teho on 600W. Muistelen
  vuosia sitten mittanneen pistorasiaan liitettävällä energia/tehomittarilla tuota,
  mutta mieleen ei ole jäänyt etteikö ottoteho olisi about haarukassa.."

- 600W on vielä yltiöpäisempi lukema kuin osasin odottaa. (Kuvasta arvelin korkeuden
  sekä ripoja olevan 4+pääty. Siitä arvioin 450W)
    Muistithan riittävän mittausjakson, vähintään pari tuntia, silloin yksittäinen
  kytkentäjakso ja sen ajoittuminen ei aiheuta oleellista virhettä. Termostaatti
  täysillä antaa tietyn tiedon maksimi lämmitystehosta. Asiaa hieman mutkistaa se että
  aivan maksimi löytyy asetuksella jolla termostaatti katkaisee hieman ennen ylilämpö-
  suojaa ja silloinkin pitää huomioida se että termostaatin katkaisun jälkeen, kun ollaan
  ihan rajalla, voi ylilämpösuoja yhä katkaista "matkalla olevan" lämpövirran takia
  noin vajaan minuutin verran. (tämän voi todeta kuuntelemalla, ei ulkoa mittaamalla)
      Kaiken kaikkiaanhan maksimitehojen ero tulee siitä että ylilämpösuojalla
  on suurempi hystereesi, siksi uudelleenkytkeytymi nen viivästyy.
 
@kimi: "En ole koskaan ajatellut että lämmitysteho öljytäytteisessä jää alle ilmoitetun"

      Ja ettei sitä liian herkästi tultaisi ajatelleeksi ovat valmistajat oveluuksissaan
      kytkeneet merkkivalon termostaatin jälkeen mutta ennen ylilämpösuojaa. Kun väännät
      termostaatin täysille valo palaa jatkuvasti ja kaikki näyttää olevan kunnossa. Valo
      vaan ei kerro jännitteestä vastuksella/silla.
     
         Otapa siis lämmitin joskus lähellesi termostaatti täysillä, kuulet tuon tuosta
      naksauksen. Se syntyy kun todellinen teho vaihtuu "paperiwatteihin". Tai tee kulutus-
      mittaus.
     
     
@Turhan Höpöttäjä: "Jos tuommeseen sähköpatteriin kohdistuu ulkoista ilman virtausta,
      silloin homma muuttuu toiseksi."
     
 - Näin arvelin itsekin ja kokeilin asiaa. Lähellä nolla-astetta (Celsius), virtauksella
   joka ei ole tavallisilla kotitalousvehkeillä edes saavutettavissa, jaksotuksen päällä-
   olosuhde kasvoi vain marginaalisesti. Lämmitin vaan alkoi käydä viileämpänä. Tuohonkin
   löytyi sitten selitys ylilämpösuojan rakenteesta, siitä seuraavassa......
   
@Mautoilija: "Mikä pintalämpövahti? Katselin usean "halpis"lämmittimen ohjetta, eikä missään
         ole mainintaa erikseen pintalämpötilasta huolehtivasta vahdista. Kuitattava
         ylilämpösuoja kyllä oli. Se on varolaite joka toimii häiriötilanteessa."
         
- Minä olen kyllä nähnyt noita mainintoja mutta niissä on asian todellinen luonne
  lähinnä peitelty ja/tai viitattu juurikin häiriötilanteeseen.

- Mullekin on jäänyt hieman hämäräksi pintalämpötilan rajoittimen ja ylilämpösuojan
  suhde. Ensinmainittukaan ei oikeasti mittaa pintalämpötilaa vaan lähinnä simuloi sitä
  tietyn sisäisen (päädyssä olevan) pisteen perusteella. Se ei siis osaa paljoakaan
  reagoida esim. ilman virtauksen jäähdyttävään vaikutukseen. Se oikeastaan osaa vaan
  "kätkeä" käyttäjältään sen seikan että lämmitin on tehoonsa nähden fyysisesti aivan
  liian pieni. Tai kokoonsa nähden liian tehokkaalla vastuksella varustettu.
 
  Summa summarum.... (suomeksi: mitä väliä?)
 
   A:  Kyseiset lämmittimet eivät lämmitä mainostetulla teholla millään järjellisellä
       käyttötavalla.  Siis kuluttajan huijausta.
   
   B: Virtaa katkoo komponentti jonka pitäisi olla varoelin, ei jatkuvatoiminen saati
      termostaatin korvike.  Käynee kuluttajalle joka ilahtuu jo siitä että laite toimii
      (ollenkaan) vielä viiden vuoden kuluttua. Ehkä tuo elin aikanaan lakkaa kytkemästä
      tai.... kärjet palaa kiinni...? Mikä voikin olla TUKES:in juttuja.
     
   C:  Lämmitin aiheuttaa kuitenkin sulakekuormaa "paperitehonsa" verran. Suomalaisella
       ja saksalaisella leirintäalueella ehkä vielä siedettävää kunhan kaikki ja kaikkien
       lämmitys ei perustu näihin. Te, arvoisat lukijat, tietänette enemmän näistä eteläisen
       euroopan sulakerajoituksista kuin minä. (joka toistaiseksi matkailen vain kulkineella
       ja siksi olen "ulkona" asiasta niin kuvaannollisesti kuin kirjaimellisestikin)
       Mutta ajatellaampa vaikka majoitusalueen "valosähköä", esim. kuormitettavuus em.
       600W, (oliko realistinen esimerkki?) Sillähän voisi hieman lämmittää syysyötä. Mutta
       jos todellinen lämpöteho onkin tuo 230W, lämmittäisikö sillä?. Lukemat voivat olla
       hataria mutta ymmärtänette miksi tällä on erityismerkitys karavaanareille.
     
  Mittailkaahan ja kertokaa tuloksista.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Vastaa

Siirry pois tekstitilasta
Mobile View