Kun tuo pääihe on kaluttu loppuun??
  Jatkampa hiukan sivuun. Olen tiennytkin että tuollainen auton sisä lämmitin Defa 1400 W. ei ota täyttä tehoa- ainakaan nollan kelissä. Yllätys oli minulle että ottoteho ei pienentynytkään, vaikka kyhäsin levyistä kopin sen ympärille, jossa lämpö nousi n. 40 asteeseen.  II asennossa otti ensin kylmänä hetken  675 W. sitten 1096-1028 W. . I asennossa 594-620 W..
  Vanha Calix 800+1200 W. jota käytän talvella vaunun kotona alkulämmitykseen, sekä matkalla varalämmittimenä (toistaiseksi ei tarvittu). Tämä otti 30-90 W. enemmän kun nappi näytti. 

  Patteri oli viime vuosituhannelta Termel 800 W.

Itseäni lainaten (ketjun aloitus):
    "Vakavasti otettavia öljytäytteisiä kyllä saa, vakavasti otettavista alan
    liikkeistä. Tosin vakavasti otettavalla hinnalla.  Kokokin on sitten vielä
    vakavasti otettava."

   - Nänähän jos mitkä ovat juuri noita vakavasti otettavia tuotteita.
    Högforsin Termel, Warmos, Nobö, Strömberg..... Nämä eivät koskaan lähteneet
    (lähde) huijauslinjalle. Näitten ostajat ovat myös monesti rakennusliikkeitä
    jotka ovat jollain tavalla vastuussa valinnoistaan. (Kuvitelkaapa että
    uuden asunnon lämmittimien teho olisikin puolet suunnitellusta, syytökset
    löytäisivät oikean osoitteen heti)
   
   - Mutta ei hassumpaa saada tällainenkin vertailukohdaksi.
 
        Mitkä sitten eivät ole vakavasti otettavia....
  Huijauslämmittimien usein toistuvia piirteitä ovat ensinnä alkuperä,
 se löytyy yleensä kaukaa idästä.
 Myyntikanava, usein tavaratalo, valintamyymälä tai muu ei-sähköalan liike.
 Hinta, koko , paino (ilmoitettuun tehoon nähden) pienehköjä.
 Takuu harvoin ylittää lakisääteisen. (Tämä tehoasiahan ei siis ole takuuasia)
 Tietääkseni aina irtolaitteita, ei tarkoitettu kiinteään tai puolikiinteään
 asennukseen.

  Kun tuo pääihe on kaluttu loppuun??   

"loppuunkaluttu"...? Tuskin vielä tällä vuosikymmenellä. Huijauslämmittimien
  markkinointi ja myynti on saanut jo epidemian luonteen ja tilanteen korjaaminen
  tulee vaatimaan viranomaisten toimia. Myös käyttäjien/asiakkaitten tietoisuuden
  herääminen ottaa aikansa ja lienee ollenkaan mahdollista vasta nyt kun
  kulutusmittareista on tullut kotitalouksien tavanomainen varuste, erityisesti
  karavaanareilla. Tämä on se toinen syy miksi karavaanarit voinevat olla aiheen
  tietoisuudessa eturintamassa. Tekniikkaan perehtymättömät "peruskuluttajat"
  tullevat perässä joskus myöhemmin. Ja kuten huomaat tähänastisistakin kommenteista,
  ei kaikkien karavaanareittenkaa n ymmärrys asiassa ole suvereeni. Ompa joukossa
  yksi täysi trollikin (ehkä itse tuollaisten kauppias...?) josta aikanaan tulen
  tekemään valvojailmoituksen jos ei kirjoittaja itse ymmärrä sitä poistaa.
 
     Mutta tämä puhallinlämmitinjut tu sitten.... joo, vaikuttaa mielenkiintoiselta
  vaikka ei aiheeseen ihan kuulukaan. Saattaahan olla että niissäkin tulee esille
  paljon tietämisen arvoista ja yllättävääkin. Toistaiseksi ihan pikantti lisä ja
  jos aihe kovin laajenee niin voidaan kai ne vastaukset siirtää uudeksi ketjukseen.
  (toivottavasti eivät sillä välin tee tästä hymiöketjua) Näinhän tämäkin ketju
  sai alkunsa. Kaino toiveeni kommentoijille olisi että tämän varalta pidettäisiin
  näitten vastaukset erillään öljytäytteisten asiasta että siirto olisi sitten
  ongelmatonta.

        Mitkä sitten eivät ole vakavasti otettavia....
  Huijauslämmittimien usein toistuvia piirteitä ovat ensinnä alkuperä,
 se löytyy yleensä kaukaa idästä.
 Myyntikanava, usein tavaratalo, valintamyymälä tai muu ei-sähköalan liike.
 Hinta, koko , paino (ilmoitettuun tehoon nähden) pienehköjä.
 Takuu harvoin ylittää lakisääteisen. (Tämä tehoasiahan ei siis ole takuuasia)
 Tietääkseni aina irtolaitteita, ei tarkoitettu kiinteään tai puolikiinteään
 asennukseen.

-Mikä on "laatu"lämmittimien alkuperä? Pääkonttori voi olla vaikka helsingissä, missä lämmitin on valmistettu ja millä kriteereillä?
-Miksei halpakaupassa voi myydä lämmittimiä? Ostaessa jo tietää että laite ole parasta ykköslaatua. Sitä halpiskaupassa harvemmin saa.
-Mikä on oikea hinta, koko , paino (ilmoitettuun tehoon nähden).
-Jos laite on tarkoitettu irtoasennukseen, sitä ei asenneta kiinteästi tai puolikiinteästi. Ongelma?

"loppuunkaluttu"...?

Lainasin vain alun kun loppujutussakaan ei asiaa ole.

-Mikä on "laatu"lämmittimien alkuperä? Pääkonttori voi olla vaikka helsingissä, missä lämmitin on valmistettu ja millä kriteereillä?
-Miksei halpakaupassa voi myydä lämmittimiä? Ostaessa jo tietää että laite ole parasta ykköslaatua. Sitä halpiskaupassa harvemmin saa.

Väärin. Sekä se 'laatu', että 'halpis' voivat olla samaa kamaa.

Tästä tulee aina mieleen autoasiantuntijat, jotka sanoivat: 'Ei mitään 'Teho-filttereitä', vaan aina orkkis suodatin, säilyy kone kunnossa!'
Eivät olleet koskaan käyneet Sievissä katsomassa, miten 'paskaan Teho-filtteriin' maalattin Mersun logo.

 

Väärin. Sekä se 'laatu', että 'halpis' voivat olla samaa kamaa.

"Voivat kyllä"  , mutta määrätyt henkilöt tai määrätyllä tavalla suuntautuneet käyttävät tätä lausetta kaikessa. Ainakin kun ostavat Tsenith kellon 
Tehtaat tekee sillä laadulla millä tilataan, tuskimpa Mersukaan tilaa millä sattuu ja vielä suomesta siihen aikaan, pah ja vielä PAH

Tehtaat tekee sillä laadulla millä tilataan, tuskimpa Mersukaan tilaa millä sattuu ja vielä suomesta siihen aikaan, pah ja vielä PAH

Meinaat, että Sievissä oli Mersulle oma tuotantolinja?   

  Nyt lienee Messerschmittin öljynsuodatin saatu käsiteltyä...? Voinemme
palata huijauslämmitinepid emiaan.

  Lähestymme taas aikoja jolloin lisälämmittimien kauppa kiihtyy ja
monet nostavat tavaratalosta ostoskärryynsä huippuhalvan ja "tehokkaan"
öljytäytteisen lämmittimen. Rohkenen siis ehdottaa että mitatkaa edellä-
kerrotuin ohjein noitten todellisia tehoja ja laittakaa tuloksia tänne,
teette näin palveluksen koko kuluttajakunnalle. Ette ehkä usko sitä
vielä itsekään, tulette kuitenkin näkemään asian uudessa valossa kun
tämä kupla aikanaan puhkeaa.

  Niin, vaikka keskiverto kuluttaja on jokseenkin hyväuskoinen
hölmö tällaisissa asioissa (1) niin tässä olisi karavaanareilla mainio
näytön paikka valistuneena erityisryhmänä. Pitäkäähän mielessä perustelu
vast. #9, kohta C.

  Olisipa kiintoisaa kuulla myös kauppiaskommenteist a siitä mitä
lämmittimen teho tarkoittaa, ainakin jos perustellaan asiaa niin että
lämmittimen wattimäärä ei tarkoitakaan suurinta saatavaa lämmitystehoa
(jossain kohtuullisessa huonelämpötilassa). Ja yhtä kiinnostavaahan
on se mitä wattimäärä silloin voisi tarkoittaa.



(1) En tokikaan tarkoita että kaikkien tulisi olla asiantuntijoita
    kaikessa. On luonnostaa lankeavaa että kiinnostuksen kohteet vaihtelevat.

Tuommoisen resistiivisen lämmittimen, joka öljytäytteinen lämmitin on, lämmitys teho on sama mitä ottoteho (todellinen). Muuten rikotaan energian häviämättömyyden lakia, ja Nobelin palkinto on varma.

Lainasin vain alun kun loppujutussakaan ei asiaa ole.

- Olet selvästi päättänyt väärinymmärtää tämän lämmitinhuijauksen
  teknisen luonteen. Syy siihen jää itselleni arvoitukseksi mutta en
  saata uskoa että asia olisi liian vaikea käsitettäväksi jos
  hiemankaan tekniikasta ymmärtää.


Nyt, hyytävän kylmänä vuodenalkuna 2024, totean että seison edelleen
tiukasti sen takana mitä kirjoitin asiasta vuonna 2017. Sanasta
sanaan, pilkkuakaan muuttamatta. Tai jos mahdollista niin entistä
tiukemmin nyt kun asiasta on lisää kokemusta.

  Uusi kokemus on tuonut mitattavakseni kappaleita jotka
ovat jääneet lämmitysteholtaan vielä paljon vajaammaksi kuin aiempi
noin 50%. Tähänastinen "ennätys" on 218W (keskiteho) 1000W:n
nimellistehoiselta lämmittimeltä. Kiintoisaa, sattuma tai ei, toinen
ennätys on edellisen eräänlainen "pari", tarkoittaa että nämä molemmat
ovat samaa tyyppiä, saman henkilön samalla kertaa hankkimia ja niillä
on sama käyttöhistoria. Se toinen pääsi n. 370W:n tehoon. Niin ja
mainittakoon että mittasin itse ja "viritin" termostaatin kaikella
taidollani katkaisemaan juuri ennen ylilämpösuojaa (tai erään maahantuojan
käyttämää nimitystä pintalämpövahti). Jos se pääsee katkaisemaan niin
teho laskee edelleen sen suuremman hystereesin takia. Kyseessä on
Meganex MEG01A, Isojoen Konehalli ja oletan että näitä on käytetty juurikin
niin että termostaatti on asetettu "kaakkoon" jolloin ylilämpösuoja
on ollut se todellinen rajoitin joka on sitten alkanut katkoa yhä alempaa
mutta ei ole tuhoutunut kuten muissa, esim. omissani.

 Uudemmat havaintoni ovat yhtenäisiä ainakin kahdessa asiassa:

- Jos termostaatti asetetaan niin alas että se saa katkoa virtaa niin
  se kestää useita vuosia. Teho siis jää vaatimattomaksi mutta niin
  kävisi joka tapauksessa eikä se muuta sitä seikkaa että kyse on
  huijauksesta.

- Alkuperämaa on Kiina ja se kerrotaan käyttöohjeessa mutta ei itse
  laitteessa eikä pakkauksessa.

Ja monesti, mikä tekee em. "virittämisen" hieman osaamista vaativaksi, on
se seikka että ylilämpösuoja on kytketty merkkivalon jälkeen. Esim.
Tokmannin öljytäytteisissä lämmittimissä (jotka uskoakseni ovat kaikki
huijausta) saattaa käyttöohjeessa lukea että "merkkivalo palaa virran
ollessa kytkettynä lämpövastukselle" mutta ei mainita että se palaa myös
silloin kun ylilämpösuoja on katkaissut. Tarvitset siis kulutusmittarin
paljastamaan huijauksen.

Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho. Antoteho tietty on joka vehkeessä eri. Riippuu lämmön luovutuskyvystäkin. ...
Mutta aika hurja on tuo ero kyllä.
Onko mitattu tuollaisia lämpöpattereita ilman öljyä?

Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho....

Näin on. No miksi? No siksi että me tiedämme minkä verran sähkölaite maksimissaan kuluttaa.
Esim  ilmoitetulta teholtaan 1kW lämmittimiä voidaan asentaa 2kpl 10A sulakkeen perään.

Minkähänlainen itku siitä tulisi jos  laitteen tehoksi ilmoitettaisiin 1kW mutta se kuluttaisikin 2kW? Siinä sitä olisi salaliittoteoreetik oilla foliohatut päässä taas kun on huijattu ja korvausvaatimukset työn alla.

Kyllä sähkölämmittimen ottama teho muuttuu lämmöksi, ei sitä matkalla mihinkään häviä. Liian pienestä lämpöä luovuttavasta pinta-alastahan tuo johtuu, että ylikuumenemissuoja katkoo ja sitä kautta keskimääräinen ottoteho ja antoteho on mitä on.

Kyllä sähkölämmittimen ottama teho muuttuu lämmöksi, ei sitä matkalla mihinkään häviä. Liian pienestä lämpöä luovuttavasta pinta-alastahan tuo johtuu, että ylikuumenemissuoja katkoo ja sitä kautta keskimääräinen ottoteho ja antoteho on mitä on.

Noin, jos resistiivinen paikallaan oleva lämmityslaite ottaa 1000W tehon, niin sen on se annettava poiskin, muuten kuumenee liikaa. Eri asia sitten on, jos leimassa on 1000W ja todellinen ottoteho on jotain muuta. Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa (esim. öljytäytteisessä) lämmittimessä.

@Karabiilisti: "Noissa lämmittimissä teho lienee maksimi otto teho"

- Joo, siis vastuksien resistanssin määrittämä teho. Siltä osin
  noissa ei oleellista huomauttamista olekaan. Joissain olen tavannut
  lähtötehossa lievän ylityksen joka vastuksen lämmettyä eli resistanssin
  asetuttua tasaantuu pois. Siihen menee tyypillisesti alle puoli
  minuuttia josta suurin osa ensimmäisten sekuntien aikana.

   Jos siis vastustehon saisi pysymään päällä niin noilla
  voisi lämmittää ilmoitetulla teholla ja asia olisi kunnossa. Kunnossa
  siis siinä mielessä miten tulkitsen asiaa kuluttajan näkökulmasta eli
  hänen tulee voida olettaa että ostaessaan lämmittimen sillä voi
  lämmittää ilmoitetulla teholla korkeimmassakin tavanomaisessa huoneen
  lämpötilassa. (Mikä se sitten onkaan... 25C...? Nythän se ei onnistu
  missään lämpötilassa)

      "Onko mitattu tuollaisia lämpöpattereita ilman öljyä?"

- Tarkoitatko öljytäytteisiä ilman öljyä? En tiedä tuollaista kokeillun.
  Ehkä valmistajat ovat kokeilleet mitä tapahtuisi jos öljy vuotaisi ulos
  eikä asiaa heti huomattaisi. Otaksun että vastus alkaisi hehkua ja sen
  pinnan öljynjäänteet/muu jäännösöljy alkaisi puskea ulos savua mutta
  sisäinen palo ei ehkä leviäisi ulos. Mutta tämän ei ole tarkoitus kuulua
  aiheen piiriin muutoinkaan.

@reissu : "Silti otto ja anto ovat tasoissa lämmön suhteen tavallisessa
       (esim. öljytäytteisessä) lämmittimessä.

- Noin se on mutta toistelet turhaan itsestäänselvyyttä. Huomannet että
  elwari käytti jo muotoa "keskimääräinen ottoteho ja antoteho", ei sen
  osalta mitään epäselvyyttä olekaan.