Aihe: Öljytäytteisen lämmittimen todellinen lämmitysteho

Talvella kulkee nämä lisälämppärit mukana ..
(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

  Tuo vasemmanpuoleinen, öljytäytteinen..... . onkohan mukanakuljettamisen väärti.
Noissa "tavaratalolaatuisis sa" öljytäytteisissä harvoin, jos koskaan, on saatavissa
enempää kuin noin puolet wattimäärän osoittamasta lämmitystehosta. Siitä pitää
pintalämpövahti ansiokkaasti huolen. Vakavasti otettavia öljytäytteisiä kyllä saa,
vakavasti otettavista alan liikkeistä. Tosin vakavasti otettavalla hinnalla.  Kokokin
on sitten vielä vakavasti otettava.
   Jollen väärin näe niin tuo olisi 450W:n malli, noin kuvasta koon perusteella,
jolla saat lämpötehoa valistuneella arvauksella n. 230W:a. Ikävä puoli on se että
joudut kuitenkin varaamaan sulakekuormitettavu utta tuota 450W:a vastaavasti.
Siis mahdollisimman huono ratkaisu karavaanarille joka yöpyy leirintäalueen
sähkönjakelun varassa. (Omaa tuntumaa asiaan ei ole mutta olen sallinut itselleni
kerrottavan että kuormitettavuudella ei noissa juhlita joten se kaikki pitäisi
parhaimman mukaan hyödyntää)
    Joku nyt sitten, ihan aiheellisesti, kysyy ovatko tuollaiset lämmittimet
huijausta. Vastaan siis että kyllä ovat. Ja takuun kanssahan sillä ei ole mitään
tekemistä kun tuote ei ole alunperinkään vastannut sitä mitä ostaja on voinut
kohtuudella odottaa.
  No niin, off-topic.... mutta avataanko sille oma ketju jos asia kiinnostaa?

En ole koskaan ajatellut että lämmitysteho öljytäytteisessä jää alle ilmoitetun. Minulla on ulkovarastossa 750 wattinen ja termostaatti pinimmällä mahdollisella. Kulutus on kohtuullinen ja minusta tuo on "varaavana" ihan järkevä pienen ylläpitolämmön pitämiseen. Puhhaltimella ja vastuksella sitten saadaan nopeasti lämmitettyä joku tila

  Tuo vasemmanpuoleinen, öljytäytteinen..... . onkohan mukanakuljettamisen väärti.
Noissa "tavaratalolaatuisis sa" öljytäytteisissä harvoin, jos koskaan, on saatavissa
enempää kuin noin puolet wattimäärän osoittamasta lämmitystehosta. Siitä pitää
pintalämpövahti ansiokkaasti huolen. Vakavasti otettavia öljytäytteisiä kyllä saa,
vakavasti otettavista alan liikkeistä. Tosin vakavasti otettavalla hinnalla.  Kokokin
on sitten vielä vakavasti otettava.
   Jollen väärin näe niin tuo olisi 450W:n malli, noin kuvasta koon perusteella,
jolla saat lämpötehoa valistuneella arvauksella n. 230W:a. Ikävä puoli on se että
joudut kuitenkin varaamaan sulakekuormitettavu utta tuota 450W:a vastaavasti.
Siis mahdollisimman huono ratkaisu karavaanarille joka yöpyy leirintäalueen
sähkönjakelun varassa. (Omaa tuntumaa asiaan ei ole mutta olen sallinut itselleni
kerrottavan että kuormitettavuudella ei noissa juhlita joten se kaikki pitäisi
parhaimman mukaan hyödyntää)
    Joku nyt sitten, ihan aiheellisesti, kysyy ovatko tuollaiset lämmittimet
huijausta. Vastaan siis että kyllä ovat. Ja takuun kanssahan sillä ei ole mitään
tekemistä kun tuote ei ole alunperinkään vastannut sitä mitä ostaja on voinut
kohtuudella odottaa.
  No niin, off-topic.... mutta avataanko sille oma ketju jos asia kiinnostaa?

Tähän tarttee varmaan vastata vaikka ei liity aloitukseen juurikaan.. onhan lisälämppäreistä omia ketjujakin.

Kuvan öljytäytteinen on valmist(utt)ajan,Prof mukaan teho on 600W. E: vaihdettu linkki nimenomaiseen..
Muistelen vuosia sitten mittanneen pistorasiaan liitettävällä energia/tehomittarilla tuota, mutta mieleen ei ole jäänyt etteikö ottoteho olisi about haarukassa.. Mitenkäkö tätä lämppäriä käytän?

Sijoitus dineten pöydän alla siten, että siellä oleva truman puhallussuutin puskee ilmaa sivusta ripojen läpi. "Ei kiitos" isommalle pintalämmölle tai teholle, saati koolle.. pöydän alta sen lämpö sopivasti leviää - ei häiritse pöydän ympärillä olijoita kuumantuskalla, eikä pöydän alla patteriin kiinni olevaa goisaajaa (pystäri). On siis tarkoituksella sellainen "mukavuuslisä" - tuo keraaminen Honeywel on 1.5kW puhallin (koirankarvasuodatti mella, kaatumissuojalla) on enempi sähkölämppäri, ja nuo yhdessä ~2kW teholla UltraHeatin korvike..

Tätä 600 wattista on (vahingossa) käytetty ihan ajossakin - pistorasiaverkko vaihtuu liitäntäpistokkeen irroituksella invertterin taakse. Kundit välillä pelaavat pleikkaa ajon aikana  Vaan eipä siitä "vahingosta" vahinkoa koidu .. Lisäksi, jos tuota ö-täytteistä pitää tuossa kuvan paikassa, leviää sen lämpö (ylös ei nouse konvektiona juuri mitään) Truman läpi putkistoon ja siten ympäri autoa.
Ruma-auton etuja (Höpölle) 

Minulla on tuo ulkovaraston lämmitin kytketty omaan mittariin ja ottoteho on nimenomaan se mainittu, "tyhjäkäyntiä tulee paljon kiitos pintatermostaatin ja todellinen kulutus tietty paljon alle täyden ottotehon. Niin se jää myös termostaatilla varusteilla puhaltimilla.

Ajastimella minulla on puhallin autossa päällä muutaman kerran x ½ tuntia vuorokaudessa ja samalla lailla voisin tuon öljytäytteisen ajastaa. Kosteudenestoon ne minulla on, ei matkakäyttöön

Ruma-auton etuja (Höpölle) 

Aivan. Jos tuommeseen sähköpatteriin kohdistuu ulkoista ilman virtausta, silloin homma muuttuu toiseksi. 

Aiheena aloittamani rönsy ketjussa:

Tekniikkakeskustelu t »Matkailuautot »Matkailuautoa ostamassa!
   
Ihan alkajaisiksi, ettei keskustelu karkaisi aiheesta, voisikohan
ylläpito siirtää tänne vastaukset #113, #117, #118, #119 ja #120.

Jos näin onnistuu niin palaan aiheeseen piakkoin. Niin muodoin jos tämä
onkin ollut jo esillä aiemmin, muistuttakaa.

Aiheena aloittamani rönsy ketjussa:

Tekniikkakeskustelu t »Matkailuautot »Matkailuautoa ostamassa!
   
Ihan alkajaisiksi, ettei keskustelu karkaisi aiheesta, voisikohan
ylläpito siirtää tänne vastaukset #113, #117, #118, #119 ja #120.

Jos näin onnistuu niin palaan aiheeseen piakkoin. Niin muodoin jos tämä
onkin ollut jo esillä aiemmin, muistuttakaa.

Menikö oikein?

Lainauksilla voi keskustelut siirtää itsekin.

Siitä pitää
pintalämpövahti ansiokkaasti huolen

Mikä pintalämpövahti? Katselin usean "halpis"lämmittimen ohjetta, eikä missään ole mainintaa erikseen pintalämpötilasta huolehtivasta vahdista. Kuitattava ylilämpösuoja kyllä oli. Se on varolaite joka toimii häiriötilanteessa.
Lämmitin ottaa verkosta tehoa pulssimaisesti koska huonelämpötermostaa tti kytkee päälle/pois tarpeen mukaan. Sanalla elektroninen termostaatti ei ole muuta vmerkitystä kuin se että termostaatissa ei ole kärkiä vaan kytkentä tapahtuu elektroniikalla.
Lämmittimen verkosta ottaman tehon selvittää helposti kulutusmittarilla.

Lämmittimen hyödyllisyydestä en osaa sanoa

Minulla on just tuollainen lämmitin takatallissa , sinne kun ei kannata  läpivirtauspatteria turvallisuussyistä laittaa , hyvin pitää takatallin lämpimänä ja kuivana , en tiennytkään että nuo ovat "vajaatehoisia" , täytyypä mitata mitä se ottaa virtaa. Mökillä on samanlainen ollut 5 talvea pienellä teholla ja ihme kyllä vieläkin on kiinanpatteri ehjä

@88k5: "Menikö oikein?" Kyllä, nyt meillä on aihe erillään.

  "Kuvan öljytäytteinen on valmist(utt)ajan,Prof mukaan teho on 600W. Muistelen
  vuosia sitten mittanneen pistorasiaan liitettävällä energia/tehomittarilla tuota,
  mutta mieleen ei ole jäänyt etteikö ottoteho olisi about haarukassa.."

- 600W on vielä yltiöpäisempi lukema kuin osasin odottaa. (Kuvasta arvelin korkeuden
  sekä ripoja olevan 4+pääty. Siitä arvioin 450W)
    Muistithan riittävän mittausjakson, vähintään pari tuntia, silloin yksittäinen
  kytkentäjakso ja sen ajoittuminen ei aiheuta oleellista virhettä. Termostaatti
  täysillä antaa tietyn tiedon maksimi lämmitystehosta. Asiaa hieman mutkistaa se että
  aivan maksimi löytyy asetuksella jolla termostaatti katkaisee hieman ennen ylilämpö-
  suojaa ja silloinkin pitää huomioida se että termostaatin katkaisun jälkeen, kun ollaan
  ihan rajalla, voi ylilämpösuoja yhä katkaista "matkalla olevan" lämpövirran takia
  noin vajaan minuutin verran. (tämän voi todeta kuuntelemalla, ei ulkoa mittaamalla)
      Kaiken kaikkiaanhan maksimitehojen ero tulee siitä että ylilämpösuojalla
  on suurempi hystereesi, siksi uudelleenkytkeytymi nen viivästyy.
 
@kimi: "En ole koskaan ajatellut että lämmitysteho öljytäytteisessä jää alle ilmoitetun"

      Ja ettei sitä liian herkästi tultaisi ajatelleeksi ovat valmistajat oveluuksissaan
      kytkeneet merkkivalon termostaatin jälkeen mutta ennen ylilämpösuojaa. Kun väännät
      termostaatin täysille valo palaa jatkuvasti ja kaikki näyttää olevan kunnossa. Valo
      vaan ei kerro jännitteestä vastuksella/silla.
     
         Otapa siis lämmitin joskus lähellesi termostaatti täysillä, kuulet tuon tuosta
      naksauksen. Se syntyy kun todellinen teho vaihtuu "paperiwatteihin". Tai tee kulutus-
      mittaus.
     
     
@Turhan Höpöttäjä: "Jos tuommeseen sähköpatteriin kohdistuu ulkoista ilman virtausta,
      silloin homma muuttuu toiseksi."
     
 - Näin arvelin itsekin ja kokeilin asiaa. Lähellä nolla-astetta (Celsius), virtauksella
   joka ei ole tavallisilla kotitalousvehkeillä edes saavutettavissa, jaksotuksen päällä-
   olosuhde kasvoi vain marginaalisesti. Lämmitin vaan alkoi käydä viileämpänä. Tuohonkin
   löytyi sitten selitys ylilämpösuojan rakenteesta, siitä seuraavassa......
   
@Mautoilija: "Mikä pintalämpövahti? Katselin usean "halpis"lämmittimen ohjetta, eikä missään
         ole mainintaa erikseen pintalämpötilasta huolehtivasta vahdista. Kuitattava
         ylilämpösuoja kyllä oli. Se on varolaite joka toimii häiriötilanteessa."
         
- Minä olen kyllä nähnyt noita mainintoja mutta niissä on asian todellinen luonne
  lähinnä peitelty ja/tai viitattu juurikin häiriötilanteeseen.

- Mullekin on jäänyt hieman hämäräksi pintalämpötilan rajoittimen ja ylilämpösuojan
  suhde. Ensinmainittukaan ei oikeasti mittaa pintalämpötilaa vaan lähinnä simuloi sitä
  tietyn sisäisen (päädyssä olevan) pisteen perusteella. Se ei siis osaa paljoakaan
  reagoida esim. ilman virtauksen jäähdyttävään vaikutukseen. Se oikeastaan osaa vaan
  "kätkeä" käyttäjältään sen seikan että lämmitin on tehoonsa nähden fyysisesti aivan
  liian pieni. Tai kokoonsa nähden liian tehokkaalla vastuksella varustettu.
 
  Summa summarum.... (suomeksi: mitä väliä?)
 
   A:  Kyseiset lämmittimet eivät lämmitä mainostetulla teholla millään järjellisellä
       käyttötavalla.  Siis kuluttajan huijausta.
   
   B: Virtaa katkoo komponentti jonka pitäisi olla varoelin, ei jatkuvatoiminen saati
      termostaatin korvike.  Käynee kuluttajalle joka ilahtuu jo siitä että laite toimii
      (ollenkaan) vielä viiden vuoden kuluttua. Ehkä tuo elin aikanaan lakkaa kytkemästä
      tai.... kärjet palaa kiinni...? Mikä voikin olla TUKES:in juttuja.
     
   C:  Lämmitin aiheuttaa kuitenkin sulakekuormaa "paperitehonsa" verran. Suomalaisella
       ja saksalaisella leirintäalueella ehkä vielä siedettävää kunhan kaikki ja kaikkien
       lämmitys ei perustu näihin. Te, arvoisat lukijat, tietänette enemmän näistä eteläisen
       euroopan sulakerajoituksista kuin minä. (joka toistaiseksi matkailen vain kulkineella
       ja siksi olen "ulkona" asiasta niin kuvaannollisesti kuin kirjaimellisestikin)
       Mutta ajatellaampa vaikka majoitusalueen "valosähköä", esim. kuormitettavuus em.
       600W, (oliko realistinen esimerkki?) Sillähän voisi hieman lämmittää syysyötä. Mutta
       jos todellinen lämpöteho onkin tuo 230W, lämmittäisikö sillä?. Lukemat voivat olla
       hataria mutta ymmärtänette miksi tällä on erityismerkitys karavaanareille.
     
  Mittailkaahan ja kertokaa tuloksista.

                     
@Turhan Höpöttäjä: "Jos tuommeseen sähköpatteriin kohdistuu ulkoista ilman virtausta,
      silloin homma muuttuu toiseksi."
     
 - Näin arvelin itsekin ja kokeilin asiaa. Lähellä nolla-astetta (Celsius), virtauksella
   joka ei ole tavallisilla kotitalousvehkeillä edes saavutettavissa, jaksotuksen päällä-
   olosuhde kasvoi vain marginaalisesti. Lämmitin vaan alkoi käydä viileämpänä. Tuohonkin
   löytyi sitten selitys ylilämpösuojan rakenteesta, siitä seuraavassa.....   
   

Minä en puuttunut pintalämpötiloihin enkä ylikuumenmis suojiin. Vaan siihen, että paikallaan ilman puhallinta oleva patteri on koko tilan kannalta huono, koska lämpö nousee patterilta ylös päin, eikä lämmitä siellä missä pitäisi. Jos kotona on hella lämmitys, niin laipio lämpiää ensin, sitten kerrostunut lämmin ilma "laskeutuu" pikku hiljaa alemmaksi. Ei mikään ihme, jos laipiossa on lämmintä kolmekymmentä astetta ja lattian tasolla viisitoista. Monessa korkeassa kaupassa tai hallissa tämä on korjattu niin että katossa on puhallin (olikohan dirivent) joka puhaltaa lämpimän kerrostuneen ilman laipiosta alas.

Ylilämpösuoja on varolaite joka katkaisee lämmityksen häiriötilanteessa. Se ei saa palautua itsekseen. Siis sitä ei voi käyttää lämmönrajoittimena. Jos näin on, on takaisinvedon paikka. "Tietty piste" päädyssä, heh heh...
Luuletko että jälleenmyyjät ottavat riskin myydessään "paperitehokkaita" lämmittimiä? Kun alitehoisuus käy selville, alkaa palautusten ja reklamaatioiden rumba. Tätä miettivät myyjätkin someaikana.
Mutta mittaamallahan asia selviää. Odotellaan tuloksia. Itse en voi mitata kun ei tällaista lämmitintä ole.

Puhallin on Dirivent.

Ylilämpösuoja on varolaite joka katkaisee lämmityksen häiriötilanteessa. Se ei saa palautua itsekseen. Siis sitä ei voi käyttää lämmönrajoittimena. Jos näin on, on takaisinvedon paikka. "Tietty piste" päädyssä, heh heh...
Luuletko että jälleenmyyjät ottavat riskin myydessään "paperitehokkaita" lämmittimiä? Kun alitehoisuus käy selville, alkaa palautusten ja reklamaatioiden rumba. Tätä miettivät myyjätkin someaikana.
Mutta mittaamallahan asia selviää. Odotellaan tuloksia. Itse en voi mitata kun ei tällaista lämmitintä ole.

Puhallin on Dirivent.

puhutaan nyt "alitehoisuudesta". kuinka moni palauttaa autosoittimen missä luvataan 4x50w, käytännössä saadaan ehkä 10w per kanava? taitaa olla aika harvassa ihmiset jotka jaksaa mitata ja tutkia asioita ja vielä valittaa niistä valmistajille. nohevana miehenä osaat kertoa miten näitä mittauksia tehdään, kun en itse osaa.

puhutaan nyt "alitehoisuudesta". kuinka moni palauttaa autosoittimen missä luvataan 4x50w, käytännössä saadaan ehkä 10w per kanava?

Kyllä siitä soittimesta saadaan helposti tehoa tuo 50W per kanava (jopa yli 70W), mutta silloin ei pysty puhumaan mitään äänenlaadusta. Mutta lupaus tehosta on pidetty.

Mutta ajatellaampa vaikka majoitusalueen "valosähköä", esim. kuormitettavuus em.
       600W, (oliko realistinen esimerkki?) Sillähän voisi hieman lämmittää syysyötä. Mutta
       jos todellinen lämpöteho onkin tuo 230W, lämmittäisikö sillä?. Lukemat voivat olla
       hataria mutta ymmärtänette miksi tällä on erityismerkitys karavaanareille.

Minun toimintani tässä tapauksessa, tosin mulla on puhallinlämmittimiä, ei öljysellaisia. Joissakin on termari, toisissa ei. Jos termari on, niin sen asetus tappiin ja sitten:

Ensin lasken paljonko tarvitsen tehoa. Aiemmin olen tutkinut, että tehoa tarvitsen vaikka 70W/ ulko-sisäaste-ero. Nolla kelillä sisälle 20 ast. niin tehoa pitäisi olla 1400W. Sitten puhaltimia lähelle tuota lukemaa. Jos yksi lämmönlähde on Truma/Alde, niin sen termostaatti hoitaa lämpötila säädön, olipa sen lämmönlähteenä sitten sähkö tai kaasu.  Tähän tapaan lasken paljonko laitan puhaltimia, olipa sulakkeen koko mikä tahansa. Toisin sanoen lisälämmittimien tehon käytän aina täysimääräisenä. "Lisälämmittimenä" toimii auton/vaunun vakiolämmitin.

Jos autossani olisi useampia lämmittimiä, joissa termostaatti "toimii", niin mikä lämmitin olisi vuorossa?

Saikohan tuosta mitään selvää?