Kirjoittaja
Aihe: Hupiakun kytkentä (Luettu 24864 kertaa)
« Vastaus #16 : 17.02.2017 kello on 09:08 »
en ymmärrä mitä etua saatte useilla releillä tai diodeilla sun muilla
On siinä puuhastelemisen ilo. 
« Vastaus #17 : 17.02.2017 kello on 10:50 »
mulla oli omassa rakennelmassa tämä http://www.audiocheck.fi/cubecart/140a-akkujen-erotusrele.html
starttiakulta plus johto poksiin, hupiakulta plus johto poksiin, ja poksilta musta johto runkoon. kun auton käynnisti, yhdisti akut. toimi myös toiseen suuntaan, kun kytki latauksen hupiakkuun, yhdisti starttiakkuun. en ymmärrä mitä etua saatte useilla releillä tai diodeilla sun muilla
hyvä kun tulee markkinoille käteviä releitä  , ei niit vaa ollu ennen  . tuohan on helppo ja hyvä ratkasu jos viell toimii molempiin suuntiin... ja viell järkevän hintanen
« Vastaus #18 : 17.02.2017 kello on 17:33 »
« Vastaus #19 : 17.02.2017 kello on 18:08 »
Suosittelisin pidättäytymään käytössä hyväksi todetuissa komponenteista jos on kyse vene tai auto sähkölaitteissa.Täs sä yksi kaava kaksoisakkurele 12v Toisessa kuvassa vähän kehittyneempi toteutus kytkennästä.  
« Vastaus #20 : 30.05.2017 kello on 14:58 »
Moi,
Hupiakkujen kapasiteetin lisäämisestä olisin kiinnostunut.
Hankin aiemmin keväällä Sznajder Marine 75 Ah akun edellistä autoa varten, mutta olen sen
jälkeen vaihtanut asuntoauton uudempaan, jossa on eri kapasiteetin akku (Varta
LFD90).
Asuntoautoon (Bürstner) menee kaksi hupiakkua rinnakkain, mutta nämä olisivat eri kapasiteetin
akkuja, ilmeisesti kuitenkin tekniikaltaan samanlaisia/vastaavia..
Voiko nuo akut kytkeä suoraan rinnan?
Pitäisikö väliin (plus puolelle) laittaa sulake tai erotusrele tms.?
- jos laitetaan erotusrele niin eikös silloin mahdollisesti ennen tuota Vartaa ole
myös erotusrele?
Tai sitten auton elektroniikkayksikk ö EBL99 hoitaa sen. Eli saako
silloin toinen akku latausta ollenkaan, jos siinä on rele?
Toisaalta eikös nämä akut rinnakkain näytä elektroniikkayksikö lle yhdeltä akulta...
Elektroniikkayksikö ssä on akkutyypin valitsin, lyijy-happo tai lyijy-geeli. Tuo
varta ei liene sekään geeliakku.
Kysymykseni onkin siis kannattaako laittaa toinen rinnalle vai menevätkö molemmat pilalle koska ovat erilaisia?
Kyselöö, Juha J
Muaninka, Pohjois-Sawo
« Vastaus #21 : 30.05.2017 kello on 18:55 »
Voi ne laittaa rinnan.
(vaikka moni on taas eri mieltä)
« Vastaus #22 : 30.05.2017 kello on 19:00 »
Kytke vaan rinnakkain, ei ongelmia.
« Vastaus #23 : 30.05.2017 kello on 19:03 »
Kaksi identtistä akkua rinnan ja eroitusrele ei ole välttämätön, näin akut kuormittuvat tasapuolisesti ja kestävät todennäköisesti yhtäkauan. Erikokoisista akuista näyttää pienempi antautuvan ensin.
« Vastaus #24 : 22.06.2017 kello on 19:28 »
Asuntoautoon (Bürstner) menee kaksi hupiakkua rinnakkain, mutta nämä olisivat eri kapasiteetin
akkuja, ilmeisesti kuitenkin tekniikaltaan samanlaisia/vastaavia..
Kyllähän suositus on se, että akut olisivat samanlaiset ja samanikäiset. Jos ovat eri-ikäiset tai erilaiset, niin järjestelmä toimii huonomman akun ehdoilla. Eli, käytännön kapasiteetti on 2xpienemmän akun kapasiteetti. Lisäksi pienempi akku purkautuu nopeampaa ja isommassa on vielä energiaa jäljellä, jolloin riskinä on pienemmän akun syväpurkautuminen joka vähentää akun ikää. Lisäksi ladatessa isompi akku jää alivaraukseen koska jänniteensäädin katakaisee latauksen pienemmän akun täyttyessä.
« Vastaus #25 : 22.06.2017 kello on 19:32 »
Kyllähän suositus on se, että akut olisivat samanlaiset ja samanikäiset. Jos ovat eri-ikäiset tai erilaiset, niin järjestelmä toimii huonomman akun ehdoilla.
Eli, käytännön kapasiteetti on 2xpienemmän akun kapasiteetti. Lisäksi pienempi akku purkautuu nopeampaa ja isommassa on vielä energiaa jäljellä, jolloin riskinä on pienemmän akun syväpurkautuminen joka vähentää akun ikää. Lisäksi ladatessa isompi akku jää alivaraukseen koska jänniteensäädin katakaisee latauksen pienemmän akun täyttyessä.
Toi koskee sarjaankytkettyjä akkuja, ei rinnankytkettyjä.
« Vastaus #26 : 22.06.2017 kello on 20:10 »
Toi koskee sarjaankytkettyjä akkuja, ei rinnankytkettyjä.
Pätee rinnankytketyllekin ainakin akkuvalmistajien mukaan.
« Vastaus #27 : 22.06.2017 kello on 20:42 »
Pätee rinnankytketyllekin ainakin akkuvalmistajien mukaan.
Mietippäs hieman asiaa, akkuvalmistajat puhuu mitä haluaa, että tuotetta saa myytyä, vai olenko ollut 50 vuotta alalla aivan turhaan. Ajattele asiaa niin, että sinulla on erikokoisia astioita, jotka on yhdistetty putkella pohjasta toisiinsa ja täytetty vedellä. Yksi putki jostain pohjasta ulos ja lasket siitä vettä tai työnnät sisään vettä niin mitä tapahtuu astioiden veden pinnoille? 
« Vastaus #28 : 22.06.2017 kello on 21:23 »
Mietippäs hieman asiaa, akkuvalmistajat puhuu mitä haluaa, että tuotetta saa myytyä, vai olenko ollut 50 vuotta alalla aivan turhaan. Ajattele asiaa niin, että sinulla on erikokoisia astioita, jotka on yhdistetty putkella pohjasta toisiinsa ja täytetty vedellä. Yksi putki jostain pohjasta ulos ja lasket siitä vettä tai työnnät sisään vettä niin mitä tapahtuu astioiden veden pinnoille?
Juu, tiedän kyllä mitä haet takaa. Avainsana tässä on käsittääkseni resistanssi kiskoissa / johtimissa joilla akut ovat yhdessä sekä akkujen sisäinen resistanssi. En ole ihan 50 vuotta ehtinyt olemaan alalla, mutta jonkin verran olen isoja akkujärjestelmiä rakentanut ja testannut. 100 + 75 Ah rinnankytketystä akustosta saa ulos noin 150 Ah, ei 175 Ah niinkuin voisi kuvitella. Samoin latauksessa isompi ei yleensä lataudu täyteen. Tulokseen vaikuttaa yhdistyskiskojen / johtojen resistanssi.
« Vastaus #29 : 22.06.2017 kello on 22:16 »
Juu, tiedän kyllä mitä haet takaa. Avainsana tässä on käsittääkseni resistanssi kiskoissa / johtimissa joilla akut ovat yhdessä sekä akkujen sisäinen resistanssi.
En ole ihan 50 vuotta ehtinyt olemaan alalla, mutta jonkin verran olen isoja akkujärjestelmiä rakentanut ja testannut. 100 + 75 Ah rinnankytketystä akustosta saa ulos noin 150 Ah, ei 175 Ah niinkuin voisi kuvitella. Samoin latauksessa isompi ei yleensä lataudu täyteen.
Tulokseen vaikuttaa yhdistyskiskojen / johtojen resistanssi.
Juurikin noin, mutta ei akkujen koko.
|
