- Jäin käsitykseen että homma alkoi laakeroinnilla ja päätyi lataussäätimen toimintahäiriön
kautta vianetsintään ja siitä lataussäätimen vaihtoon.... Eli joko lataussäädin oli
alunperin viallinen (joka vika nyt sattumalta manifestoitui) tai vikaantui operaation
jossain vaiheessa. Tai kolmantena vaihtoehtona multa jäi jotain huomaamatta, olikos tapahtuma
näistä jokin?
Lopputulema kuitenkin toimiva laturi ja tavalla joka on ilmeisen hyvin perusteltu.
Itsekin olisin vaihtanut lataussäätimen vaikka se olisi pitänyt ostaa, tosin tietyin
reunaehdoin, varaosahinta huomioiden. Toinen ehto liukurenkaitten kohtuullinen kunto, se
ei tarkoita silti uudenveroista. En nimittäin ensinkään oleta että uuden "Biltema"-laatuisen
laturin eliniän odote olisi automaattisesti korkeampi vaikka liukurenkaissa olisi lievää
urautumista.
Mutta siitä pidän että olen saanut itse todeta kaiken mahdollisen laturin sisällä
ja että diodisilta on tehty tietyllä tavalla ja että saan itse valita laakerit. (Ja että
laturin hihnan kireys on vaan juuri riittävä, se tosin ei kuulune tähän aiheeseen)
@Ossi66: "mutta jos jää esim. liukurenkaat vanhaa on korjaus vain tekohengitystä."
- Jos tuo "vain" tarkoittaa jotain kannattamatonta niin olen kovasti eri käsityksessä.
(tekohengityshän sinänsä on osa pätevää elvytystä, kaikki kunnia sille)
@88k5: "Lähtökohta vaan minusta ei kovin ponnekas ole - matkailuautossa 70A laturi vaan
jos se on tähän asti riittänyt, niin miksei vastakin.. satasella olis saanut 100A"
- Näillä tiedoilla emme voine sanoa että lähtökohdassa olisi mitään ponnettomuuttakaan.
Ensinnä, jos, kuten kohtuudella saamme olettaa, latausjännite kaikissa käytännön tilanteissa
nousee säätörajalle heti tai melko pian käynnistyksen jälkeen, ei laturin suurempi
nimelliskuormitetta vuus toisi mitään etua. Oikeastaan on niin että jos itselläni olisi
akkua purettu merkittävästi paikallaan ollessa niin jopa haluaisin jonkin virtarajoittimen
puuttuvan peliin sen sijaan että jännite suurella virralla heti pakotettaisiin ylös. Tämä
siltikin vaikka jännitteen nousu viipyisi pari minuuttia. No, tällainen rajoitin on olemassa,
se on vaihtojännitegenera attorin sisäinen virranrajoitusmekan ismi yhdistettynä siihen että
pidättäydyn kierrosten nostosta välittömästi käynnistymisen jälkeen. (tosin jo muistakin
syistä)
Sitten toisekseen tässä on kovin automaattisesti oletettu että tuo 100A:n laturi on
"tehokkaampi" kuin vertailtava 70A:n laturi. Ilman tarkempaa (sekä luotettavampaa) dataa
tuo ero on pienin minkä katsoisin edes noteerattavaksi. Vaikka tietojen luotettavuus
sivuutettaisiin niin jää kaksi huomioitavaa seikkaa. Näitten generaattoreitten virranrajoitus
perustuu mekanismiin jonka seurauksena kuormitettavuus riippuu tarkastelujännittee stä ja
kierrosluvusta. Karkea linja on se että 2/3 kuormitettavuudesta on melko helposti saatavissa
ja loput vaatii kierroksia. Eli kyse on speksaamismäärittel yistä ja siitä millainen tuo
kuormitettavuusvast e on. Sitten vielä, kun hihnapyörä laturin mukana vaihtuu, niin pieni ero
sen halkaisijassa merkitsee paljon käytännön kuormitettavuuteen. (joka siis on eri asia kuin
se mitä laturista saadaan korkeilla kierroksilla)
@jus66si: "Aijaa..perhana.. sitten kaverin jenkkiautossa olikin sitten kanssa muu vika
Meinaan akunvaihto korjasi silloin tuollasen ylijänniteheiton. "
- "jenkkiautossa"..... miksi pohjois-Amerikan yhdysvaltojen sisällissota vedetään tähän..?
Melkein minkä tahansa auton kyseessäollen on otaksuttava että olet saanut väärää tietoa.
Erittäin harvinaisia tuollaisen mahdollistavia poikkeuksia löytyy autoilun varhaisemmista
vaiheista, niin outoja ratkaisuja etten ole pystynyt hahmottamaan niitten perusteluita
edes sen aikaisen tekniikan rajoitteista. Nykyinen vakiojänniteperuste inen lataus on
syrjäyttänyt ne viimeistään 60-luvulle tultaessa.
@velnum: "No tulihan tässä nyt samalla vähän taas opittua että ei noissa säätimissä kannata
lähteä hiiliä vaihtamaan."
- Niin, ne on siis harjat vaikka niissä pieni määrä hiiltä kyllä on.
Mutta miksikä ei niitä kannattaisi vaihtaa jos vaihtotarve on, nythän vaan oli muutakin
vaihtotarvetta.
Se vaan on muistettava että liukurenkaita ei pidä juurikaan "puhdistaa", niille ei tarvitse
eikä pidä tehdä mitään. Jos niille on joutunut selvää rasvaa sen voi pyyhkiä pyyhepaperilla
mutta muutoin niitä voi vain vahingoittaa, hyötyä ei ole saavutettavissa. Tumma harjan jälki
on tarpeellinen eikä sitä pidä yrittää poistaa. Hiomapaperi on tässä kohdin täyttä sabotaasia,
se jättää hioma-ainetta pehmeään metalliin ja jää siten hiomaan harjoja. Teräsvilla vaan muutoin
rikkoo pinnan joka sentään aikanaan palautuu.
Sama pätee tasajännitekoneen kommutaattoriin. Segmenttien välin jos haluaa puhdistaa niin
teroitetulla tulitikun päällä tai muulla pehmeällä kärjellä.
)
Meinaan akunvaihto korjasi silloin tuollasen ylijänniteheiton. Tosin muistaakseni mitattasi akun navoista..no samapa tuo. Ajattelin josko sama ropleemi tuossa. No toivotaan että tulee kuntoon 
..
