Tähän on pitänyt vastata. Oletan että tämä on saanut innoituksen tuosta toisessa langassa käydystä keskustelusta. Meillä on menty tosiaan aika paljon niin että ollaan ajeltu yleensä jotain tiettyä kaupunkia kohti. Matkalla jos on jotain nähtävää tai sattuu tulemaan joku sopiva kauppa tai kauppakeskus missä on joku halunnut käydä ollaan pysähdytty niin pitkäksi ajaksi kun on haluttu. Sitten iltapäivästä on alettu katsella leirintäaluetta. Viime reissulla käytettiin useita eri metodeja. Veikon koneen myyjä lupasi että Garmin näyttää myös baltian maiden kartat. Oli tiedossa että ei taida näyttää ja ei näyttänyt kuin vasta saksassa. 4squareista se kuitenkin on poiminut sinne noita leirintäalueiden pisteitä, joten niitä siellä on joitakin. Joku leirintäalue puolassa löytyi sen avulla. Eli tiesimme missä leirintäalue on, mutta teitä sinne ei näkynyt. Suunistimme vain kohti tuota kartalla näkyvää pistettä. Sitten baltiassa kun ei toiminut meillä nettikään niin jotain löydettiin jostain brosyytreistä mitä oli mukana mutta pääasiassa löytyi ihan tienvarsien kylteistä. Matkalla mukana olleista kirjoista löytyi Jurmalan leirintäalue. Ja piti löytyä myös Varsovasta leirintäalue, mutta sieltä löytyi ainoastaan kyltti. Sitten käytiin naapurin kauppakeskuksesta kyselemässä niin neuvoivat meidät muutaman kilometrin päähän leirintäalueelle. Ruotista ja Tanskasta löytyi varsin hyvät leirintäalueoppaat, joista on matkan edetessä siihen pisteeseen, että aletaan miettimään leiriytymistä valittu sopivin. Matkan viimeiseksi yöksi bongattiin jo kauempaa Örebrosta Gustavsviik joka vaikutt paperilla hyvältä ja oli ihan mukava myös paikanpäällä.
Muutama yö nukuttiin myös ihan motarin varressa huoltoasemien parkkipaikoilla, kuten Liettuan ja Puolan rajalla(Josta pari euroa joutui maksamaankin ja silti oli paikkana epämiellyttävin yö reissulla, mutta vaihtoehdot silloin eivät olleet yhtään parempia. Autossa umpisurkeat valot yöllä ajamiseen ja paljon rekkoja liikkeellä. Pienemmässä kylässä mietittiin sairaalan parkkista ja kirkon parkkista. Mutta kadulla nähtiin Audi A6 täynnä isoja miehiä jotka olivat ainoat ihmiset mitä kylässä nähtiin niin päätettiin että ei haluta näihin tutustua tällä kertaa tarkemmin. Huoltoasemalla oli paljon rekkoja parkissa) Saksassa taidettiin olla motarin varressa huoltoaseman pihassa yksi yö. Ilta ja aamupalat haettiin kahviosta. Ei mielestäni lainkaan huonompi paikka. Ja Legolandista kun lähdettiin päivän jälkeen ajamaan kohti köpistä niin ei päästy ihan perille vaan jäätiin muutaman kymmenen kilsan päähän (motarilla oli jos jonkinmoista tötteröä ja poikkeuksellista liikennejärjestelyä jotka olivat taas huonoilla valoilla aika ilkeitä pimeässä) huoltoaseman pihaan. Joka myöskään ei ollut lopulta lainkaan hassumpi paikka pikaiselle kuljettajan ajokuntoon saattamiselle.
Saksalaisia oikeita Stellplatzeja ei oikeastaan taidettu edes löyttää, mutta saksassa taidettiin lopulta olla kokonaista kaksi tai kolme yötä, joista yksi leirintäalueella ja yksi tuossa huoltoaseman pihassa.
Paljon erinäköistä seikkailua siis ja erilaisia lähestymistapoja. Seuraavalle matkalle nettiyhteydet varmempaan kuntoon ja ainakin se stellplatz fuhrer vai mikä olikaan hankintalistalle. Ehkäpä tavoitteena olisi löytää myös muutama leirintäalue joissa olisi lapsille viihdykettä ja yrittää kokeilla tuota leiriytymistä myös jopa pariksi yöksi. Tuntui että tällaisia paikkoja on ainankin Ruotsissa ja Tanskassa kyllä.
Muutama yö nukuttiin myös ihan motarin varressa huoltoasemien parkkipaikoilla, kuten Liettuan ja Puolan rajalla(Josta pari euroa joutui maksamaankin ja silti oli paikkana epämiellyttävin yö reissulla, mutta vaihtoehdot silloin eivät olleet yhtään parempia. Autossa umpisurkeat valot yöllä ajamiseen ja paljon rekkoja liikkeellä. Pienemmässä kylässä mietittiin sairaalan parkkista ja kirkon parkkista. Mutta kadulla nähtiin Audi A6 täynnä isoja miehiä jotka olivat ainoat ihmiset mitä kylässä nähtiin niin päätettiin että ei haluta näihin tutustua tällä kertaa tarkemmin. Huoltoasemalla oli paljon rekkoja parkissa) Saksassa taidettiin olla motarin varressa huoltoaseman pihassa yksi yö. Ilta ja aamupalat haettiin kahviosta. Ei mielestäni lainkaan huonompi paikka. Ja Legolandista kun lähdettiin päivän jälkeen ajamaan kohti köpistä niin ei päästy ihan perille vaan jäätiin muutaman kymmenen kilsan päähän (motarilla oli jos jonkinmoista tötteröä ja poikkeuksellista liikennejärjestelyä jotka olivat taas huonoilla valoilla aika ilkeitä pimeässä) huoltoaseman pihaan. Joka myöskään ei ollut lopulta lainkaan hassumpi paikka pikaiselle kuljettajan ajokuntoon saattamiselle.
Saksalaisia oikeita Stellplatzeja ei oikeastaan taidettu edes löyttää, mutta saksassa taidettiin lopulta olla kokonaista kaksi tai kolme yötä, joista yksi leirintäalueella ja yksi tuossa huoltoaseman pihassa.
Paljon erinäköistä seikkailua siis ja erilaisia lähestymistapoja. Seuraavalle matkalle nettiyhteydet varmempaan kuntoon ja ainakin se stellplatz fuhrer vai mikä olikaan hankintalistalle. Ehkäpä tavoitteena olisi löytää myös muutama leirintäalue joissa olisi lapsille viihdykettä ja yrittää kokeilla tuota leiriytymistä myös jopa pariksi yöksi. Tuntui että tällaisia paikkoja on ainankin Ruotsissa ja Tanskassa kyllä.
