Karavaanarin keskustelut > Karavaanarin olohuone

Elämän ja kuoleman kysymys

<< < (3/3)

Rauzi:

--- Lainaus käyttäjältä: Alan -  5.12.2016     kello on 10:13 ---Itse en halua mitään lähtöä niin kauan, kun olen kunnossa. Imatralla murhatut eivät olleet elämänsä loppuvaiheessa.

Mielenterveyshoidos ta, etenkin pakkohoidosta, ei pitäisi säästää. Ja jotain pitäisi tehdä sen eteen, että junnut saataisiin kouluun ja töihin oppivelvollisuuden jälkeen, missä kodeilla on varmasti enemmän tehtävää kuin koululla.

Kuolemanjälkeistä elämää en ala arvioida, ettei mene uskonnon puolelle. Jos menee, niin siirretään tämä ketju Vapaaseen keskusteluun, siellä sopii jatkaa ja sinne jokainen halukas pääsee.

--- Lainaus päättyy ---

Voihan sitä kuoleman jälkeistä elämää arvioida menemättä uskonnon puolelle. Mä kun tästä heitän vitoset ja energia, ravinteet palaa kiertoon. Jonkinlaisessa elämässä ko energia jatkaa eloaan. Mitä se on, vaikee sanoa, sopulien ravintona, sieninä, tms. Ja toisaalta, mitäs sen väliä. Energia ei katoa, vaan muuttaa muotoaan. Mä luulen että oon ollu kaanaanmaalla ponina, vieläki sattuu selkään. Parin sukupolven päästä kivi kaatuu kummulla (jos sellanen on laitettu) eikä kukaan muista Rauzia. Ja miksi muistaisikaan, tulevaisuudessa niillä on muutakin tärkeetä pohdittavaa. Kuten britannian X-Factor, tai Trumpin jälkeensä jättämä maailmankuva. Tärkeysjärjestys se pitää olla. Turkin hallitus pohtii miten painostaa euta jäsenyyteensä, ei ne jaksa olla Rauzista huolissaan. Toisaalta ei paljoa liikuta. Mä nimittäin oon sitte kuallu kun ravinteet palaa kiertoon.

Aakku:
^
Joo se on toi aineen häviämättömyyden laki....

Ei se aine mihinkään häviä, vaan korkeintaan muuttaa olomuotoaan.
Näin mää olen sitä ajatellut, kun kaikki tavarat on aina hukassa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu

Vastaa