Aihe: Höpinää hukkalämmöstä

Miten sä mittaat sen hukkalämmön ? Mikäli ajat saman matkan lämmönvaihtimella ja ilman, tasanopeudella samaa tietä.
Mikäli polttoaineen kulutus on sama, tuo hukkalämpö on tullut sivutuotteena. Eli ilmaiseksi.

Korvaava kaasunkulutus pitää myös huomioida, eli paljonko enemmän sitä kuluu ilman vaihdinta.

^
Tuota en laskenutkaan, kiitos oikaisusta 

Käännetään asia kenties helpommin ymmärrettäväksi:
Olisi mielenkiintoista kuulla selvitys kuinka paljon moottori hukkalämpö vähenee kun siitä otetaan ilmaista energiaa lämmönvaihtimeen?  Termostaattihan säätelee moottorin lämpöä.
Jollei moottorin hukkalämpö vähene niin millä energialla tuo vaihtimen lämpöenergiaan siirtyvä syntyy?

Huoh...
Moottorin kannalta hukkalämpöä on kaikki lämpö mitä lämmönvaihtimien kautta (auton lämppäri, jäähdyttäjä) joutuu johdattamaan pois ettei moottori ylikuumene. Kun lämmönvaihtimien kautta otetaan lämpöä johonkin käyttötarkoitukseen (esim sisätilojen lämmitys), termostaatti pienentää jäähdyttäjälle menevää vesimäärää vähentäen lämpöä mitä hukataan suoraan ulkoilmaan. Moottorin hukkalämpö ei vähene yhtään. Se käytetään hyväksi lisäämällä lämmönvaihdin.
Ei tämä nyt niin vaikeaa ole.

Kyllä näköjään monet luulevat että lämpöä syntyy tuossa tapauksessa ilman energiaa. 
Ilman vaihdinta energiaa kuluu moottoriin + hukkalämpöön.
Vaihtimen kanssa energiaa kuluu moottoriin+hukkalämpöön+lämpövaihtimen tuottamaan lämpöön.
Kyse ei olekaan ollut keskustelusarjassa mikä on taloudellisinta lämpöä (tuo moottorin lämmittämä vesi vai kaasulämmityksen vesi) vaan väite siitä että osa energian siirtämisestä lämmönvaihtimeen ei lisää energian tarvetta.
Lämpöä kun ei vaan synny ilman energiaa ja tuo moottorin hukkalämmön määrä jota termostaatti ohjaa ei vähene vaikka osa siitä siirretään veden avulla lämmitykseen.
Yksinkertaisemmin en näitä fysiikan lakeja osaa kertoa.

Lämpöä kun ei vaan synny ilman energiaa ja tuo moottorin hukkalämmön määrä jota termostaatti ohjaa ei vähene vaikka osa siitä siirretään veden avulla lämmitykseen.

Oikein

Ei se vähene. kilolöpöä tuottaa x-määrän energiaa.  Osa menee ilmanvastuksen voittamiseen ts liikkumiseen. Osa muuttuu lämmöksi ja siitä voidaan napata osa lämmönvaihtimella asunto-osaan. Ei se löpökilo tiedä mihin se lämpö menee, harakoille vai karavaanareille.

Taloudellisinta olisi varmaan ajaa moottori ensin lämpimäksi ja sen jälkeen vasta avata vaihtimelle menevä venttiili. Eihän syyläriinkään mene vettä ennen kuin moottori on peruslämmöissä. Olisiko termostaattiventtii li hyvä ratkaisu, samanlainen kuin moottorissa?

Tai laittaa patteriverkoston kiertovesipumpun ohjauksen sit vasta päälle kun moottori on lämmin?
Vaihtoehtoja on monta. Eikä sittä lämpöä kyl harakoille kannata laittaa ku ilmaiseksi tulee.

Moottorin termostaatti on jäähdytysnesteessä josta se saa lämpötietonsa. Termostaattiventtii lejä jotka toimivat lämpötilassa 90°C ei ole vakiokäytössä. Eikoistilauksesta ehkä saatavissa.
Kuljettaja kytkee patteripiirin pumpun sitten kun moottorin lämpötila on käyntilämmössä. Termostaatti voisi tämän homman hoitaa...

Kun ajelin muutama vuosi sitten Valtimolle Jouluksi -36 asteen ulkolämpötilassa. Säädin ohjaamon lämppärin venttiilin selälleen, jonka kautta myös vaihdin sai virtauksen syylärivedestä. Keula oli kulkimesta tukittu ei pahvilla, vaan pikakiinnitteillä siihen tehdyllä suojalla. Lämpömittari moottorista näytti kuin aina, reilu 80 astetta. Ajelimma kohti Joulua paitasillaan, lämpötila kulkimessa oli kuin kotona. 

Mitenkä tämäkin menee niin hankalaksi. 

Ilman vaihdinta energiaa kuluu moottoriin + hukkalämpöön.
Vaihtimen kanssa energiaa kuluu moottoriin+hukkalämpöön+lämpövaihtimen tuottamaan lämpöön.
Kyse ei olekaan ollut keskustelusarjassa mikä on taloudellisinta lämpöä (tuo moottorin lämmittämä vesi vai kaasulämmityksen vesi) vaan väite siitä että osa energian siirtämisestä lämmönvaihtimeen ei lisää energian tarvetta.
Lämpöä kun ei vaan synny ilman energiaa ja tuo moottorin hukkalämmön määrä jota termostaatti ohjaa ei vähene vaikka osa siitä siirretään veden avulla lämmitykseen.
Yksinkertaisemmin en näitä fysiikan lakeja osaa kertoa.

Minua alkaa jo kiinnostaa, mikä tässä nyt on niin vaikeaa, ettää siitä pitää jatkuvasti höpöttää?
Jos siitä hukkalämmöstä otetaan osa kopin lämmitykseen, niin mitä sitten?
Löpöä ei kulu silloin pisaraakaan enempää. Se lienee pääasia.
(Kunnon kylmällä moottori tosin voi käydä alilämpöisenä)

Minua alkaa jo kiinnostaa, mikä tässä nyt on niin vaikeaa, ettää siitä pitää jatkuvasti höpöttää?
Jos siitä hukkalämmöstä otetaan osa kopin lämmitykseen, niin mitä sitten?
Löpöä ei kulu silloin pisaraakaan enempää. Se lienee pääasia.
(Kunnon kylmällä moottori tosin voi käydä alilämpöisenä)

Niin, ja asiasta höpöttäjä oli... tsah...
Nyt kun tunnut ymmärtäneen asian, haluatko vielä jatkaa hedelmällistä keskustelua?

Onhan se tietysti ikävä että caravan asioista keskustellaan. Kun voisi nostaa ylös rakkaat henkilöautotkin tapetille. Nämä  keskustelun aiheet on suurimmalle osalle itsestään selvyys. Mutta kun näitä juttuja lukee moni "uusikin" harrastaja, olisi mukava että sönkkäämiset ja muut höpinät jäisi huumorin asteelle. Moni haluaa vain antaa painavan mielipiteensä, vaikka ei ole käytännön kokemusta. Hyvähän se on että keskustellaan karavaanari osiossa karavan aiheesta. Joku tietää, joku olettaa. Muutenhan tässä oltas kaikki joopa joo miehiä. 

Jos lämpöä syntyy ilman energiaa sisältävää materiaalia (muuten kuin esim. kitkalämpö tai vastaavat) niin äkkiä maailmanlaajuinen patenttihakemus toteutustavalla sisään!  Sen jälkeen hakija on pian todella rikas.
Yksi suurimmista keksinnöistä muutamaan sataan vuoteen!
Aika moni on jo ymmärtänyt asian siten ettei sitä lämpöä synny perinteisessä autossa ilman polttoainemateriaa.

Eikös se auton moottori lämpiä aina ajossa? Liika lämpöä voi hyödyntää tuossa vaihtimessa eikä se lisää kulutusta laittoi sen sitten harakoille tai kulutukseen?
Onko multa jääny jotain huomaamatta?