Aihe: Fiat Ducato 130 Multijet 2009

No tämä Mjerican vastaus vetää aika nöyräksi 

Uskon tähän ennemmin kuin akkukauppiaan teoriaan:
Sen mukaan siis laturin säädin haistelee kokoajan käyntiakun jännitettä ja jos asunto-osan akku ja käyntiakku eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa, asuntoakku lataantuu hyvin hitaasti täyteen.

Seuraahan tätä ketjua, saattaa vielä paljastua elämää helpottavia asioita ammattimiehellekin.

Tabletissa on 11Ah akku, niitä kun lataa kaksi ja kännykät, on puolet käynnistysakun Wh jo käytetty, jos näin haluaa tehdä.

Mikähän tämän kiukuttelun tarkoitus on?

Mjerica antoi aika kattavan selityksen, kiitos siitä.

(1) Edelleenkään en suostu uskomaan että kenelläkään olisi ajoneuvossaan
hupiakku.

Mitä hupiakulla tarkoitetaan? Itselleni se on akku mistä otetaan sähkö matkustamon laitteisiin. Yhdistetty auton sähköjärjestelmään vain auton käydessä. Uskon tämän järjestelyn olevan lähes 100% autoista.
Miten Mjerica käsittää hupiakun kun ei usko sellaisia olevan?

No tämä Mjerican vastaus vetää aika nöyräksi 
Uskon tähän ennemmin kuin akkukauppiaan teoriaan:
Sen mukaan siis laturin säädin haistelee kokoajan käyntiakun jännitettä ja jos asunto-osan akku ja käyntiakku eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa, asuntoakku lataantuu hyvin hitaasti täyteen.

Jos siellä välissä on muutakin kuin rele, niin totta maar se vaikuttaa aina johonkin.
Minusta homman pitäisi toimia niin, että vasta kun ajoakku saavuttaa tietyn jännitteen, lataus alkaa mennä myös hupiakulle.
Näinhän 'kaksoisakkureleet' yleensä toimivat.  Pelkkä D-ohjaus ei tunnu hyvältä.

Tällaisiin kohtiin porailin liittimet Ducatossa, näissä kohti oli tilaa sen verren takana että sai pistokkeet hyvin laitettua.

Pelkkä D-ohjaus ei tunnu hyvältä.

Ihan kokemuspohjalta, en ole autosähkötieteen tohtori
Akku ottaa mitä ottaa ja laturi tuuppaa mitä kykenee. Tuskin akkujen yhteenlaskettu latausvirta laturin tuottokykyä ylittää. Kaikki akut latautuvat samanarvoisesti, ei nopeammin eikä hitaammin kuin yksinäänkään. Itselläni latausjännite pompsahti heti startin jälkeen 14.4V vaikka akkuja oli 3 kpl rinnankytkettynä. Ja kun hupille menevät kaapelit ovat pitempiä ja (todennäköisesti) ohuempia, starttiakku on jo siten latauksen suhteen ykkösenä.

Jos siellä välissä on muutakin kuin rele, niin totta maar se vaikuttaa aina johonkin.
Minusta homman pitäisi toimia niin, että vasta kun ajoakku saavuttaa tietyn jännitteen, lataus alkaa mennä myös hupiakulle.
Näinhän 'kaksoisakkureleet' yleensä toimivat.  Pelkkä D-ohjaus ei tunnu hyvältä.

Tietyissä latureissa tuo toiminta on juuri noin, mutta verkkopuolella eli kun hupiakku saavuttaa tietyn jännitekynnyksen niin kytkentä kytkee auton akun mukaan lataukseen. Toisinpäin ne on yhtä puuta eli auton käydessä molemmat akut latautuu niin kauan kunnes ovat täynnä.

EBL 99 laturissa, joka on yleinen matkailuautoissa, kytkeytyy akut yhteen moottorin käydessä D+ (latauksen merkkivalo) -ohjauksella.
Verkkovirralla ladatessa se lataa starttiakkua n. 2 A virralla.

EBL 99 laturissa, joka on yleinen matkailuautoissa, kytkeytyy akut yhteen moottorin käydessä D+ (latauksen merkkivalo) -ohjauksella.
Verkkovirralla ladatessa se lataa starttiakkua n. 2 A virralla.

EBL 99 onkin hieman erikoinen muihin latureihin verrattuna, kun lataa vain hienoisella virralla eli pitää hereillä. Latureita on paljon erinlaisella toiminnoilla toimivaa.

....

Tämän voisi siirtää, jos keskustelua syntyy 

(1) Edelleenkään en suostu uskomaan että kenelläkään olisi ajoneuvossaan hupiakku.

Miten noita karavaanareiden akkuja pitäisi nimittää? On
 - starttiakku, käynnistysakku (konepellin alla)
 - hupiakku,  asuinosan akku, käyttöakku, (akku tai akusto asuinosan käyttöön)
 - apuakku, lisäakku (kytketään tarvittaessa)

Alleviivatut ovat mielestäni parhaita. Yleisimpiä puhekielessä ovat kursiivilla kirjoitetut.

Miten noita karavaanareiden akkuja pitäisi nimittää? On
 - starttiakku, käynnistysakku (konepellin alla)
 - hupiakku,  asuinosan akku, käyttöakku, (akku tai akusto asuinosan käyttöön)
 - apuakku, lisäakku (kytketään tarvittaessa)

Alleviivatut ovat mielestäni parhaita. Yleisimpiä puhekielessä ovat kursiivilla kirjoitetut.

Minusta hupiakku on selkein ja yleisin. Käyttöakkuja on kaikki käytössä olevat, erottelematta mitenkään mitä se käyttää

^
Eiköhän nuo akkuliikkeet puhu "Vapaa-ajan" akusta....

Hieman pitkä nimityshän tuo on. Ehkä siitä syystä on sitten käytössä tuo hieman kornilta kuulostava "Hupiakku"
Vapaa-ajan akusta tulee mulle heti mieleen rakenteeltaan hieman erilainen akku, kuin starttiakku.

Vapaa ajan akku tuo mulle mieleen mökkiakun panelin kautta ladattavana

Vapaa ajan akku tuo mulle mieleen mökkiakun panelin kautta ladattavana

Niinhän se tuo...

Oisko "Kakkosakku" sitten mitään, tai "lisäakku".

Käynnistysakku ja asunto-osan akku eivät ainakaan jätä mitään epäselväksi.

Vapaa-ajan akku on sellainen josta ei ole tarkoitus ottaa isoa käynnistysvirtaa, vaan puretaan hissuksiin.

Peräakku

Peräakku

Heh...