@mjh48:"Aina on uskottu, kun olen ilmoittanut lukemat, kukaan ei ole käynyt katsomassa."
- Tämä lienee looginen menettely siinäkin mielessä että eihän tarkistaja kuitenkaan tietäisi
meneekö sähköstä suurin osakaan tuon mittarin kautta. Sen sijaan tiedetään että karavaanarit
ovat rehellistä väkeä.
- Nuo sähkölaitoksen asentajat sen sijaan halusivat itse asentaa mulle kulutusmittarin. Kotiin
siis. Sitten vielä sinetöivät sen. Mokomat epäluuloiset......
@Pekka: "Kuinkan paljon voi olla eroa leirialueen mittarissa ( tolpassa oleva ) ja vaunun
mittarissa (vaatekaapissa)."
- Nuo lienevät molemmat tarkkuusluokassa jossa nimellisvirralla tai sitä vastaavalla kuormalla
(kuten yllä 5A, määritellyllä jännitealueella) maksimi virhe olisi 1%. Tekisi siis yht. 2%.
"Meillä on eroa 3 kuukauden sähkönkulutuksessa melkein 10 prosenttia. ( 28 kwh )"
- Onhan tuo mielenkiintoisen suuri virhe. Syitä siihen silti saattaa löytyä esim;
1. Hyvin pieni kuorma, huomattavasti alle nimellisvirran. Käytännössä pitää olla
murto-osa siitä.
2. Virran poikkeama sinimuodosta (eli "huono" crest factor). Asuntovehkeen tapauksessa
tarkoittaa käytännössä tasasuuntaajakuorma a eli pieniä viihde-elektroniikkalaitteita.
(Teoriassa jännitteenkin muotopoikkeamaa mutta silloin pitäisi olla raskasta tasasuuntaaja-
kuormaa lähistöllä heikossa verkossa, tulisi siis ulkopuolelta. Leirintäalueilla ei liene
isoja taajuusmuuttajia...?)
3. Kulutuslaitteen huono tehokerroin (power factor) eli reaktiivinen kuorma. Ei liene kovin
merkittävä tekijä. Vesipumppu ja perinteinen loisteputken kuristinliityntälai te ovat
tuollaisia, nämä mittarit selviävät noista tietääkseni melko hyvin.
Jos tuo kulutus on merkittävältä osin syntynyt elektroniikkalaitte ista, pienellä pitkäkestoisella
kuormalla (ja samalla "huonolla" virran muodolla) niin silloin mittarit ovat joutuneet pois
otollisimmalta toiminta-alueeltaan ja mittausvirheen mahdollisuus on hyvinkin selittyvä. Jos
tuo kulutus on tullut lähestulkoon kokonaan sähkölämmityksestä (resistiivinen eli vastuskuorma)
niin silloin mittari(t) eivät ole pysyneet (määritellyssä) tarkkuusluokassaan.
@99: "Kumpikin mittari voi näyttää oikein, tuommoinen ero voi helposti johtua viallisesta
liitäntäkaapelista (vuotovirtaa)."
- Ymmärtänet millaisesta energiamäärästä on kyse silloin jos kulutusmittari sen huomaa. Tuollainen
ei vastaa ollenkaan omia kokemuksiani. Jos verkkojännitteellä vuoto on ollut sitä luokkaa että
muu kuin eristysvastusmittar i sen toteaa niin se on saman tien johtanut ääni-, valo- ja hajuilmiöihin.
@vesako: "Ne vanhanaikaiset mittarit saa kuulemma pyörimään takaperin. Pojat vaan esson baarissa kerto."
- Muissakin alan oppilaitoksissa kerrotaan samaa ja jopa osoitetaan se kokeellisesti. Se pyörivä
kiekko seuraa tehon (keskimääräistä) suuntaa.
(Menee ehkä ohi otsikon mutta muistutettakoon että näillä digitaalisilla mittareilla vastaavassa
tilanteessa eli (keskimääräisen)tehon virratessa takaisinpäin ovat käyttäytymispiirtee t moninaiset.
Kaikkia mahdollisia kombinaatioita esiintyy joten tulema on tarkistettava tapauskohtaisesti)