Aihe: Caravan Show Turku 8.-10.1.2016

Kummaa touhua,ikäänkuin kohtelisivat a-autoilijoita kuin lapsia konsanaan vailla omaa harkintaa ja tietoa... t migel

No... tuollaiseen tulkintaan karavaanareista saattaa päätyä helposti kun käy joskus lukemassa tuon "virallisen saitin" keskusteluja. 

Olisikohan tuosta retkeilystä ja yöpymisestä, muualla kuin leirintäalueilla, hyvä avata ihan oma keskustelunsa.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Usein_kysytyt_kysymykset_jokamiehenoikeu%2817111%29
Usein kysytyt kysymykset jokamiehenoikeuksis ta
Vastaajana ympäristöneuvos Pekka Tuunanen, ympäristöministeriö

Otan kaksi poimintaa tuolta ympäristöministeriö n sivuilta.
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Usein_kysytyt_kysymykset_jokamiehenoikeu%2817111%29

Lainaus alkaa:
"Koskevatko jokamiehenoikeudet matkailuvaunuja? Voiko matkailuvaunun kanssa yöpyä kaikkialla, missä auton pysäköiminenkin on mahdollista vai tarvitaanko jokin muu lupa?

Matkailuvaunua koskevat samat säännökset kuin muitakin moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Ajoneuvossa saa yöpyä ja ajoneuvon saa pysäköidä maastoon tien väittämään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa."

"Saako järven rannalle leiriytyä asuntoautolla pitkäksi aikaa?

Ympäri Suomea ja varsinkin Ylä-Lapissa on suoranainen riesa karavaanareista, jotka joka vuosi ja usean viikon ajan jopa 2 kk asustavat pitkin järvien rantoja, maanteiden ulkopuolella. Näillä asuntoautoilijoilla on jopa karttoja "hyvistä" leiripaikoista teiden ulkopuolella. Nämä alueet kasvavat joka kesä pikkuhiljaa, sillä niistä poistetaan puustoa ja rakennetaan tulisijoja. Näihin paikkoihin jätetään roskat ja joskus jopa tyhjätään wc:t. Onko hiljaisesti hyväksytty, että harvaan asutussa Lapissa teiden varsilla oleviin järviin ja rantoihin ei sovelleta Suomen lakeja?

Maastoliikennelaki sallii auton pysäköinnin tien välittämään läheisyyteen. Autoissa ja teltoissa tms. yöpymistä ei ole suoranaisesti rajoitettu. Yleisiä paikkoja koskee uuden järjestyslain mukaiset rajoitukset. Tulenteko ilman maanomistajan lupaa on tietysti kielletty. Roskaaminen on kielletty myös. Jokamies ottaa tavallaan maan hallintaansa tilapäisesti. Tekoa ei pidetä rikoslaissa mainittuna hallinnan loukkauksena, jos teosta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Haitan suuruuden arviointi on vain joskus hankalaa. Maanomistaja saa rakentaa pysäköintiesteitä esim. kivistä."
Lainaus loppuu.

Itse en harrasta pitkäaikasta "leirintää" luonto kohteiden luona. Ehkä kaksi, joskus harvoin jopa kolme yötä peräkkäin saattaa mennä samoilla sijoilla. 

Esimerkiksi siten, että tulemme paikalle illalla. Seuraavana aamuna lähdemme kiertelemmään luontoon päiväksi, ja saavumme illalla takaisin autolle. Jäämme vielä yöksi, ja jatkamme matkaa seuraavaan kohteeseen aamulla.

Tuo on ikävää kun SFC tuollaisessa tilaisuudessa antaa väärää tietoa.
Toki, SFCn toiminta on alueiden pyörittäminen mutta tuo vaihtoehtoisista tavoista valehteleminen on ala-arvoista. En usko että tuo pitkän päälle on SFC llekään eduksi.

Ymmärrän kyllä hyvin että SFC:n on tässä asiassa oltava vähän niin kuin kieli keskellä suuta. He eivät voi antaa lupaa hyvin tulkinnanvaraiseen toimintaan, eli yksityisalueilla tapahtuvaan leiriytymiseen. Eivätkä myös voi lähteä julkisesti puoltamaan ko. toimintaa, koska silloin maanomistajat ja MTK nousisivat takajaloilleen ja vaarassa saattaisi olla jokamiehenoikeuksie n romuttaminen. Tällaista "korttia" jo joskus takavuosina jonkun asian yhteydessä vilautettiin.

Ihmettelen myös että joku ministeriön virkamies lausuu että vahingot ovat yleensä vaikeasti arvioitavia, eivät ne ole. Kun vahinkoa on syntynyt niin, tilataan paikalle virallinen arvioitsija joka määrittelee vahingon suuruuden, siihen hänellä on olemassa tarkat ohjeet ja hinnat, ja jos hän toteaa törkeän tahallisuuden on hänellä mahdollisuus niin oikeaksi katsoessaan kirjoittaa vahingon arvon summa jopa kolminkertaisena.
Tiedän tämän siitä että olen kerran joutunut tällaisen maan luvattoman haltuunoton arvioituttamaan kun luvaton haltuunotto tehtiin kiellosta huolimatta (kyseessä ei olut leiriytyminen)

Summat mitä leiriytymisestä voi aiheutua, ovat minimaalisia ellei puita kaadeta tai taimikkoa sotketa, eli siitä aiheutuu enemmän mielipahaa kuin varsinaista vahinkoa. Roskaaminen ja maastoliikennerikko mus ovat jo sitten poliisiasioita joista seuraa oletettavasti myös sakko.

Voitaisiin sanoa että jos leiriytymisestä tai yöpymisestä ei jää jälkiä, ei myöskään synny korvausvelvoitetta. Tuohon pitää pyrkiä niin kuin jo moni tälläkin saitilla on ohjeistanutkin rekeilijöitä. Näin kannattaa menetellä siksikin, että maanomistajat eivät rakentaisi noita esteitä leiriytymiseen sopiville paikoille. Kyllä he kuitenkin yleensä ovat tietoisia alueidensa käytöstä.

Monasti noista luvattomista maan haltuunotoista ovat huolissaan aivan muut tahot kuin maanomistajat, ellei sitä vahinkoa synny.

Maastoliikennelaki sallii auton pysäköinnin tien välittämään läheisyyteen. Autoissa ja teltoissa tms. yöpymistä ei ole suoranaisesti rajoitettu. Yleisiä paikkoja koskee uuden järjestyslain mukaiset rajoitukset. Tulenteko ilman maanomistajan lupaa on tietysti kielletty. Roskaaminen on kielletty myös. Jokamies ottaa tavallaan maan hallintaansa tilapäisesti. Tekoa ei pidetä rikoslaissa mainittuna hallinnan loukkauksena, jos teosta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Haitan suuruuden arviointi on vain joskus hankalaa. Maanomistaja saa rakentaa pysäköintiesteitä esim. kivistä."

Ihmettelen myös että joku ministeriön virkamies lausuu että vahingot ovat yleensä vaikeasti arvioitavia, eivät ne ole.

Voitaisiin sanoa että jos leiriytymisestä tai yöpymisestä ei jää jälkiä, ei myöskään synny korvausvelvoitetta. Tuohon pitää pyrkiä niin kuin jo moni tälläkin saitilla on ohjeistanutkin rekeilijöitä. Näin kannattaa menetellä siksikin, että maanomistajat eivät rakentaisi noita esteitä leiriytymiseen sopiville paikoille. Kyllä he kuitenkin yleensä ovat tietoisia alueidensa käytöstä.

Monasti noista luvattomista maan haltuunotoista ovat huolissaan aivan muut tahot kuin maanomistajat, ellei sitä vahinkoa synny.

Tarkkaa sanamuotoa en muista, mutta lakiteksti sanoo joten näin. Maanomistajalle ei saa aiheutua leiriytymisestä kuin vähäistä haittaa. Laki ei tarkoita, että minkäänlaisen vahingon teon voisi tulkita vähäiseksi haitaksi.

Mikä on sitten vähäinen haitta? Jokainen maanomistaja määrittelee sen toistaiseksi omalta kohdaltaa itse. Yhden maanomistajan mielestä ei ole olemassakaan vähäistä haittaa, vaan kaikki muiden aiheuttamat haitat hänen maillaan ovat suuria. Toinen maanomistaja samassa tilanteessa toteaa kohdaltaan, ettei leiriytymisestä ollut mitään haittaa hänelle. Niin kauan kun ei yhtään oikeuden päätöksen saanutta tapausta ole olemassa, on vaikea määrittää minkälainen haitta katsotaan vielä vähäiseksi, ja mikä ylittää rangaistus kynnyksen.

Parempi olisi, ettei "vähäistä haittaa" sanonnan sisältöä koskaan oikeudessa käsiteltäisikään rangaistuksen mittaamisen mielessä. Siitä olisi vain haittaa maanomistajille sekä karavaanareille ja retkeilijöille. Saattaisi käydä niin, kun rangaistavuus raja olisi tiedossa, että leiriytyjät alkaisivat mitoittamaan mahdolliset häiriönsä juuri ja juuri rangaistusrajan alapuolelle. Siitä taas seuraisi lisää kivi esteitä sinnekin, missä niitä aikaisemmin ei ole vielä ollut.

Parempi on puskassa olla aiheuttamatta melusaastetta ympäristöönsä, ja ainoastaan käynnistä on muistuttamassa ovat renkaiden painauma jäljet maassa. Nekin häviävät näkyvistä viimeistään seuraavan sateen aikana.

Tässä linkki selkeään oppaaseen jokamiehenoikeuksis ta ja toimimisesta toisen alueella:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38797

Julkaisun nimi:    Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä
Toimittaja(t):    Tuunanen, Pekka; Tarasti, Markus; Rautiainen, Anne

Suora linkki pdf-tiedostoon:  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokamiehenoikeudet.pdf?sequence=1