Täältä löytyy suomalaiset
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/maailmanperintokohteet_suomessa
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/maailmanperintokohteet_suomessa
Sivuja: [1] Siirry alas
Täältä löytyy suomalaiset
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/maailmanperintokohteet_suomessa Onkos kellekään muulle tuttuja? Löytyy toki jonkin verran Suomestakin, mutta ulkomailla reissatessa löytää tämän avulla hyviä käyntikohteita.Useita kymmeniä noista ulkomaan kohteista tullut käytyä. Myös listan suomalaisia paikkoja on käyty, toki suomessa on monia muitakin hienoja kohteita mitä ei ole edes listalla. Näin toisaalla vaivaa ja onnistuin löytämään 101 käytyä kohdetta.
Olen aika varma orgin/infon keskustelujen perusteella, että KEVillä on todellisuudessa vähintään yhtä monta käytynä. Tuossa ne on. Anteeksi pituus. Ei aika- eikä paikkajärjestyksess ä, ja valitettavasti sekaisin suomen- ja englanninkielisinä. Pelkät otsikot, eli kohteen sisältö ei tästä selviä. 1) 1600-luvun kanava-alue Amsterdamissa Singelgrachtin sisäpuolella 2) Vattimeri, jaettu Saksan kanssa 3) Belgian ja Ranskan kellotornit, jaettu Ranskan kanssa 4) Bruggen historiallinen keskusta 5) Brysselin Grand-Place 6) Mostarin vanha kaupunki ja vanha silta 7) Antoni Gaudín työt, Barcelona 8 ) 1700-luvun kuninkaallinen palatsi Casertassa ja siihen kuuluvat puisto, Campania 9) Alberobellon trulli-talot 10) Albulan rautatie ja Bernina-solan maisemat, jaettu Sveitsin kanssa 11) Amalfin rannikko, Campania 12) Agrigenton arkeologinen alue 13) Cerveterin ja Tarquinian etruskinekropolit 14) Paestumin ja Velian arkeologiset alueet 15) Etna 16) Firenzen historiallinen keskusta 17) I Sassi di Materan kaivaukset 18) Medicien villat ja puutarhat 19) Napolin historiallinen keskusta 20) Piazza del Duomo Pisassa 21) Pienzan historiallinen keskusta 22) Pompejin, Herculaneumin ja Torre Annunziatan arkeologiset alueet 23) Cinque Terre 24) Pyhän Fransiskuksen basilika ja muut fransiskaanikohteet Assisissa 25) Ravennan varhaiskristilliset monumentit ja mosaiikit 26) Rooman historiallinen keskusta 27) San Gimignanon historiallinen keskusta 28) Sienan historiallinen keskusta 29) Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis 30) Val di Noton myöhäisbarokin ajan kaupungit 31) Val d'Orcia 32) Venetsia ja sen laguuni 33) Wienin historiallinen keskusta 34) Dubrovnikin vanha kaupunki 35) Riian historiallinen keskusta 36) Vilnan historiallinen keskusta, Vilna, Vilnius Historic Centre 1994– 37) Luxemburgin vanhat kaupunginosat ja linnoitukset 38) Vallettan kaupunki 39) Altan kalliokuvat 40) Hieronymuksen luostari ja Belémin torni Lissabonissa 41) Amiensin katedraali 42) Bordeaux'n "kuun satama" 43) Canal du Midi 44) Historiallinen Carcassonnen linnoituskaupunki 45) Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä 46) Mont Saint-Michel lahtineen 47) Pyreneet - Monte Perdido, jaettu Espanjan kanssa 48) Saint-Émilion 49) Seinen jokivarsi Pariisissa 50) Pont du Gard (roomalainen akvedukti) 51) Versailles'n palatsi puistoineen 52) Drottningholmin kuninkaallinen tila 53) Lapponian alue 54) Bambergin kaupunki 55) Berliinin modernistiset asuinalueet 56) Kaupungintalo ja Rolandin patsas Bremenin torilla 57) Kölnin tuomiokirkko 58) Lyypekin hansakaupunki 59) Museumsinsel (Museosaari) Berliinissä 60) Potsdamin ja Berliinin puistot ja palatsit 61) Rammelsbergin kaivokset, historiallinen Goslarin kaupunki ja Ylä-Harzin vesihuoltojärjestel mä (Oberharzer Wasserregal) 62) Regensburgin vanha kaupunki 63) Reininlaakson ylempi keskiosa 64) Roomalaiset monumentit, tuomiokirkko ja Liebfrauen-kirkko Trierissä 65) Höga Kusten/Merenkurkun saaristo, yhteinen Ruotsin kanssa 66) Petäjäveden vanha kirkko Petäjävedellä 67) Suomenlinna Helsingin edustalla 68) Struven ketju Jyväskylän Korpilahdella 69) Vanha Rauma – Rauman vanha ja tiheään rakennettu puutaloalue 70) Verlan tehdasmuseo (entinen puuhiomo ja pahvitehdas) Kouvolan Jaalassa 71) Bellinzonan markkinakaupungin kolme linnaa, puolustusmuuri ja maavallit 72) Bernin vanha kaupunki 73) ?eský Krumlovin historiallinen keskusta 74) Istanbulin historialliset osat 75) Vatikaanin kaupunki sekä Pyhän Istuimen eksterritoriaaliset alueet 76) Kreml ja Punainen tori Moskovassa 77) Pietarin historiallinen keskus ja monumentit 78) Tallinnan vanhan kaupungin historiallinen keskusta 79) Greenwich 80) Lontoon Tower 81) Westminsterin palatsi, Westminster Abbey ja Pyhän Margaretin kirkko 82) Karthagon arkeologinen kohde 83) Tunisin medina 84) Prahan historiallinen keskusta 85) Himeji-jo 86) Hiroshima Peace Memorial (Genbaku Dome) 87) Historic Monuments of Ancient Kyoto (Kyoto, Uji and Otsu Cities) 88) Historic Monuments of Ancient Nara 89)Itsukushima Shinto Shrine (Miyajima) 90)Sites of Japan’s Meiji Industrial Revolution: Iron and Steel, Shipbuilding and Coal Mining (Gunkanjima) 91) Historic Centre of Kraków 92) Wieliczka and Bochnia Royal Salt Mines 93) Castle of the Teutonic Order in Malbork 94) Medieval Town of Toru? 95) Wooden Churches of Southern Ma?opolska 96) Historic Town of Banská Štiavnica and the Technical Monuments in its Vicinity 97) Ephesus 98) Selimiye Mosque and its Social Complex 99) Historic Centre of Oporto 100) Arab-Norman Palermo and the Cathedral Churches of Cefalú and Monreale (uusi 2015, käyty 2004 ja 2010) 101) Vizcaya bridge 102) Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa (edit. 3/2016 >) 103) Córdoban historiallinen keskusta -"- 104) Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias -"- Näinhän se taitaa olla, ilman mitään kilvoittelua.
sinulla on nuo Japanit jne mitä ei meillä. Me taas olemme käyneet nuo Romanian , Bulgarian, Montenegron , Makedonian ,Turkin, Egyptin, Marokon jne kohteet. Jotka sinulta kai puuttuu osittain. Paljon puuttuu, kokonaisia maanosia. Olen vasta jokusen vuoden ymmärtänyt kiinnittää noihin huomiota. En varsinaisesti niitä keräile, mutta listaan perehtymällä löytää helposti mielenkiintoisia matkakohteita, sellaisia nuo ovat lähes kaikki. Kaverit toisaalla sitten innosti tekemään listan.
Puuttuu Suomestakin vielä jotain. Monissa käynyt, osassa jopa tiedostamatta olevan Unescon listalla (vai onko myöhemmin lisätty) ... välttämättä ei tullut "kotiläksyjä" kunnolla tehdyksi - mennään vaan
Tuo Struven-ketju tuli aika puskista Suuri osa noista tuttuja ja kuten 88 minäkään en ole tiedostanut noitten olevan Unescon listalla.
Suomessa minusta hienoimpiin kuuluu Verlan tehdas. Aika on pysähtynyt ja työläiset itse sai päättää koska eivät enää tule töihin. Varmasti tuon takia paikan autenttisuus on omaa luokkaansa. Struven ketju tuli meillekin suorastaan ihan puskista erään syysloman alkumatkasta. Huomasin tien poskessa ruskean kyltin "Struven ketju" niin ja niin monta km, ja ehdin avata läppärin ja etsiä netistä mitä moinen tarkoittaa ja sitten äkkikäännös oikeasta risteyksestä...
Edellis viikolla Latviassa löysimme yhtä puskista havainnon, että muinainen linnavuori, mille olimme menossa, olikin myös Struven ketjun piste! Olimme kyllä joskus ajatelleet katsastaa ne kaikki, mutta asia oli jäänyt unholaan. Monta paikkaa on meilläkin noista listoista, mutta pisti silmään että olet Allan käynyt Pantalicassa. En ole vielä lisäksesi törmännyt kehenkään muuhun, jonka silelä tietäiisn vierailleen. Eräänä talvena yhden päivän laaksoa tutkimme, ja teimme havainnon ettei polkuverkosto ollut ihan täydellisesti merkitty sillä paikalliset partiolaiset kyselivät meiltä reitti-ohjeita Mutta ihan mieletön paikka se on. Jäi mieleen että sai olla tarkkana kartan luvussa, sillä sen mukaan käyttämällemme ylä-lähtöpaikalle olisi päässyt kahta tietä pitkin, mutta lopulta tarkempi tihrustaminen tuo esille havainnon, että toista kautta (idästä?) tuleva tie katkesikin juuri ennen perille tuloa, eli sinne jotenkin piti kiertää erikoisten mutkien kautta. t.Kaarina Suomessa olevat kolmiomittaustornit jotka kuuluivat Struven ketjuun on tainneet lahota ja purettu pois, vai onko ketjuun kuuluvia torneja jossakin jäljellä.
Kaikki tornit joita Suomessa oli eivät kuuluneet Struven ketjuun. "Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alueella: Stuor-oivi (nimi nykyasussa Stuorrahanoaivi) lähellä Norjan rajaa, Avasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Alatornion kirkko) Länsi-Lapissa, Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella sekä Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla ja Svartvira (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa."
Tuolla Oravivuorella me olimme, ja siellä on torni pystyssä, mutta olisiko ollut uusi, samassa paikassa kuitenkin kuin alkuperäinen. t.Kaarina "Struven ketju - Tonavan suistosta Hammerfestiin
Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin Maapallon kokoa ja muotoa kolmiomittauksilla. Maapallo oli todistettu pyöreäksi 1500-luvulla, mutta jo Isaac Newton 1600-luvulla arveli, että maapallo olisi sittenkin hieman litteä navoiltaan. Seuraavalla vuosisadalla Lappiin ja Peruun lähetetyt retkikunnat olivat osoittaneet tämän teorian oikeaksi. Struven ketjuksi nimetyn kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suomessa Struven ketjua on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi. Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alueella: Stuor-oivi (nimi nykyasussa Stuorrahanoaivi) lähellä Norjan rajaa, Avasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Alatornion kirkko) Länsi-Lapissa, Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella sekä Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla ja Svartvira (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa. Kun ketju mitattiin, se kulki kahden valtion - Venäjän ja Ruotsin - alueella. Nykyään alueella on kymmenen valtiota eli Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Nämä maat ovat tehneet yhteistyötä ketjun suojelemiseksi ja mittauspisteiden kunnostamiseksi jo vuodesta 1993. Struven ketju onkin ensimmäinen maailmanperintökohd e, joka ulottuu näin monen valtion alueelle. Kolmiomittauksesta satelliittiaikaan Ennen kuin maanmittauksessa päästiin hyödyntämään satelliitteja, mittaukset perustuivat mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmien havaintoihin. Lisäksi verkon mittakaavan määrittämiseksi mitattiin yksi tai useampi perusviiva. Nämä etäisyysmittaukset tehtiin Struven aikoihin mittatangoilla ja myöhemmin invarlangoilla kunnes 1960-luvulla otettiin käyttöön etäisyydenmittausla itteet. Nykyään mittauksissa käytetään satelliittipaikannu kseen perustuvia GPS-laitteita, joiden tarkkuus on parhaimmillaan millien luokkaa. Suomessakin käyttöön otetun VRS-tekniikan (Virtual Reference Station) ansiosta mittauksissa tarvitaan vain yhtä liikuteltavaa laitetta. VRS-järjestelmä laskee käyttäjälle oman virtuaalitukiaseman, jossa tukiasemaverkko muodostuu kiinteistä GPS-tukiasemista GSM-verkon välityksellä. Ketjun merkitys Kolmiomittauksen alkuperäinen tavoite oli selvittää maapallon täsmällinen muoto ja mitat. Struven ketjun mittaustulokset ovatkin yllättävän tarkkoja. Sen perustavaa laatua olevia tuloksia on käytetty monissa tieteellisissä tehtävissä. Myöhemmin se on toiminut malliesimerkkinä kolmiomittausteknii kasta ja antanut hyvän pohjan myöhemmille kartoitustöille niin Suomessa kuin muissakin maissa. Suomessa Struven ketju yhdisti pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa yli sadan vuoden ajan aina 1960-luvulle saakka, jolloin Maanmittauslaitokse n kolmioketjut eivät vielä kattaneet koko maata. Myöskin monessa muussa maassa ketjun pisteistö on luonut pohjan käytännön kartoitustyölle. Tähän on ollut hyvät mahdollisuudet erityisesti siitä syystä, että koko työ on erittäin tarkasti dokumentoitu. F.G.W. Struve julkaisi vuonna 1860 teoksen Arc du méridien de 25° 20' entre le Danube et la Mer Glaciale mésure depuis 1816 jusqu'en 1855, 3 vol. and diagrams, St. Petersburg. Taustavaikuttajat ja Suomen muut Maailmanperintö-kohteet Struven ketjun suojelua ovat ajaneet asianomaisten maiden maanmittaus- ja karttalaitosten lisäksi alan kansainväliset järjestöt kuten International Federation of Surveyors (FIG), International Association of Geodesy (IAG), International Astronimical Union (IAU) sekä Euroopan kartta- ja maanmittauslaitoste n yhteenliittymä EuroGeographcis. Suomessa Opetusministeriö on kulttuurikohteita koskevien maailmanperintöasio iden vastuullinen viranomainen. Hankeen toteutuksessa Opetusministeriö ja Museovirasto ovatkin olleet erittäin aktiivisesti mukana. Näiden viranomaisten varaukseton sitoutuminen ja kulttuuriministeri Tanja Karpelan voimakas panos kymmenen maan yhteisen hankkeen eteenpäin viemisessä on taannut saavutetun lopputuloksen - Struven ketju on nyt kulttuurikohteena Maailmanperintöluet telossa. Tähän mennessä Unescon maailmanperintöluet telossa on ollut Suomesta viisi kohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue. Maailmanperintöluet telossa Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä." Tuossa tuo koko teksti niille, joille asia on vieras. t.Kaarina Tuolla Aavasaksan pisteellä kävimme viimeksi syyskuun alussa.
Sivuja: [1] Siirry ylös
|