Tekniikkakeskustelut > Truma

Truma 6002 lämpösäädön laiskistaminen

<< < (12/16) > >>

hapero:
Tuossa simulointia, tuloksilla perävalotakuu...
Valitaan trimmerille arvot 5  = 2k35, 4 = 2k85 ja 3 = 3k35
Kytkennässä ^ ntc on korvattu jännitelähteellä, kun tämä jännite jaetaan virralla saadaan vastusarvo. Poimitaan arvo jossa pienentehon jännitevertailija muuttaa tilaa.  Sijoitetaan em. vastusarvo ntc:n käyrälle saadaan lämpötila, jossa muutos tapahtuu.
Alkuperäinen kytkentä 5 = 17.4, 4 = 14.4 ja 3 =11.5 astetta.
Lisäkytkennässä käytetään apupotikalle seuraavia arvoja 120k, 60k ja 1  (laidat ja keskikohta).
Saadan seuraavat arvot asteina.
3 =   13.9   14.2   16.1
4 =   16.2   16.9   18.5
5 =   18.9   19.6   21.0

mjh48:
Homma jatkuu keväällä jahka saan hommattua potikan joko kytkimellä, tai laitan erillisen. Koteloita minulla onkin ettei tarvitse porata kaapin seinää.

mjo33400:

--- Lainaus käyttäjältä: mjh48 - 21.10.2015     kello on 12:57 ---Ei se termostaatin pyytämänä mene heti täysille, vaan kun säätää lisää lämpöä, niin jo pieni lisäys säätimestä aiheuttaa sen täysille menon.
Nyt olisi tarkoitus löytää säätömahdollisuus joka antaa lämmittimen olla pikkuteholla kunnes lämpö on saavutettu, eli tehdä laiskempi säätö tuon alkuperäisen rinnalle.
ts. pilkkoa tuon säätimen asteikkoväli vielä osiin.
Alkuperäisellä säätimellä voisi hakea ensin suunnilleen sopivan lämpötilan, joka onnistuukin suhteellisen helposti kun ei ole nukkumassa sängyssä jonka alla lämmitin on.

Kun tuon säätimen asentoa muuttaa 8% joka on 0,38 kohm pomppaa lämmitin täydelle teholle asteikko väli on n. 0,5 kohm ja siinä on lisäksi klappia hankaloittamassa säätöä, tällöin on sängyssä tukalaa kunnes lämpötila on asettunut.
Em syystä olemme oppineet laittamaan lämmittimen päälle syksyisin jo päiväsaikaan, vaikka silloin ei vielä olisikaan lämmitystarvetta

--- Lainaus päättyy ---

Alkukysymys ja tämä lainaus eivät ole samaa asiaa eli mitä haluat? Alkukysymykseen vastasin kuvalla, että muutat potikan 4,7k potikkaan 2,2k ja laitat vastukset potikan päihin joilla haet säätöalueen kohdilleen, jolloin säätöalue on noin 10-15 astetta koko säätöalueella. Jos haluat laiskan säädön koko säätöalueelle niin sitten menee vaikeaksi. Tänään taistelin hyvin samanlaisen vian kanssa, jossa pieni säätö sai aikaan puhaltimen täysillä puhalluksen ja lopuksi häiriön. Tutkimus jatkuu ehkä huomenna ja vika ilmeisesti anturissa.

Mjerica:

--- Lainaus käyttäjältä: mjo33400 - 21.10.2015     kello on 19:55 ---Alkukysymys ja tämä lainaus eivät ole samaa asiaa eli mitä haluat?
--- Lainaus päättyy ---
Totisesti... ihmettelinkin jo että miten tämä näin vaikeaksi saattoi mennä, tässähän
onkin ongelman määrittely muuttunut matkan varrella aivan toiseksi, sitä myötä myös
tavoitteenasettelu. Vai onko alkuperäinenkin ongelma kuitenkin olemassa?. Eli sekä lämmön
asettelun herkkä reagointi (säätövastuksen liike >> asetuksen muutos) että suuremman
lämpötehon (tietyllä alueella) aiheuttama epämukavuus.
  Jos säätöelektroniikalt a vaaditaan kohtuullisen hyvää tarkkuutta (=tehoportaat kytkeytyy
pienin lämpötilaeroin) ja se on toteutettu ilman aikafunktiota niin eihän säädin muutakaan
voi kuin vastata takaisinkytkentä- l. lämpötilatietoon rajulla muutoksella. Säätöteknisessä
mielessä se on siis P-säädin suurella vahvistuskertoimell a. (Tämä on tietysti portaittainen
säädin jolla nimenomaisesti portaitten muutoskohdassa vahvistuskerroin on "ääretön"). Voisi
sanoa asian niinkin että säätimen "äly" ei riitä muuhun.
   Voisikohan tätä lähestyä niin että säätimen puuttuvaa älyä täydennettäisiin
käyttäjän älyllä. Tarkoittaa sitä että käyttäjä joka katsoo asioita pidemmällä perspektiivillä
(se on juuri tuo aikafunktio....) tietää että aikanaan haluttu lämpötila tullaan saavuttamaan
pienemmälläkin teholla, siispä hän estää suurempia tehoportaita kytkeytymästä. Siltä osin hän
siis tekee päätöksen säätimen puolesta.
  Ja sitten ihan käytännön tasolla..... tuossa Haperon kaaviossa näkyy vertailuvahvistinte n
kolme lähtölinjaa joitten jälkeisestä logiikasta en mitään tiedä mutta jotain suuri-impedanssista
siellä täytyy olla päätellen noista linjojen vastuksista (R1, R25). Tuota saattaisi voida käyttää
hyväksi rinnakkaiseen pakko-ohjaukseen, tapahtuisi siten että kytkimellä/kytkimillä ja (lonkalta
vedettynä) 10Kohm. vastuksilla linjat ylösvedetään jolloin suurempi/suuremmat tehoportaat estyvät
kytkeytymästä. LM324:n sisäistä elämää tämä ei häiritsisi ja ylösvedon poistuttua säädin saisi
jälleen "täyden vallan". Teen tässä olettamuksen että LM324:n pinni 8 ohjailisi lämmitystä päälle
ja pois ja että näitä seuraava logiikka hyväksyy tämän ongelmitta. Kytkentää näkemättä pidän tätä
todennäköisenä, se kaiketi on syytä tarkkaan katsoa mitä tapahtuu jos käyttäjä keksisi sallia
tehoportaan "pieni+iso" mutta samalla kieltäisi portaan "isoteho".

mjh48:

--- Lainaus käyttäjältä: Mjerica - 22.10.2015     kello on 04:08 ---Totisesti... ihmettelinkin jo että miten tämä näin vaikeaksi saattoi mennä, tässähän onkin ongelman määrittely muuttunut matkan varrella aivan toiseksi.

Vai onko alkuperäinenkin ongelma kuitenkin olemassa?. Eli sekä lämmön asettelun herkkä reagointi (säätövastuksen liike >> asetuksen muutos) että suuremman lämpötehon (tietyllä alueella) aiheuttama epämukavuus.

--- Lainaus päättyy ---

Ei ongelma ole minnekään karannut.

En halua "puukottaa" sen enempää lämmitintä kuin säädintäkään jos lopputulokseen pääsee ilman sitä.

Minulle on aivan sama millä lopputulokseen pääsee jos lämmittimen eikä säätimen sisukaluja tarvitse ronkkia.
Alkuperäinen ajatus oli tosiaan pienentää säätöaluetta, mutta kun syvennyin kytkentään ja sen vaatimiin muutoksiin päädyin rinnakkaiseen säätöön.
Säätöalueen pienentäminen saattaisi tuoda ongelmia talvikäyttöön.

Olisi myös mahdollista nostaa isotehon kytkeytymispistettä, eli laajentaa pienen tehon aluetta, mutta sekin vaatii lämmittimen muutoksen ja myös labrauksen.
Turha tuosta on vetää palkokasvia hengityselimeen. Kun aloittelin kehittelemään ajatusta minulla ei ollut tietoa kokonaiskytkennästä, joka on selvinnyt tässä matkan varrella.

Joku innokas voisi tietysti labrata omia ideoitaan ja tuoda tulokset tänne.

Kun en tiedä keskusteluketjuun osallistuneiden taustoista on minun aivan turha kritisoida kenenkään mielipiteitä.
Itse olen ollut suunnittelijana työelämässä parikymmentä vuotta ja ainakin meidän tiimissä ajatukset muuttuvat suunnittelun aikana, kun löytyi parempia ratkaisuja.

Tuo Mjerican esittämä ratkaisu toimisi varmaa hyvin syksyllä ja keväällä jolloin käytämme autoa, eli tyytyisimme pikkuteholämmitykse en, mutta samalla kylmän lämmitysaika auton lämmitysaika kasvaisi.
Kytkimet pitäisi johdottaa sopivaan käyttöpaikkaan.
Homma vaatii painetun piirin layoutin jotta löytää tarvittavat pisteet.

Paljonko on tuon pikkutehon teho (W)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Vastaa