Aihe: Solifer -99 S10 kysymyksiä

Laturin päässä on sama jännite kuin akun navoissakin. Missään ei näy hapettumaa, ei akkukengissä eikä laturin päässä. Irroitin myös pääkatkaisijan ja pelkät piuhat yhdistämällä sama humppaus, eli sekin eliminoitu. Ilmeisesti pääkytkin kytkee sähkötaulun akkuun releen kautta, olisikohan vika releen kärjissä vai voiko latauksen säädin olla vain sökö?

Soitin Helsinki Caravaniin ja sanoivat että laturin käämistä olisi lakkaus pettänyt. Laturin voi kuulemma ohittaa irroittamalla käämistä lähtevät johdot ja laitamalla esim. CTEKin suoraan akkuun kiinni. Onko fiksu ratkaisu vai voisiko tuon tehdä vielä paremmin?

Soitin Helsinki Caravaniin ja sanoivat että laturin käämistä olisi lakkaus pettänyt. Laturin voi kuulemma ohittaa irroittamalla käämistä lähtevät johdot ja laitamalla esim. CTEKin suoraan akkuun kiinni. Onko fiksu ratkaisu vai voisiko tuon tehdä vielä paremmin?

Älä usko tohon väittämään. Paljonka laturista lähtee virtaa? Laita paljon kuormaa päälle ja mittaa sitä jännitettä samalla akun navoista.

Jos ei johdosta eikä liitoksista löydy vikaa, katsele epäluuloisesti tuon laturikortin liittimien juotoksia. Tuo MJO:n diagnoosi tuntuu minustakin ihan oikealta, jollain tavalla kortin elektroniikka ei saa oikeaa tietoa.

Yleensä vika on Johdossa! Tai liitoksissa.

Hieman epäuskottavalta käämivika tuntuu kun lataa kuormalla tasaisesti. 12.86V napajännite kaikki mahdolliset laitteet päällä, eli virtaa tulee. Täytyy irroittaa kortti huomenna ja käydä juotokset läpi.

Radioon tulee melkoinen hurina humppauksen tahdissa, välissä ei ole ilmeisesti mitään häiriönpoistokonden saattoria?

Hieman epäuskottavalta käämivika tuntuu kun lataa kuormalla tasaisesti. 12.86V napajännite kaikki mahdolliset laitteet päällä, eli virtaa tulee. Täytyy irroittaa kortti huomenna ja käydä juotokset läpi.

Radioon tulee melkoinen hurina humppauksen tahdissa, välissä ei ole ilmeisesti mitään häiriönpoistokonden saattoria?

Mikä se virta on kuormalla, se on tarkeämpi tieto.

Käytin vaunun viikolla Helsinki Caravanissa tavaraluukun fiksauksessa, jonka huomasin Juva Campingilla syyslomareissulla olevan märkä, vanerin pinta kuoriutui pois.. Samalla reissulla ihmettelin kun wc:n lattia oli märkä ja pelkäsin kattoluukun vuotaneen. Hietajärvellä ehdin tutkia vuodon lähdettä ja se olikin onneksi vain suihkuletku, joka vuoti lokasuojan päälle ja siitä kasteli lattian. Nämä fiksattu, vielä pitäisi perehtyä jännitehumppaan ja radion kuuntelun mahdottomaksi tekevään lataushuminaan.



Hienosti tuli s10 bemarin perässä, em. vauhdeissa tuntui kuitenkin haluavan heijaavan mutta ei mitenkään hallintakykyä vievästi. Täytyy vielä kokeilla talvirenkaat alla, mikäli ei ole renkaistakaan kiinni niin täytyy harkita kitkavetopäätä, jotta Volvollakin voi vetää ilman että rattia täytyy puristaa rystyset valkoisena.

Hienosti tuli s10 bemarin perässä, em. vauhdeissa tuntui kuitenkin haluavan heijaavan mutta ei mitenkään hallintakykyä vievästi. Täytyy vielä kokeilla talvirenkaat alla, mikäli ei ole renkaistakaan kiinni niin täytyy harkita kitkavetopäätä, jotta Volvollakin voi vetää ilman että rattia täytyy puristaa rystyset valkoisena.

Lastaus/tasapainotus (riittävä aisapaino ja raskain matkatavara akselin kohdalle) ensin kodalleen ja sitten auton renkaat (taitaakin olla matala profiilit niin voi olla ettei auton renkaissa ongelma) niin tuskin tarvit kitkavetopäätä. Mulla korjautui auton renkaiden vaihdolla jäykempi kylkisiin edellisessä autossa ja muissa ei ole ongelmaa ollutkaan.

Vaunun renkaissa painetta 3.5-4 ja riittävä aisapaino. Pitäisi asettua.

Hienosti tuli s10 bemarin perässä, em. vauhdeissa tuntui kuitenkin haluavan heijaavan mutta ei mitenkään hallintakykyä vievästi. Täytyy vielä kokeilla talvirenkaat alla, mikäli ei ole renkaistakaan kiinni niin täytyy harkita kitkavetopäätä, jotta Volvollakin voi vetää ilman että rattia täytyy puristaa rystyset valkoisena.

Oma kokemus solifereista on sen suuntainen, että kannattaa lastata vaunu reilusti etupainoiseksi.

Aisalle niin paljon painoa, että juuri ja juuri jaksaa nostaa, lastaus etupainoiseksi vaikuttaa Soliferin heijaamiseen yllättävän positiivisesti.

Tuntuu heijaavan kuormattuna tai ilman, vaikka aisapainot olen pitänyt koukkujen maksimeissa, 85/95kg tai vähän ylikin. Painavimmat tavarat olleet aina lattialla akselin kohdalla.

Heijaamisen kannalta tässä on takapainona puolet normaalia leveämpi yläsänky, mahtaisikohan sängyn paino pahimmassa mahdollisessa paikassa aiheuttaa tuon?

Tuntuu heijaavan kuormattuna tai ilman, vaikka aisapainot olen pitänyt koukkujen maksimeissa, 85/95kg tai vähän ylikin. Painavimmat tavarat olleet aina lattialla akselin kohdalla.

Heijaamisen kannalta tässä on takapainona puolet normaalia leveämpi yläsänky, mahtaisikohan sängyn paino pahimmassa mahdollisessa paikassa aiheuttaa tuon?

Jos aisapaino on 100 kg se on riittävä, ja vaunun renkaissa myös riittävästi ilmaa tyyliin 3,5-4.

Solifer on  vain ollut perinteisesti sellainen vaunu, että se alkaa vatkaamaan kun nopeus nousee yli 90 km.

Minulla on ollut omistuksessa 4 erilaista soliferia, ja kaikissa näissä tämä vatkaus ongelma on ollut yli 90 km nopeuksissa.

Vatkausta ei pitäisi ilmentyä 80 km/h ajossa oikein lastattuna ja kun renkaissa on riittävästi ilmaa.

Takasängyllä ei ole merkitystä jos  aisapaino lähentelee 100 kg.

Minulla oli yhdessä vanhassa soliferissa taunuksen 15 tuuman alumiinivanteet ja matalaprofiili renkaat vatkauksen vähentämiseksi.

Vieläkin harmittaa kun annoin vanteet vaihdossa vaunun mukana. Olisi pitänyt pitää itsellä, sen verran harvinainen oli se vanne.

Jos aisapaino on 100 kg se on riittävä, ja vaunun renkaissa myös riittävästi ilmaa tyyliin 3,5-4.

Solifer on  vain ollut perinteisesti sellainen vaunu, että se alkaa vatkaamaan kun nopeus nousee yli 90 km.

Minulla on ollut omistuksessa 4 erilaista soliferia, ja kaikissa näissä tämä vatkaus ongelma on ollut yli 90 km nopeuksissa.

Vatkausta ei pitäisi ilmentyä 80 km/h ajossa oikein lastattuna ja kun renkaissa on riittävästi ilmaa.

Takasängyllä ei ole merkitystä jos  aisapaino lähentelee 100 kg.

Minulla oli yhdessä vanhassa soliferissa taunuksen 15 tuuman alumiinivanteet ja matalaprofiili renkaat vatkauksen vähentämiseksi.

Vieläkin harmittaa kun annoin vanteet vaihdossa vaunun mukana. Olisi pitänyt pitää itsellä, sen verran harvinainen oli se vanne.

Pari juttua tässä hieman mietityttää...
Onko vetopäälle ja koukulle oikeasti sallittu 100kg painot?
Kestääkö mainitut "taunuksen vanteet" noin 800kg vanne, jos joku alkaa esimerkin mukaisesti sellaisia hommaamaan?

Minulla oli yhdessä vanhassa soliferissa taunuksen 15 tuuman alumiinivanteet ja matalaprofiili renkaat vatkauksen vähentämiseksi.

Voortissa jako 4x108 ,Vanha solkku 4x100 , eli ehkä ooppelin ta pemarin

Solifer on  vain ollut perinteisesti sellainen vaunu, että se alkaa vatkaamaan kun nopeus nousee yli 90 km.

Minulla on ollut omistuksessa 4 erilaista soliferia, ja kaikissa näissä tämä vatkaus ongelma on ollut yli 90 km nopeuksissa.

Olen hinannut kohtalaisen pitkiä määriä eri Solifereilla. Ei vatkaa ei.
Ekalla 55TT:llä kävin sen aikaisessa Jugoslaviassa ja muuten ympäri eurooppaa. 2002 Finlandialla myös siellä sun täällä , 6101iX:llä kierretty epsanjat ja portugalit enkä vieläkään saa vatkaamaan. Sen jälkeisillä kulkenut vaunu koukussa myös varmaan 100.000 km joten hakisin vikaa ihan jostain muualta .

Vieläkin harmittaa kun annoin vanteet vaihdossa vaunun mukana. Olisi pitänyt pitää itsellä, sen verran harvinainen oli se vanne.

Älä muuta viserrä, harvinaiset on kun ne on saatu eri jaolle paikoilleen 

Pari juttua tässä hieman mietityttää...
Onko vetopäälle ja koukulle oikeasti sallittu 100kg painot?
Kestääkö mainitut "taunuksen vanteet" noin 800kg vanne, jos joku alkaa esimerkin mukaisesti sellaisia hommaamaan?

Nykyään myydään ihan vaunun omia alumiinivanteita, eikä tarvitse katsella vanhoja "taunuksen" vanteita, tosin jos vaan jako osuus kohdalleen ja kantavuus sallii, niin en näe mitään ongelmaa. Kyllä takavetoisten vanhojen autojen alumiinivanteilla on ollut aika hyvät kantavuudet.

Tässä on keskustelua vanne asiasta

http://karavaanari.org/index.php?topic=2686.0