Kirjoittaja
Aihe: Moottorin "huohotus." Fiat Ducato 2.5 TD (Luettu 24960 kertaa)
« Vastaus #17 : 5.08.2015 kello on 04:34 »
"Moottori huohottaa tyhjäkäynnilläkin siten että se on helposti havaittavissa."
Onkohan tässä suurin ongelma nyt se että kampikammion tuuletusputken pää on näkyvissä...? Tuon edellämainitunhan voisi todeta jokseenkin mistä tahansa moottorista, silloikin vaikkei tuuletuksen mukana poistuisi näkyvää öljyä. Tässä ilmeisesti poistuu mutta alle litra/1Mm:n kulutus ei oikein sekään riitä perusteeksi remontille. Kuten jo mainittiin niin tuon tuuletushöyryn voisi johtaa imuilmaan suodattimen jälkeen kuten tapoihin on kuulunut jo kauan. Näin on mullakin 1,9TD.ssä, sille letkulle löytynee sullakin oma paikkansa suodattimelta ahtimelle menevässä putkessa. Ohipuhallus on yksi asia ja öljyn karkaaminen sen mukana toinen, huomasin että tässä ketjussa nämä yhdistettiin kovin automaattisesti toisiinsa kuuluviksi. Nämä voivat kyllä esiintyä runsaina toisistaan erilläänkin. "Yleisväljä" tämä kone vaan ei voi olla, sen kertoo hyvä käynnistyvyys. Sen sijaan jää sellainen mahdollisuus että yhdessä tai kahdessa männässä tai sen renkaissa on jokin vaurio. Päättelen että vaurio kolmessa aiheuttaisi jo pakostikin käynnistysongelman. (Itselläni kävi niin että kun kolmas hehkutulppa pimeni niin käynnistys huononi pahasti, kahdella en ollut huomannut mitään ongelmaa, tämä ihan vertailuksi)
"Moottori "vetää" erittäin hyvin, käy tasaisesti, ei savuta, tms."
Tästä voinee jo päätellä että kovin merkittävää vauriota ei liene yhdessäkään sylinterissä. Jos itse arvioisin tällaista niin saattaisin käyttää yhtä eli useampaa seuraavista menettelyistä: -Ruuvaisin tyhjäkäynnin hyvin hitaaksi, silloin puuttuvan puristuksen aiheuttama ontuminen korostuu.
- Heti käynnistymisen jälkeen, ennen kuin kone on kokonaisuudessaan lämmennyt, tutkailisin pyrometrillä pakosarjan lämpenemisiä. Vuotavan sylinterin lähtö "jää jälkeen" muista vaikka tilanne sittemmin saattaa tasaantua jos puristusvajaus esiintyy vain kylmänä.
- Itse en juuri käytä puristusmittausta mutta sitäkin enemmän tarkkailen sylintereitten vuotoa paineilmalla. Olen huomannut sen niin paljon paljastavammaksi. Varsinkin kun pelkkä adapteri ja venttiili riittää. (Vaihtaessani hehkutulpat jätin vanhat talteen juuri tätä varten. Itse asiassa purinkin yhden nähdäkseni saisiko sinne sisälle 6mm:n kupariputken yhteeksi.... ja saahan sinne. Läpi pitää kuitenkin porata, siellä oli pieni kapeampi kannas. Tina vaan ei ota siihen runkoon joten ehkä liimalla tai TIGillä sitten. )
- Hiljakkoin tein hieman kokeita nakutusanturilla. Se antaa oskilloskoopille vahvan signaalin monenlaisista värähtelyistä ja kiihtyvyyksistä. Valistunut arvaukseni on että moottorin kiertoheilahtelukin sillä hyvin näkyisi ja samalla se miten eri sylintereitten välillä olisi amplitudieroja. Vastamassaa ehkä pitäisi suurentaa näin matalilla taajuuksilla. Jos uteliaisuus riittää niin kokeilen vielä tuotakin, taikka sitten joku muu kokeilee kun tarve tulee.
"Moottorin käydessä kohotin öljytikkua, sormiin tai kädenselkään ei tuntunut "huohotusta." Jostain syystä"alakertaan" tulee painetta."
- Kun huohotuspaine purkautuu kohtuullisen vapaasti muualta niin ei se ahtaasta paikasta silloin tunnukaan, tosin jos nostit tikun kokonaan ylös niin luulisi sen silloin kuitenkin huomaavan. Jos puhallat vaikka sikaarinsavua alueelle niin silloin näet pienetkin ilman liikkeet. Kokeilepa kannen korkki avattuna. Mutta tarkkaan ottaen... miten olet päätellyt "alakerran" paineen?
"Joissain tilanteissa sallittaneen öljyn kerääminen säiliöön."
- Tuo öljyhän pitäisi kerätä jo moottorissa erilleen ja se säiliö olisi silloin moottori itse. Tämähän on yleisin käytäntö. Parempaa tietoa ei mulla asiasta ole mutta jokseenkin vahva tuntuma että näissä (FIAT 1,9l ja 2,5l) moottoreissa tuo öljyn erotus ei toimi kovin tehokkaasti. Tarvitseeko sitten toimiakaan kun moottori sen hyvin polttaa eikä ole katalysaattoria jota se voisi häiritä?
- Jos nyt jostain syystä innostuisit kokeilemaan eri öljyillä niin silloin voisi tuon karanneen öljyn keräämällä todentaa tilanteen. Muistathan että näin pieni öljymäärä ei vielä näy sinisavuna jos sitä palaa tasaisesti. Muistutan tällä siitä ettei ole varmaa että öljysi edes karkaa juuri huohotuksen kautta. (kun en ole nähnyt minkä verran sieltä putken päästä öljyä tulee...)
"Varsinki jo hiukka väsähtäny öljyrengas ei jaksa kaapia paksua kiisseliä pois sylinterin seinästä, normi viskositeetti taas lähtee kyytiin suosiolla."
- Juurikin tämä öljy päätyisi silloin palotilaan, ei kampikammion tuuletuskaasuihin. Mutta kaikesta huolimatta tästä voi silti olla kyse ja huohotusputken pää vaan hämää kun se sattuu olla näkösällä.
- Ihan en hahmota mihin normiin tässä viitataan mutta silloin kun viskositeetilla on ollut merkitystä niin kokemukseni mukaan (kuuman pään) paksumpi öljy on pysynyt paremmin koneessa. Useimmiten vaan tuotakaan merkitystä ei ole havaittavasti ollut.
"Täältä tulee paljon kommentteja uusien autojen käyttäjiltä, meille 25 vuotta vanhojen autojen omistajille. Ne kommentit voi jättää velka-autojen omistajien keskeisiksi."
- Ehhh... siis uusien autojen haltijoilta vanhojen autojen omistajille? Tätä tarkoittanet. Mutta nuo velka-autojen omistajat ei taida lueskella näitä foorumeita.
"Mitä mieltä Rolli on voisko olla vain männänrenkaat pikeentynyt liian sievällä ajolla."
- Jos "sievä ajo" tarkoittaa kevyttä kuormitusta niin dieselkone ei pikeä männänrenkaitaan sen takia. Tuo piki on öljyn hapetustuotteita, joko suoraan mutta yleensä krakkaus- välitulosten kautta ja syy on männän yläpään suuri kuumuus.
"Joten olisi muutenkin kivaa päästä tutustumaan tämän Fiat'in sielunelämään."
- Ei ole välttämättä niin kivaa.... ilmeisesti sulla ei ole moottorissa mitään todellista ongelmaa mutta vaihteistossa saattaa vielä olla....
"Vetää 5 vaihteella "kevyesti" 70km:n nopeudestä ylöspäin. Tiedän kyllä ettei nämä laatikot rakasta alhaisia nopeuksia. Normaalisti käytän 5 vaihdetta kun nopeus on päälle 80km:ä tunnissa."
- Tuo "kevyesti" kuulostaa tosi pahalta, näissä moottoreissa kun riittää vääntö "kevyesti" rikkomaan tuon vaihteiston. Sanoisin että vapaastihengittävä 1,9l olisi dieselkoneista se järkevin tälle voimansiirrolle.
- Itse "pääsin" tutustumaan tämän Fiatin sielunelämään kun ostin vaihteistoviallisen auton. Siis ihan tieteni. Olin kuullut "urbaanilegendan" jonka mukaan näissä vaihteistoissa on viitosen voiteluongelma josta johtuen niillä ei pidä ajaa liian hitaasti viitosella. Eipä voinut virheellisempää ajatusta olla. Ajattelin niin että tuollainen ongelma vaan korjataan ja sitten asia on kunnossa. Tamgearsilla jo osia tilatessani varoitettiin ettei asia ole voitelukysymys ensinkään ja ettei tästä vaihteistosta saa "täydellistä" millään yksinkertaisella ratkaisulla. Oli tosi irvokasta että kaikista tämän vaihteiston ongelmista juuri tuo väitetty voiteluongelma oli se jota siinä ei ole. Itsekin tilasin myös nuo viitosen kytkentälaitteen osat mutta otin ne melkein heti pois, ainakin toistaiseksi, kunnes mahdollisesti jossain vaiheessa teen niihin pieniä parannuksia. Oli kyllä heti selvää etten tulisi viitosta käyttämään juurikaan enkä ainakaan suuremmilla nopeuksilla varjellakseni sisäänmenoakselia vääntömomentilta. (nuo pienet parannukset eivät nekään tuohon asiaan tuo helpotusta vaikka siihen liittyvätkin) Olen tullut siihen päätelmään että tuo legenda laatikosta joka "ei rakasta alhaisia nopeuksia" on juuri se minkä takia kaikki nämä laatikot tullaan tuhoamaan yksi toisensa jälkeen. Niitä on vielä riittänyt tuhottavaksi mutta käyneekö niin että näitä asunto-autoja riittää pidemmälle kuin niihin vaihteistoja.
« Vastaus #18 : 5.08.2015 kello on 17:24 »
Onkohan tässä suurin ongelma nyt se että kampikammion tuuletusputken pää on näkyvissä...? Tuon edellämainitunhan voisi todeta jokseenkin mistä tahansa moottorista, silloikin vaikkei tuuletuksen mukana poistuisi näkyvää öljyä.
"Moottori "vetää" erittäin hyvin, käy tasaisesti, ei savuta, tms." "Moottorin käydessä kohotin öljytikkua, sormiin tai kädenselkään ei tuntunut "huohotusta." Jostain syystä"alakertaan" tulee painetta."
- Kun huohotuspaine purkautuu kohtuullisen vapaasti muualta niin ei se ahtaasta paikasta silloin tunnukaan, tosin jos nostit tikun kokonaan ylös niin luulisi sen silloin kuitenkin huomaavan. Mutta tarkkaan ottaen... miten olet päätellyt "alakerran" paineen?
___________________ ___________________ ___________________ ______ Hups, nyt tuli niin paljon asiaa, että olen täysin " ulkona." Erittäin paljon kiitoksia seikka peräisestä kirjoituksesta. Lyhensin kirjoitustasi, josta poimin yllä olevat asiat joihin yritän vastata. " Moottori "huohottaa" tyhjäkäynnilläkin siten että se on helposti havaittavissa. " Tämän huomaa helposti kun katsoo huohotusputken päästä tulevaa "usvaa." Öljytikkua en ole ymmärtänyt nostaa kokonaan pois, samoin en ole öljykorkkia. "Huohotinletku / putki on viritelty jatkettuna kiertämään vararenkaan yläpuolella olevan rintapellin korkeudella, jatkuen moottorisuojaan ( alla ) saakka." ( ent.omistaja?) ( lainaus aloituksesta) Huohotinletku on viritetty yllä olevan kirjoituksen mukaan. Virityksestä päätellen letku on ollut kauemman aikaa kyseisellä tavalla. (pölyä päällä ) Olen seuraillut "huohotusta" matkojen varrella. Ajettaessa 80-85 km:n nopeudella ei ole ongelmaa. Ajettaessa päälle 90-100km:n nopeudella öljyä on tullut putkesta, levittäytyen moottori- suojan alapinnalle. Huohotusputken pää ulottuu moottorisuojan allapinnan alapuolelle noin 2-3 senttiä. Kovemman ajon jälkeen koskettaessa sormella huohotusputken päätä, se on öljyinen. Edellä olevaan viitaten päättelen alakertaan kertyvän painetta. Kiinnitin myös kirjotuksessasi huomiota vaihdelaatikko asiaan. Kuinka tällaisia vaihdelaatikoita pitäisi käsitellä ajossa, että kestäisivät mahdollisimman kauan? Toiseksi: Onko noita laatikoita useampaa mallia? Eli tiheämmällä välityksellä? Nimittäin "törmäsin" eilen illalla netissä erääseen myynnissä olevaan, mielestäni vastaavanlaiseen Citroen matkailuautoon. Ilmoituksessa todettiin että autossa on,"se parempi, tiheämpi välitys." Harri1
« Vastaus #19 : 11.08.2015 kello on 06:10 »
Tuossa ei mikään viittaa siihen että kampikammioon kehittyisi epänormaalia painetta. Ohipuhallus kohtuullisessa määrin on normaalia ja kun dieseleissä sitä ei "aktiivisesti" tuuleteta niin aivan pieni ylipainehan sinne syntyy. Ohivuotokaasut vaan johdetaan imuilman joukkoon ympäristösyistä eikä niitä sen kummemmin vastusteta. Jos vastustetaan esim. huohotinputken jäätyessä tukkoon niin silloin syntyy merkittävää painetta joka saattaa tehdä vahinkoa, se on kuitenkin aivan toinen juttu. Tästä jää vaikutelma että jos huohotinputkesi olisi kytketty oikeaan paikkaansa niin et näkisi tuota usvaa tai öljyä sen päässä ja luultavasti et olisi ollenkaan huolissasi. Samaten jos voit jossain toisessa moottorissa vetää huohotinputken irti ja tarkastella sen puhallusta niin huomannet heti ettei sieltäkään mitään raikkaita tuulahduksia tule. Aina se ohivuotokaasu on "synkeämpää" tavaraa kuin moottorin normaali pakokaasu.
Miksi sitten tuota putkea on "tuunattu"...? Voi vain arvailla mutta olen törmännyt sellaiseenkin että on katsottu huohotussumun likaavan ahtimen ja välijäähdyttimen. Periaatteessa totta sekin mutta ei kovin helposti manifestoidu todelliseksi haitaksi. Erityisesti näissä vehkeissä joissa ahtamista ei pidä antaa tapahtua. Itse en ainakaan kuormita moottoria (tarkkaan ottaen vaihteistoa) omassani milloinkaan niin että ahdin alkaisi työskennellä joten siis välijäähdytyksen tarvettakaan ei synny. (Turbiini on mulla vain pakoputkistoresonan ssin vaimentimena, se on nyt sen ainut virka) Jos huohotussumu jostain syystä ajoittain sakenisi aivan huomattavasti ja se sattuisi yhteen pienen imuvirtauksen (käytännössä pienen kierrosluvun) kanssa olisi periaatteessa mahdollista että kone lähtisi ns. öljykäyntiin. Silloin kone saa "lisäpolttoainetta" tuosta huohotussumusta (ainahan se hieman saa) ja saattaisi detonoida. (kuuluu kilinänä tai nakutuksena jonka erottaa dieselin tavallisesta nakutuksesta, erittäin pahassa öljyn karkaamisessa dieselkone saattaa jopa mennä hallitsemattomaksi esim. öljyn vaahtoaminen.) Myös voi öljyä kertyä imukanavistoon rauhallisemmassa ajossa ja sitten tehoa (l. kierroksia) lisätessä lähteä liikkeelle kerralla enemmän. Se saattaa kuulua ilkeänoloisena "pärähdyksenä" mutta ei liene niin vaarallinen miltä kuulostaa. Tuo ensinmainittukin vaatisi sen että sulla tapahtuu huohotuksessa jotain mitä ei ole vielä huomattu, noin muutenkaan oireet eivät mene aivan kohdalleen. Tuossa nyt kuitenkin jotain arvuuttelua siitä miksi huohotusputkea on muutettu (kuten uskon, -91v. mallissa ei voi olla huohotus suoraan ulkoilmaan) Kun sulla nyt on putken pää vapaana niin siihenhän voisi ripustaa vaikka (muovi)pullon ja tarkkailla mitä siihen kertyy. Kertyy sitten paljon eli vähän niin aina tieto lisääntyy.
" Kiinnitin myös kirjotuksessasi huomiota vaihdelaatikko asiaan. Kuinka tällaisia vaihdelaatikoita pitäisi käsitellä ajossa, että kestäisivät mahdollisimman kauan?"
- Jouduttuani toteamaan etten pysty noin vaan ratkaisemaan tämän vaihteiston ongelmia päädyin siihen että rajoitan vääntömomentin hyvin pieneen mikä tarkoittaa verkkaisia kiihdytyksiä ja viitosvaihteen käytön likimain lopettamista. (lähinnä vain alamäkeen ja myötätuuleen, ei kuitenkaan niin että se varsinaisesti nopeudesta riippuisi. Auto vaan ei sillä momentilla saavuta suurtakaan nopeutta)
- Todettuani lisäksi ettei viitosen siirtomekanismia ole mahdollista säätää(1) asiallisesti(2) päädyin poistamaan viitosen kytkentäosat toistaiseksi. Tämä on hieman pitkä juttu mutta kysymys on siitä että (viitosen ja vain sen) kytkentälaitteen synkronoinnin esiohjauspalojen kuula/jousi - systeemi vaatii käytetyssä vaihteistossa kytkentäholkin jatkuvaa pakottamista siirtohaarukalla. (ettei kuulat karkaa) Tähän sain Tamgearsilta joukon ohjeita joita korjaamot joutuvat käyttämään, koska eivät voi käytännössä esittää asiakkaalle viitosesta luopumistakaan. Itse en halua noitakaan ohjeita soveltaa vaan mielessäni on kuulien korvaaminen olakkeellisilla painintapeilla jotka eivät pääse irtoamaan vaikka kytkentäholkki liikkuisi niitten ohi. Tuosta on alustavasti kuvia ketjussani "Ducato voimansiirto remonttikuvia" mutta ketju on kesken enkä ole tätä asiaa vielä siinä käsitellyt. - Alkuperäisellä kuula/jousi -systeemillä en tulisi milloinkaan kokoamaan viitosen kytkentälaitetta enkä suosittele sitä kenellekään. Toistaiseksi ajan nelosella ja kun en välitä konetta suuremmin "huudattaakaan" niin nopeudet jäävät tosi pieniksi. Mutta niin jää kyllä polttoaineen kulutuskin.
- Niille joille viitosella ajaminen on pakkomielle muistuttaisin kuitenkin siitä että sitten kun vaihteisto on saanut tarpeekseen ja se viitonen ensimmäisen kerran hyppää pois päältä; jos tuossa yhteydessä ei vielä pahempaa tapahtunut niin ajaminen kannattaa lopettaa heti. "Lopullinen" katastrofi on silloin ovella mutta vielä vältettävissä. Jos taas pakki jumittuu päälle niin katastrofi on sillä kertaa vielä väistetty mutta alkää ajako sillä pakillakaan ennen kuin karanneet osat on koottu pois vaihteistosta.
" Toiseksi: Onko noita laatikoita useampaa mallia? Eli tiheämmällä välityksellä? Nimittäin "törmäsin" eilen illalla netissä erääseen myynnissä olevaan, mielestäni vastaavanlaiseen Citroen matkailuautoon. Ilmoituksessa todettiin että autossa on, "se parempi, tiheämpi välitys."
- Fiateissa tiedän näissä kolme vetopyörästövälitys tä, en osaa varmaksi sanoa olisiko Citroenia eli Renaultia varten tehty vielä muita vaihtoehtoja. E.m. sekä muista syistä en itse käyttäisi viitosta millään näistä välityksistä.
(1) Uusissa varaosina toimitettavissa siirtohaarukoissa on säätö jonka katson tehtaan hätäratkaisuksi.
(2) Asiallinen tarkoittaa tässä sitä että siirtohaarukka nojaa kytkentäholkin uraan vain siirtohetkellä ja on siis muulloin vapaa.
« Vastaus #20 : 12.08.2015 kello on 13:18 »
Tuossa ei mikään viittaa siihen että kampikammioon kehittyisi epänormaalia painetta. Ohipuhallus kohtuullisessa määrin on normaalia ja kun dieseleissä sitä ei "aktiivisesti" tuuleteta niin aivan pieni ylipainehan sinne syntyy. Ohivuotokaasut vaan johdetaan imuilman joukkoon ympäristösyistä eikä niitä sen kummemmin vastusteta. Jos vastustetaan esim. huohotinputken jäätyessä tukkoon niin silloin syntyy merkittävää painetta joka saattaa tehdä vahinkoa, se on kuitenkin aivan toinen juttu. Tästä jää vaikutelma että jos huohotinputkesi olisi kytketty oikeaan paikkaansa niin et näkisi tuota usvaa tai öljyä sen päässä ja luultavasti et olisi ollenkaan huolissasi. Samaten jos voit jossain toisessa moottorissa vetää huohotinputken irti ja tarkastella sen puhallusta niin huomannet heti ettei sieltäkään mitään raikkaita tuulahduksia tule. Aina se ohivuotokaasu on "synkeämpää" tavaraa kuin moottorin normaali pakokaasu.
Miksi sitten tuota putkea on "tuunattu"...? Voi vain arvailla mutta olen törmännyt sellaiseenkin että on katsottu huohotussumun likaavan ahtimen ja välijäähdyttimen. Periaatteessa totta sekin mutta ei kovin helposti manifestoidu todelliseksi haitaksi. Erityisesti näissä vehkeissä joissa ahtamista ei pidä antaa tapahtua. Itse en ainakaan kuormita moottoria (tarkkaan ottaen vaihteistoa) omassani milloinkaan niin että ahdin alkaisi työskennellä joten siis välijäähdytyksen tarvettakaan ei synny. (Turbiini on mulla vain pakoputkistoresonan ssin vaimentimena, se on nyt sen ainut virka) Jos huohotussumu jostain syystä ajoittain sakenisi aivan huomattavasti ja se sattuisi yhteen pienen imuvirtauksen (käytännössä pienen kierrosluvun) kanssa olisi periaatteessa mahdollista että kone lähtisi ns. öljykäyntiin. Silloin kone saa "lisäpolttoainetta" tuosta huohotussumusta (ainahan se hieman saa) ja saattaisi detonoida. (kuuluu kilinänä tai nakutuksena jonka erottaa dieselin tavallisesta nakutuksesta, erittäin pahassa öljyn karkaamisessa dieselkone saattaa jopa mennä hallitsemattomaksi esim. öljyn vaahtoaminen.) Myös voi öljyä kertyä imukanavistoon rauhallisemmassa ajossa ja sitten tehoa (l. kierroksia) lisätessä lähteä liikkeelle kerralla enemmän. Se saattaa kuulua ilkeänoloisena "pärähdyksenä" mutta ei liene niin vaarallinen miltä kuulostaa. Tuo ensinmainittukin vaatisi sen että sulla tapahtuu huohotuksessa jotain mitä ei ole vielä huomattu, noin muutenkaan oireet eivät mene aivan kohdalleen. Tuossa nyt kuitenkin jotain arvuuttelua siitä miksi huohotusputkea on muutettu (kuten uskon, -91v. mallissa ei voi olla huohotus suoraan ulkoilmaan) Kun sulla nyt on putken pää vapaana niin siihenhän voisi ripustaa vaikka (muovi)pullon ja tarkkailla mitä siihen kertyy. Kertyy sitten paljon eli vähän niin aina tieto lisääntyy.
" Kiinnitin myös kirjotuksessasi huomiota vaihdelaatikko asiaan. Kuinka tällaisia vaihdelaatikoita pitäisi käsitellä ajossa, että kestäisivät mahdollisimman kauan?"
- Jouduttuani toteamaan etten pysty noin vaan ratkaisemaan tämän vaihteiston ongelmia päädyin siihen että rajoitan vääntömomentin hyvin pieneen mikä tarkoittaa verkkaisia kiihdytyksiä ja viitosvaihteen käytön likimain lopettamista. (lähinnä vain alamäkeen ja myötätuuleen, ei kuitenkaan niin että se varsinaisesti nopeudesta riippuisi. Auto vaan ei sillä momentilla saavuta suurtakaan nopeutta)
- Todettuani lisäksi ettei viitosen siirtomekanismia ole mahdollista säätää(1) asiallisesti(2) päädyin poistamaan viitosen kytkentäosat toistaiseksi. Tämä on hieman pitkä juttu mutta kysymys on siitä että (viitosen ja vain sen) kytkentälaitteen synkronoinnin esiohjauspalojen kuula/jousi - systeemi vaatii käytetyssä vaihteistossa kytkentäholkin jatkuvaa pakottamista siirtohaarukalla. (ettei kuulat karkaa) Tähän sain Tamgearsilta joukon ohjeita joita korjaamot joutuvat käyttämään, koska eivät voi käytännössä esittää asiakkaalle viitosesta luopumistakaan. Itse en halua noitakaan ohjeita soveltaa vaan mielessäni on kuulien korvaaminen olakkeellisilla painintapeilla jotka eivät pääse irtoamaan vaikka kytkentäholkki liikkuisi niitten ohi. Tuosta on alustavasti kuvia ketjussani "Ducato voimansiirto remonttikuvia" mutta ketju on kesken enkä ole tätä asiaa vielä siinä käsitellyt. - Alkuperäisellä kuula/jousi -systeemillä en tulisi milloinkaan kokoamaan viitosen kytkentälaitetta enkä suosittele sitä kenellekään. Toistaiseksi ajan nelosella ja kun en välitä konetta suuremmin "huudattaakaan" niin nopeudet jäävät tosi pieniksi. Mutta niin jää kyllä polttoaineen kulutuskin.
- Niille joille viitosella ajaminen on pakkomielle muistuttaisin kuitenkin siitä että sitten kun vaihteisto on saanut tarpeekseen ja se viitonen ensimmäisen kerran hyppää pois päältä; jos tuossa yhteydessä ei vielä pahempaa tapahtunut niin ajaminen kannattaa lopettaa heti. "Lopullinen" katastrofi on silloin ovella mutta vielä vältettävissä. Jos taas pakki jumittuu päälle niin katastrofi on sillä kertaa vielä väistetty mutta alkää ajako sillä pakillakaan ennen kuin karanneet osat on koottu pois vaihteistosta.
" Toiseksi: Onko noita laatikoita useampaa mallia? Eli tiheämmällä välityksellä? Nimittäin "törmäsin" eilen illalla netissä erääseen myynnissä olevaan, mielestäni vastaavanlaiseen Citroen matkailuautoon. Ilmoituksessa todettiin että autossa on, "se parempi, tiheämpi välitys."
- Fiateissa tiedän näissä kolme vetopyörästövälitys tä, en osaa varmaksi sanoa olisiko Citroenia eli Renaultia varten tehty vielä muita vaihtoehtoja. E.m. sekä muista syistä en itse käyttäisi viitosta millään näistä välityksistä.
(1) Uusissa varaosina toimitettavissa siirtohaarukoissa on säätö jonka katson tehtaan hätäratkaisuksi.
(2) Asiallinen tarkoittaa tässä sitä että siirtohaarukka nojaa kytkentäholkin uraan vain siirtohetkellä ja on siis muulloin vapaa.
Suuret kiitokset sinulle ja teille kaikille vastauksista / kannanotoista. Paneudun noihin esille tulleisiin asioihin kun päällimmäiset kiireet helpottuvat. Tulen aikanaan informoimaan tilanteesta. Hyvää ja kaunista kesän jatkoa kaikille foorumilaisille kuten myös sivuilla vierailijoille.
« Vastaus #21 : 12.08.2015 kello on 14:08 »
... Erityisesti näissä vehkeissä joissa ahtamista ei pidä antaa tapahtua. Itse en ainakaan kuormita moottoria (tarkkaan ottaen vaihteistoa) omassani milloinkaan niin että ahdin alkaisi työskennellä joten siis välijäähdytyksen tarvettakaan ei synny. (Turbiini on mulla vain pakoputkistoresonan ssin vaimentimena, se on nyt sen ainut virka) Lue koko lainaus [enter-painalluksin].... Siis täh Vähintään sylinteritäytöksen "hengitysparantimina" turbiinia on käytetty esikammiokoneiden kanssa - varsinki Fiat/Sofim kannet kun jostain kumman syystä ovat aina olleet ei-läpihengittäviä.. eli 0.2-0.5bar ahtoja pelissä, niin ei edes jäähytystarvetta.. Pakopesä siipineen on taas hyvä pakopaineen tasaaja, voi unohtaa vaimentimet... traktoripuolelta mulle tuttua
« Vastaus #22 : 12.08.2015 kello on 15:02 »
Siis täh
Vähintään sylinteritäytöksen "hengitysparantimina" turbiinia on käytetty esikammiokoneiden kanssa - varsinki Fiat/Sofim kannet kun jostain kumman syystä ovat aina olleet ei-läpihengittäviä.. eli 0.2-0.5bar ahtoja pelissä, niin ei edes jäähytystarvetta.. Pakopesä siipineen on taas hyvä pakopaineen tasaaja, voi unohtaa vaimentimet... traktoripuolelta mulle tuttua
Juu, ei tollasta konetta voi ajaa ilman että ahtaa Siellähän on 2000 kierroksella moottorijarrutuksel lakin 0,2 bar ahtoa, vähintäänkin. Ja, aloituksen mukainen vastaus, se huohotinputki kuuluu mennä ilmanputsarista lähtevään putkeen. Mikäli huohottimesta tulee sellanen kohtalaisen pieni haiku huurua tyhjäkäynnillä niin kovaa ajoa vain. Mielummin se putki sinne imuputkeen.
« Vastaus #23 : 25.08.2015 kello on 21:19 »
Tästä jää vaikutelma että jos huohotinputkesi olisi kytketty oikeaan paikkaansa niin et näkisi tuota usvaa tai öljyä sen päässä ja luultavasti et olisi ollenkaan huolissasi. Tuossa nyt kuitenkin jotain arvuuttelua siitä miksi huohotusputkea on muutettu (kuten uskon, -91v. mallissa ei voi olla huohotus suoraan ulkoilmaan) Kun sulla nyt on putken pää vapaana niin siihenhän voisi ripustaa vaikka (muovi)pullon ja tarkkailla mitä siihen kertyy. Kertyy sitten paljon eli vähän niin aina tieto lisääntyy.
___________________ _________ ___________________ _________
Kirjoittelin palaavani aiheeseen, on tarkoitus lähteä viikonlopuksi liikenteeseen, joten kävin auton hallipaikasta haukkaamaan raikasta kesäilmaa. Tutkin ja etsin löytyykö ilmanpuhdistimen jälkeen sellaista paikkaa johon huohotusputki tulee? Ihan oikeasti, ei sellaista löytynyt edes käsikopelolla, ellei ole sitten moottorin takana ohjaamoa vasten? Olen sen verran ollut autojen kanssa tekemisissä, että olisi pitänyt löytyä, jos sellainen mahdollisuus olisi ollut olemassa. Vuosimalli 1991. Onko sellaista mahdollisuutta että olisi vaihdettu joku eri versio tai vanhemmasta mallista?
« Vastaus #24 : 25.08.2015 kello on 22:24 »
Minulla on -91 2.5 td Ducaton koneella ja huohottimen letku tulee syylärin alapuolelle etupalkin sisään. Ollaan vaihtamassa juuri vastavaa -92 konetta ja samanlainen letku on siinäkin samassa paikassa.
« Vastaus #25 : 26.08.2015 kello on 19:01 »
Minulla on -91 2.5 td Ducaton koneella ja huohottimen letku tulee syylärin alapuolelle etupalkin sisään. Ollaan vaihtamassa juuri vastavaa -92 konetta ja samanlainen letku on siinäkin samassa paikassa.
Kiitos vinkistä. Huomenna tsiikaillaan kyseiseen paikkaan.
« Vastaus #26 : 28.08.2015 kello on 05:18 »
Nyt täytynee sitten uskoa että vielä 90-luvulla on ollut käytössä avoin kampikammion tuuletus. Autokäytössä siis... Olisiko tässä selitys. Tuuletushöyry on hieman liannut jotain paikkoja tuolla etupalkin tienoilla ja edellinen omistaja on sitten katsellut letkulle paremman paikan? Huomasin nyttemmin muilla karavaanarifoorumei lla, kun osasin kiinnittää asiaan huomiota, että kyseisellä moottorilla vastaava öljynkulutus ei ole aivan poikkeuksellista. Ilmeisesti muutkaan eivät ole pelkästään sen vuoksi päätyneet toimenpiteisiin. Ja sullahan se esiintyykin vain sellaisilla nopeuksilla joita ei Ducato- vaihteistolla muutenkaan ole viisasta harrastaa. kävin auton hallipaikasta haukkaamaan raikasta kesäilmaa.
- Hmmm.... ja tuuletushöyryjä. Juu, ei tollasta konetta voi ajaa ilman että ahtaa
- Täytyypä muistaa tämä jos (=kun) tulee ahtaajien työtaistelun uhka päälle. Vähintään sylinteritäytöksen "hengitysparantimina" turbiinia on käytetty esikammiokoneiden kanssa - varsinki Fiat/Sofim kannet kun jostain kumman syystä ovat aina olleet ei-läpihengittäviä.. eli 0.2-0.5bar ahtoja pelissä, niin ei edes jäähytystarvetta.. Pakopesä siipineen on taas hyvä pakopaineen tasaaja, voi unohtaa vaimentimet... traktoripuolelta mulle tuttua
- En nyt aivan pääse kiinni tämän ytimeen.... "sylinterintäytöksen hengityksen- parantaja" kuulostaa äkikseltään ahtimelta. Jos sellaisena käytetään keskipako- komressoria niin pakokaasuturbiini on käytännöllinen ja melkein yksinomainen keino sen pyörittämiseksi. (Vaikka hyllystäni löytyy purkuosana sellainenkin jota pyöritetään ihan mekaanisesti, polttomoottorin ahdin kuitenkin) - "esikammiokoneiden kanssa", "ei-läpihengittäviä".... tässä mulla hämärtyi asiayhteys "hengitysparantimiin". - "Pakopesä siipineen on taas hyvä pakopaineen tasaaja"... tätähän minä juuri kirjoitin.
« Vastaus #27 : 28.08.2015 kello on 15:53 »
Tuon ikäisessä oli muistaakseni letku/muovitötsähässäkkä, jonka kautta ohjattiin kampikammiohöyryt takaisin imusarjaan. Muovitötsäkkeen sisällä oli karkeasuodattimena jonkinlainen metalliverkosto, joka sopivissa olosuhteissa jäätyi ja aiheutti moottorille usein täystuhon. Metalliverkkoja revittiin vuosikausia pois uusista ja käytetyistä PSA/Fiat dieseleistä ennen kuin tehdas älysi ongelman. Tästä yksilöstä on ehkä poistettu koko takaisinkierrätysjä rjestelmä?
Kampikammio tuuletuksen voi johtaa toki imusarjaan tai antaa mennä edelleen suoraan taivaantuuliin, ekoautosta ei ole enää kuitenkaan kysymys. Tuollainen öljynkulutus on aivan hyväksyttävää noilla kilometreillä. Ei muuta kun kaasua vaan!
« Vastaus #28 : 28.08.2015 kello on 19:47 »
Tuon ikäisessä oli muistaakseni letku/muovitötsähässäkkä, jonka kautta ohjattiin kampikammiohöyryt takaisin imusarjaan. Muovitötsäkkeen sisällä oli karkeasuodattimena jonkinlainen metalliverkosto, joka sopivissa olosuhteissa jäätyi ja aiheutti moottorille usein täystuhon. Metalliverkkoja revittiin vuosikausia pois uusista ja käytetyistä PSA/Fiat dieseleistä ennen kuin tehdas älysi ongelman. Tästä yksilöstä on ehkä poistettu koko takaisinkierrätysjä rjestelmä?
Kampikammio tuuletuksen voi johtaa toki imusarjaan tai antaa mennä edelleen suoraan taivaantuuliin, ekoautosta ei ole enää kuitenkaan kysymys. Tuollainen öljynkulutus on aivan hyväksyttävää noilla kilometreillä. Ei muuta kun kaasua vaan!
Paljon kiitoksia kaikille vastanneille neuvoista / vinkeistä, jne. Taidan vaan seurailla öljynkulutusta ja laittaa muovipänikän huohotusletkun päähän. Palaan asiaan jossain vaiheessa tämän vuoden aikana.
« Vastaus #29 : 31.08.2015 kello on 18:48 »
Paljon kiitoksia kaikille vastanneille neuvoista / vinkeistä, jne.
Taidan vaan seurailla öljynkulutusta ja laittaa muovipänikän huohotusletkun päähän. Palaan asiaan jossain vaiheessa tämän vuoden aikana.
Palasin kuten lupasin... Viikonlopun aikana noin 250km:n ajolenkki, ( meno-paluu ) ilman muovipänikän asennusta, eli huohotusputki edelleen moottorin suojalevyn alapuolella. ( huohotusputki jatkettu auton rintapellin yläreunan tason kautta alas) Nopeuden yritin pitää 90 km:ä / tunti.( Viro) Jos jouduin ajamaan alle kyseisen nopeuden, käytin 4 vaihdetta. Itseasiassa pyrin tarkoituksella ajamaan reippailla kierroksilla koko ajolenkin, seuratakseni öljynkulutusta. Öljyä katosi ajolenkin aikana aika tarkalleen 0,5 litraa. Moottorin suojalevyn alapuoli öljyinen. Huohotusputken päästä lähes tippui öljyä... Moottorin öljymäärä tarkastettu seuraavana päivänä, paikka sama kuin ennen ajolenkille lähtöä. Katselin " peltistä mötikkää" mistä huohotusputki lähtee. ( startin yläpuolella) "Mötikkä" näyttäisi olevan yhdellä pultilla kiinni? Näyttäisi myös kulkevan rässätty kantti keskellä "mötikkää." Sormi mahtuu "mötikän" ja moottorilohkon väliin, jossa tuntui olevan kaksi "vastinetta" jota vasten "mötikkä" nojaa tiukasti. Ajattelin yrittää irroittamista jos onnistuisi ja edelleen avaamista, mutta parempi kysyä ensin jos jollain on tietoa tällaisesta....
|