Aihe: Bavaria Tour de France:lle

12.07 matka jatkui kohti pyreneitä. Luonas paikka löytyi padon ääreltä, väliin vettä tuli oikein kunnolla padosta yli ja väliin ei ollenkaan.



Ja hyvissä ajoin saavuttiin Bagnères-de-Bigorreen tarkoituksena yöpyä aireella, mutta kun rupesin mökkiä paikallen laittamaan ja aukaisin takatallin löytyi yllätys, viiden litran kaupasta ostettu juomavesikannu oli vuotanut sisältönsä lattialla, mutta onneksi siellä on iso vanha olohuoneen räsymatto ja sen alla muovimatto. Eli eikun leirintä-alueelle koska tuo airee on sen verran ahdas että olisi joutunut tavarat purkamaan pitkkin ajoväliä.




Yöksi matto narulle kuivamaan, mutta eihän se aamulla ollut vielä kuiva.
Eli ensi reissulle isohko muovilaatikko malli teurastamo johon vedet sijoitetaan kun niitä takatallissa kuljetellaan, tosin aiemmin ei moista ole sattunut.
Aamulla sitten kauppaan täyttämään ruoka ja juomavarastot neljäksi päiväksi mukaan, sillä vuorella oli tarkoitus, ja oltiin myös, olla kolme yötä puskaparkissa.

13.07 Col de tourmalet, altitude 1740 m oli meidän puskaparkki. Ylös nostessa tietä numero D 918 kaikki mahdolliset parkkeerauksen mahdollistavat paikat täynnä matkailu-autoja, henkilö-autoa ja telttoja. Eli huipun ohi mentiin ja ajeltiin alamäkeen noin 3,5 km jossa oli rinnekahvilan iso parkkipaikka.
Siinä sitä sitten oleiltiin kolme yötä. Grillaillen, vuoripurossa uiden ( Kohtalaisen raikas vesi + 7 ) .Vaateet päälläkin tuli koitettua puhelin taskussa
mutta kun on kunnon vekotin, niin mitäpä se moisesta. Ja pari kunnon kävelyretkeä mäelle, noin 500m oli korkeus eroa. ylöshän aina menee, mutta se alas tulo otti polviin taasen ja rajusti.









Pyreneillä elukat kulkee missä haluaa, eikä aitauksia ole eli joskus saattaa tulla kiire kerätä ruuat sisään sillä nämä ei ihmistä eikä meteliä pelkää.
Viisas väistää ja tyhmepi kaupunkilais rouva menee taputttelemaan turpaa.

Ja tulihan se kisaksin sitten 15.07 noin klo: 15:30 kohdalle ja menikin puoleen tuntiiin miltei kaikki jo ohi.
Siitä ei ole kuvia kun vaimo ei ole vielä kerennyt kameraan purkaa.
Mutta tuli sieltä sitten illalla vielä saksalainen kylähullu mersulla alaspäin ( Nähtiin sama kaveri kolmen päivän päästä moottoritien parkkipaikalla matkalla länsirannikoa ranskassa ylöspäin.





 Aamukahvia kun alkoi keittämään siinä aamu yhdeksältä, niin ensi tuntui että pitää olla vaatettakin , mutta 10 minuutin päästä kun aurinko tuli vuoren takaa näkyviin tuli kiire keventää lämmintä pois.





 Ja 16.07 matka jatkui kohti Espanjaa Ranskassa ensin tietä d 918D ja 934 ja espanjan puolella A 136.
Kohtalaisen hyviä mäkiä ja ahtaita tunneleita. varsinkin tuossa D918 viimeisillä parillakymmenellä kilometrillä.
Mutta lounaspaikka oli taas aika upealla paikalla.

Eli 16.07 matka jatkui Espanjan puolelle kylää nimeltä Sos del Rey Catolico http://www.campercontact.com/nl/spanje/aragon-22-44-50/sos-del-rey-catolico/19531/camperplaats-area-de-sos-del-rey-catolico.aspx
Kaikki ilmaista eli vettä, tyhjennykset ja paikka. Vieressä paikallinen uimala ja urheiluhalli.
Tuossa oltiin yötä ja iltakävely tehtiin kylää, hieno vanha baski/ catalaani kylä. Mukavia baareja, ihmiset istuksivat kadun varsilla penkeillä vielä klo: 23:00.










 Ja aamulla matka jatkui kohti biskajan lahtea helteen ollessa yli +30 astetta eli rannalle piti mennä kaupungin sijaa.
Onneksi se pelti pömpeli ei sieltä katoa joten joku toinen kerta sitten.
Kauppa asiat piti tietenkin hoitaa espanjassa, kuten myös tankaus, 102 euro senttiä kustansi litra marketin kylmä-asemalla.
Rannikolle tultiin espanjan puolella, mutta kaikki paikat oli täynnä eli suunta kohti ranskaa. Sillä puolen kolmas paikka tärppäsi eli Anglet
http://www.campercontact.com/nl/frankrijk/aquitaine-z-40-64/anglet/9792/camperplaats-aire-de-camping-car-des-corsaires.aspx
Paikat aika lailla kahteen suuntaa kallellaan. Ja täällä oli illalla ukkoskuuro. Ja kun ei laita markiisiin keskitukea ja alla istuksii ukkosta katselemassa pastis lasi kourassa saattaa kastua kuten meikäläiselle kävi eli vesipussi keskelle ja etummainen tuki petti ja taitui.
Mutta onneksi oli sen verran ulkona että taipunut alue oli viisi senttiä ja korjaus valmis viisi minuuttia tapahtuman jälkeen.
Syötiin täällä reissun ensimmäiset savukalat itse tehtynä.







 Kuvat on ennen vahinkoa ja taittunut tukijalka oli tuo joka on seinässä kiinni.




 Tämä kuva vahingon jälkeen.

Aamulla tarkastamaan aini varhain ranta ja todettu se ranskalaisittainkin todella sääntöjen vaimaamaksi. Eli tavarat kasaan ja kohti Lit et Mixe pikkaisen pohjoisen suuntaan. Paikka on lainelautailijoiden suosima kohtalaisen hyvästä aallokosta johtuen. Ja täällä on oltu ennenkin eli tiesimme paikan sopivan meille rantaloman viettoon. 300 m rannalta on kunnan pitämä leirintä-alue jonka yhteydessä on myös aire camping-car. Erona leirintä-alueeseen 5 euron vrk hinnan ero. Molemmissa samat palvelut, aireelle vain ei voi varata paikkaa, vaan ne täytetään tulojärjestyksessä. 30 euroa yö aireella eli ei mikään halpa.



Eli saatiin pyykit pestyä ja poika koirien kera pääsi mereen, sillä tällä rannalla tuota sääntöjen vaivaamaa aluetta on vain puoli kilometriä.


 Ja tuolla jossain auringon suunnassa on se joidenkin ihmemaa.



Kolme yötä oltiin paikallaan, nautittiin ranta elämästä ja öisistä ukkosista lämmön olessa päivisin yli + 30 ja öisin noin +22-25.








21.07 lähdettiin sitten kohti pohjoista ilman kiirettä. Seuraava paikka oli mortange sur Girone ja siellä alhaalla joen suistossa oleva kalastajakylä.
Kylässä airee jossa kaikki palvelut eli sähkö, vesi, tyhjennykset ja netti joka oli tosin hidas.














 Tuommoinen vekotin oli liikkeellä kanssa.

22.07 La tremblade, siisti airee, mutta tylsä turisti kylä, mutta tälle seudulle ajellessa se tiedettiin ettei ole muuta kuin turistikyliä toisensa jälkeen.
No pällisteltiinhän sitä sentää jotain.


Tälle kärrille fransmanni laittaa skootterin tai prätkän kyytiin, saattaa olla aika hankala peruutettava.




 Paikat oli kapeat kuten kuvasta näkyy, tuo maassa oleva merkki on paikan raja.  Eli paikkalla leveyttä noin 3,5-4 metriä.

Ja aamulla matka jatkui kohti seuraavaa paikkaa eli Chatelaillon-plage.
Airee kuuluu ketjuun http://www.camping-car-park.com/.
oli melkoinen show päästä sisään ja sitä se oli kaikilla. Portilla on automaatti joka toimii pankki- tai luottokortilla.
Ei auennut ensimmäisellä kertaa portti ja vaimo luuli tehneensä jotain väärin ja teki kirjautumisen uudestaa.
Mutta ei päästy sisään ennenkuin vaimo soitti ohjeessa olleeseen neuvonta puhelimeen ( Paikallispuhelun hinta )
Ja kertoi tehneensä kaiken ohjeiden mukaan. Neiti puhelimmessa kertoi näkevänsä maksun kaksi kertaa ja avasi kauko-ohjauksella portin.
Ja laittoi teksti viestinä hyvitys koodin jolla pääsee mille vaan heidä alueistaan sisään.
Sama show jokaisen sisään tulijan kohdalla                                                                                                                                                                                  Eli kaikki hyvin aamun asti. Syötiin auton vierellä aamupalaa ja katsottiin kun ruuhka alkoi kertyä ulos menevistä. Ei auennut poortti kertamaksun suorittaneille, eikä paikan oman maksunkortinkaan avulla. Koettivat ranskalaiset irroittaa puomia pulteista onnistumatta kunnes joku soitti neitille ja kertoii ongelman. No portti nousi ylös ja auto ulos ja portti alas.
Sama juttu pari kertaa kunnes yksi löi portin ollessa ylhäällä puukiilan väliin ettei se päässyt enää alas. Siinä se jökötti pystyssä vielä meidä poistuessa noin puolen päivän aikoihin.

Ja matka jatkui kohti Ile de Re saarta La rochelle:n edustalla. Paikka tunnetaan hyvistä ostereita. Ja niitähän sinne mentiin syömään.
Siltamaksu oli 18 euroa matkailuvälineeltä, siis sama autoilta ja vaunuilta.
Airee löytyi aivan saaren pohjoiskärjen luota La Conche des Baleines http://www.campercontact.com/nl/frankrijk/poitou-charentes-w-17/st-clement-des-baleines/1623/camperplaats-la-conche-des-baleines.aspx. Hieno ranta ja parin kilometrin kävelyn päässä kuuluisa majakka, paikka tosin kuin tivoli, kojua kojun vieressä täynnä rojua.

Mutta airee kylän ravintola oli hyvä, samoin leipuri jossa oli tosin aamulla mahtavat jonot.














 Hitlerin tekeleitäkin oli vielä jäljellä, tosin luonto oli siirtänyt ja kallistanut tätäkin jo kohti merta eli ottaa omansa pois vaikka kuin koitettu kestäväksi tehdä

Oliko muita Aatun tekemiä?

Tuon saaren koko meren puoleinen ranta oli noita puolesta kilometristä kilometriin välein.
Matka jatkui seuraavana päivänä pois saarelta eli lauantai 25.07. Matkaa oli saaren läpi noin 30 km ja aikaa meni reilu tunti.
Kuinhan paljon menee sunnuntai iltapäivällä ?
 Ja illaksi turistikaupunki La Tranche sur mer.
Ja aireella oli näköjään Bavaria kokoontuminen menossa.






Neljä miltei nipussa ja jokunen oli kauempana. Kovin kehuivat omiaa ja olivat minun kriittisestä suhtautumisesta pahoillaan.
No minkäs mahtaa kun small talk ei suju vaan on tapana puhu asioista oikeilla nimillä.
Muuta tästä kylästä ei jääny mieleen.

Ja 26.07 tultiin marais alueen läpi St.Hilaire-de-riez. Rantaparkki keskellä ei mitään hirveillä ukaaseilla varustettuna.
Polisin piti tulla tarkastamaan iltaisin seitsemän jälkeen onko parkkimaksut maksettu, mutta ennen seitsemää kävivät usein, mutta jälkeen ei kertaakaan.
Ja maksu on vain öisin. Hyvä ranta leijan lennätykseen ja body laudalla ajoon.















Aamulla sitten pieni tuumas tauko lähdetäänkö käymään futurecoopissa, mutta hellettä oli sen verran paljon ettei sisämaassa sijaitseva paikka kiinostanut ketään eli joku toinen vuosi sitten, ehkä ensi toukokuussa.
Jatkettii matkaa kohti bretangea hissun kissun noita suo-alueita tutkailen ja tuumaillen että niihin on kanssa tultava joskus kanotin kera viikoksi vähintäin.
Eli Marais on suo-alue. J a näissä on yleensä luonnon- ja kaivettuja kanavia. Ja karttoja saa kylien turisti infoista.
Ja illaksi prefailles nimiseen kylään aireelle yöpymään. No illalla käytiin rannnalla kävelemässä. Tylsä kylä.









 Viimmeinen kuva on kaukaa, mutta joka paikka oli jaettu tuolla alueella aidoin eli tontit rajattu. Ja joka tontilla seisoi yhdestä viiteen matkailuvaunua, yleensä parhaat päivät nähneet joskus 1980 luvun alussa. sen verran sain aireen pitäjältä selvää, että vanhat maatilat on pikkuhiljaa jakautuneet pienemmiksi ja kauempana asuvat ovat sitten pitäneet tonttin ja tuoneet sinne vaununsa kesäpaikaksi eli todellisia kausipaikkoja

28.07 siirryttiin sitten bretangen puolelle ja siellä pitkään niemeen ja kylänä Quiberon. On kuulemma joku unescon kohde sanoi vaimo.
Jonossa mentiin E 60 asti niemen kärkeen, väliin kävely vauhtia, väliin miltei 50 km/h, mutta lomallahan tässä oltiin.
Ja perillä aireelle yöpymään ja leiriä pitämään.
Todella hienot maisemat ja hyvät vaelluspolut pitkin rannan reunaa.





 Uimaan ei siis ollut asiaa ja useampi kalamies pääsee ahdin valtakuntaan vuosittain tällä niemellä.








Ja tulihan se iltakin.

Ja aamulla tai oikestaan aamupäivällä jatkettiin matkaa pitkin rannikkoa, sillä bretangen luonto on todella upeaa varsinkin rannikolla.
Ja iltapäivällä tultiin Plage Mousterin keskellä ei mitään. Tosin ranta oli hyvä vaeltaa koirien kera. Lämmöt alkoi laskea eli päivisin vain + 22-25.
Piti ruveta jo takkia päälle sovittamaan.





Muuta tästä paikasta ei mieleen jäänyt

30.07- 02.08 Lampaul-Plouarzel. Täällä vaellettiin, tehtiin linnoituksia nousuveden tuhottavaksi, kummasti miltei 13 v poika jaksoi joka päivä tehdä uuden.
Parhaassa oli yli kuution kokoinen monttu linnan takana ottamassa vallihaudasta liiat vedet vastaa jotta vesi ei rikkonut linnaa ennen kuin aallot ylsivät siihen.






Tämä tunneli on yli metrin maan pinnasta alaspäin.










Viimeisen teki kalasataman puolelle joka lasku veden aikaa oli kuiva.
Ja nousuvesi tuli rauhalisesti ilman aaltoja, mutta luonto otti omansa ja tasoitti jäljet pois seuraavaan aamuun mennessä.

Ja täällä nähtiin matka ainut suomalais rekisteri. Se oli isossa Morelo Placessa. Ja takana teline scootterille.
Joku saatttaa tunnistaakkin tämä jossa on erikoiskilpi meidän eurooppalaisten yhteisön mukaan







Ja oli lämmintä päivisin, mutta iltaisin lämpö putosi reilusti alle + 20

Ja aurinko laskeutui edelleen sinne lännen "ihme" maahan.







Ja satamassa oli yksi minun silmää miellyttävä venekkin.





Ja kun illalla tulee niin aamulla voi rauhassa nukkua pitempään kun ei ole kiire pois satamasta.

02.08 siirryttiin Josselin kaupunkiin sisämaahan, mutta edelleen Bretange  puolella.
Kaupunki on todella upea. Ja airee miltei keskellä kaupunkia, 250 m keskustaan.

http://www.virtualtourist.com/travel/Europe/France/Bretagne/Josselin-119245/Things_To_Do-Josselin-TG-C-1.html

http://www.chateaujosselin.com/en/

Linnassa on mahdollisuus yöpyä ja sen omistaa edelleen Rohan-Chabot perhe.







 Ja kun oli ilatapäivällä ja illalla tutustuttu kaupunkiin niin aamusta ajelimme vanhan kaverin luo kylään vaihtamaan kuulumisia.
Ja nautimme hiukan jaloja ranskalais juomiakin illaalla ja muistelimme vanhoja juttuja. Hauskaa oli ja kaverilla oli oma tuulimylly pihassa,
tosin ilman siipiä.








 Matka jatkui sitten seuraavana iltapäivänä loiren laaksoon johon ja sen linnoihin ei vaimo kyllästy.
Ja onhan se hienoa aluetta vaikka ei aina joka linnasta jaksakkaan innostua meikäläinen.

Bonchemaine oli aireen paikka.


 Ja airee oli ensimmäinen missä oli varattu alue myös telttailioille jotka maksoivat samaan automaatiin kuin matkailu-autotkin. Mutta ei matkailuvaunuille ja syy siihen on varmaan nämä roma people jotka valtaa yhden portin avauksen hinnalla paikan kymmenille viikoiksi kunnes polisi saa ne häädettyä. Ja jälkeen jää valtava kasat kaiken maailman roskaa. Ja aamulla mentiin sitten vaimon ajo ohjeilla linnasta linnaan.














Tästä kaupungista löytyy valtavasti viinitekijöitä ja yleensä aika laadukasta juomaa saa.

Ja illalla sitten aireelle grillaamaan.
Paikkana Les Montils http://www.camping-car-park.com/fr/aire-camping-car-park/les-montils-ch%C3%A2teaux-de-loire
Ja sisää ei päästy vaikka oli limittiä sisällä eli aiemmin saatu hyvitys koodi, piti ottaa automaatista ketjun kortti joka maksoi 4 euroa.
Ja kun sitä vilautti portin lukulaitteelle, niin portti aukesi ja eikun leiri pystyyn. Näissä paikoissa on miltei kaikissa hintaan sisältyvä wifi.
Mutta se toimii ainostaan portin lähistöllä, pari kymment metriä saa olla matkaa. No poika istui portin pielessä netissä ja antoi neuvoja sisään pyrkijöille.


Ja eikun grilli tulille ja nauttimaan elämästä.
Aamu koitti ja lähtö tuli, mutta vaikeasti sekin tapahtui. Paikkan kortilla oli meillä limittiä mutta portti ei auennutkaan. a vaimo soittamaan taas ketjun palveluun. Siellä tyttö näki taas että rahaa on kortilla mutta portti ei jostain syystä aukea. Ja aukaisi sitten sen toimistostaan käsin.
Eli kohtalaisen hankalia paikkoja liian viisaineen systeemeineen.
Ja linnasta linnaan vei tie kunnes saavuttiin Briare:en jossa oli hieno silta joen ylitykseen, tosin laivoille.







 Ja illaksi Quzouer-sur-Trezee leirintä-alueelle eli jokikin vaihtui ja suunta kotiin päin, tosin ilman kiirettä. Meidän lisäksi paikalla oli yksi hollantilainen matkailu-auto ja kolme pyöräilijää.
Ja tietysti kymmenen vuosikymmen paikkalaista. Melkoisia viritelmiä oli.








 
Ja ruuaksi savukalaa. Kylmä Loiren valkoviinin kera.










 Siinä sitä jäi myös koirille turkin parannukseen kelpaavaa ravintoa.

Ja matkan viimeinen paikka oli champanjan alueen etelä laidalla tuttu Esternay.
Tässä kylässä on yksi ranskan parhaista pitza paikoista .






 Ja illalla tehtiin tiliä reissusta ja nautittiin illan lämmöstä.
Eli Pyreneillä pitää mennä aivan omalle reissulle pariksi viikoksi ja Bretangessa on vielä väli Brest- St.Malo rannikko koluamatta. Ja etelässä Marseilesta itään.
Sitten olisi ranskan rannikot koluttu. Ja syysloma menee varmaankin sitten tuolla ranskan punaniskojen alueella eli buorgone on suuntana näillä näkymin.



 Matkaan lähtiessä kurpitsa kukki, mutta ei ollut vielä tehnyt ainoatakaan hedelmän alkua.

Kilometrejä tuli pikkaisen reilu 4000 ja poltto-ainetta paloi fiiun oman ilmoituksen mukaan keskimäärin 13,1 l. Ja se maksoi alkumatkan ensimäisen 122.8 maksaneen jälkeen noin 110 senttiä litra, väliin alle, väliin yli.
Nähtävyyksiä nähtiin valtavasti, niitä löytyy tuon reitin varrelta varmaan jokaiselle mieleisiä googlella.
Ja kun kesä tuli käytyä ranskalaisessa ruokakaupassa, niin on ollut vaikeaa mennä belgialaiseen jonka valikoimat ovat ranskalaiseen verrattuna suppeat ja surkeat.
Lildlissäkin käytiin kerran ranskan maalla, muuta  siellä on verrattuna paikallisiin kaupoihin aika surkea valikoima, eikä hinnatkaan poikkea käytännössä ollenkaan.
Ja meren eläviä tuli syötyä joka toinen päivä, milloin rapuja vaikka minkälaisia, milloin kalaa.
Joka kaupassa, paitsi lildlissä, on kalatiski, myös pienemmissä. Olisi pikaisen suomenkin kaupoilla mallin oton paikkaa kuinka kauppa laitetaan ruokaa myyväksi, eikä pelkäksi ravinnon haku paikaksi.
Eli hieno maa, hienoja ihmisiä kun ei eksy isoihin kaupunkeihin. Ystävällisiä poliseja, aina kun kysyy, niin jos eivät tiedä soittavat jollekkin joka tietää.
Eikä ketään häiritse jos pysähdyt risteykseen ihmettelemään että minnekkä. Ne harvat jotka torvea soittivat olivat itä-euroopan kilvin varustetuja ammattiliikenne autoja. Kysellä saa jos haluaa, vastaan parhaani mukaan.
Ja jonkun ajan kuluttua kunhan saan kojelauta kameran kuvat editoituva laitan niitä tähän perään Ihaalle katsottavaksi.
P.s. Saa niitä muutkin katsoa.