Eli tiivis ulkopinta katossa ja seinissä, harva pinta sisällä ja ulkopohjassa edesauttaa rakenteen pitkää kestoikää.
Eli about kääntäen mitä on kiinteiden rakennusten kanssa: tiivis höyrysulku sisällä ja rakenteet harvenee ulospäin
Ja myös kiinteässä asumuksessa jos sinne seinään rämpäsee höyrytiiviin pinnan myös ulkopuolelle, lakkaa se rakenteen hengittävyys = mätäneminen alkaa
Ja siis mobile-asunnon tapauksessa jos siellä seinän sisässä on käytetty jotain orgaanista materiaalia, kuten esim. puurimoja ja ne mennään sinne sulkemaan muovikalvojen väliin, niin...
Tästä syytä uusissa laitteissa käytetäänkin synteettisiä materiaaleja, lähinnä muoveja eri muodoissaan ja perinteistä puuta tuolta ei löydy enää lainkaan = seinän sisällä ei ole yhtään mitään mikä mätänee vaikka sen upottaisi veteen. Tosin tämä ei poissulje niitä kosteusvaurioita, kosteuden bakteerielämää jne. sillä tuon kosteuden mukana tulee myös sitä orgaanista materiaalia sinne seinän väliin muhimaan. Miten tuollainen sitten aikanaan korjataan vai onko kyseisen rakenteen elinikä jo täynnä = vermes romutettu ennen kuin näin pääsee käymään, dunno. Esim joku sienirihmasto kun tuon seinän valtaa, niin milläs siitä eroon pääset muuten kuin koko seinän uusimalla. Ja päältäpäin se sisämuovilevy on ihan yhtä ilmeetön, oli siellä seinän sisällä sitten herkkusieniviljelmä tahi ei = mikään ei kasvustosta varoita ennen kuin on myöhäistä
Tuohon Rellun alajuoksuihin palatakseni, se mitä hain takaa olisi pienet "tippalistat" tuolla auton alla = ulkopinnan muovi ulettuisi esim. 5mm alemmas kuin mitä on alajuoksun alapinta. Näin se ulkoseinää pitkin valuva vesi tippuisi tuosta seinän alareunasta maahan, eikä imeytyisi sen takana olevaan alajuoksuun. Eli ihan samasta syystä kuin talossakin ulkoverhouslaudat ulottuu alajuoksun alapuolelle, sokkelin päälle, jotta se verhouksen pintaa pitkin valuva vesi ei imeydy tuohon alajuoksuun
Ja kyllä, tuota hengittävän rakenteen ideaakin toteutin nyppimällä takakulmasta ed. omistajan kumimassat pois alajuoksun alapinnasta. Tuolla pelkääjän puoleisessa taka-alanurkassa kun löytyi kontista hieman pehmoista. Ja kyllä, mätäähän se alajuoksu jo oli kun oli se märkä vielä oikein suljettu sinne tuolla kumimössöllä. Ihan sormin rapsimalla, pieni pala kerrallaan se puuriman pääty sieltä alas tipahteli = pientä puusepänpuuhaa on siis tuossakin retkuleessa jo tiedossa vaikka ei vielä tuon wanhempi olekaan
Ja tähän tarkempaan takanurkan tutkiskeluun liittyi myös tuo ed. sepustukseni listoista, helmamuoveista ja niiden tiivistyksistä sadevettä vastaan, ulkopuolinen tiiviys on nyt jo tuolta kohtaa korjattu, varsinainen mädän korjaus jäännee kesäloman tuolle puolen