Periatteessa kytkinrakennelma "kuluu" vain ja toisaalta aina kun on jalka kytkinpolkimella.

 Lähinnä kuluvia komponentteja on painelaakeri, kytkinlevyn kitkapinnat ja joissakin autoissa kaksoismassavauhtip yörä. Joissakin autoissa työsylinteri on kytkinkopan sisällä ja työsylinterin vaihto edellyttää kytkikopan avaamista, se on senverran iso työ että siinä yhteydessä uusitaan yleensä kaikki muukin kuluvat osat.
  Kytkimen kuluminen on isosti riippuvainen kuljettajan taitojen lisäksi moottorin ominaisuuksista. Helppoa on kuljettajallekin jos on alhaalta hyvin vääntävä moottori. Sensijaan huono alavääntöinen moottori sammuu helposti, vaatii isot kierrokset liikkeelle lähdössä, kuormittuu kytkin ja raastaa kuljettajan hermoja.
 
 

Joo on mulle kytkimen rakenne tuttu. Sitä vaan ihmettelin, kun puhutaan että kiiloille ajo nopeuttaa kytkinremonttiin joutumista. Montako kertaa kytkintä käytetään päivän aikana normaali ajossa vs. kiiloille ajo ehkä kerran päivässä, jos sitäkään.

Montako kertaa kytkintä käytetään päivän aikana normaali ajossa vs. kiiloille ajo ehkä kerran päivässä, jos sitäkään.

Aika moni tuntuu luistattavan ylöspäin kiiloille ja välii takaisin ja taas ylös ennen kuin onnistuu saamaan haluamaansa tasoon.
Ja toinen tapa kun perutetaan kiiloille, kun niin fiatissa kuin fordissa on pitkä pakki eli taas luistatetaan.

Aika moni tuntuu luistattavan ylöspäin kiiloille ja välii takaisin ja taas ylös ennen kuin onnistuu saamaan haluamaansa tasoon.
Ja toinen tapa kun perutetaan kiiloille, kun niin fiatissa kuin fordissa on pitkä pakki eli taas luistatetaan.

Se kiiloille ajo on nyt kuiten kun hyttysenpaska Itämeressä.

Se kiiloille ajo on nyt kuiten kun hyttysenpaska Itämeressä.

Saahan jotkut poltettua kytkimen taskuparkkeeraukses sakin niin miksei myös kiiloille ajaessa...

Saahan jotkut poltettua kytkimen taskuparkkeeraukses sakin niin miksei myös kiiloille ajaessa...

Eihän kyse olekaan siitä mitä voi saada aikaan...